Meillä on monta tiliä. Kaksi yhteistä säästötiliä (eri pankeista, jäänyt vaan joskus, ei todellakaan olla varakkaita että tässä olisi mitään mistä säästää
), yhteinen käyttötili johon molemmilla on kortti ja molemmilla vielä omat käyttötilit (tuolta vanhasta pankista. Vaihdettiin siis asuntolainan myötä pankkia ja siksi näitä tilejä on näin paljon, kun ei laiskuuttamme olla saatu laitettua mitään pois. Mulla tulee osuuspankin tilille lapsilisät ja kelan rahat + kuntalisä. Miehelle tulee toisen pankin tilille palkka, mistä menee asuntolaina ja vastike. Laskut ja juoksevat kulut, ruoat, bensat, lastenvaatteet jne. maksetaan sieltä missä rahaa on. Miehen opintolaina on edelleen osuuspankissa, ja veloitetaan tililtä jota hän ei käytä, joten mä laitan sinne aina rahaa kun mulle tulee, ettei tarvitse eri pankista siirrellä. Meille tällainen monen tilin kulttuuri on ollut sopivin, koska jos rahat olis yhdessä sumpussa yhdellä tilillä, niin meistä molemmat on tosi huonoja käyttämään rahaa. Meidän pitää säännöstellä sitä itseltämme, eli palkkapäivänä laitetaan rahaa sinne säästötilille mistä sitten otetaan käyttöön käyttötilille sopivasti. Kaikki pankkitunnukset on yhteisessä käytössä, eli kumpi vaan voi mennä kumman tahansa tunnuksilla mille tahansa tilille ja maksaa sieltä mistä sitä rahaa vielä löyty
Kuulostaa varmaan monimutkaiselta, mutta meillä toimii. kun sitä rahaa joutuu siirtelemään, joutuu myös miettimään, että tarvitsenko ihan varmasti tätä mitä olen ostamassa. Ja vähänkin isommista ostoksista keskustellaan, koska rahat on yhteisiä. Tyyliin jos tarvitsen uudet juoksukengät, kysäisen mieheltä että olisko meillä tässä kuussa varaa vai pitäiskö odottaa seuraavaan.