Mitä teen? Suhdeasiaa, vauvan syntymän jälkeen..

Mies ei huomio minua enää lainkaan tulee töistä, nappaa vauvan syliin ja sylittelee ja silittelee sitä kokoillan. Jos sanon että yö oli vaikea, ei huomio mitenkään. (nukutaan eri huoneissa nyt yöt)
Me ei olla suudeltu tai halattu kuukauteen. Seksiä ei oo ollut koko raskauden aikana, kun mua ei oo huvittanut. Ei ole edes mitään puhuttavaa. En haluaisi että suhde kaatuu tähän Neuvokaa mitä teen..

 

meillä kans meinas suhde alkaa menemään rajusti päin alamäkeä, mutta puhuttiin asiat halki ja oltiin rehellisiä ja asiat muuttuivat parempaan suuntaan Tilanne on molemmille uusi ja outo, kyllä siihen hieman aikaa menee ennenkuin muistaa, että ainiin onhan tuo oma kultakin olemassa ja voin mie sitäkin huomioida vaikka tuo ihana pieni käärö onkin saapunut elämäämme.

 

Mä en vaan jaksaisi enää Tekisi mieli erota....Etsiä joku toinen jonka kanssa jakaa kaikki, ei tässä ole mitään järkeä näin. En osaa edes puhua miehelle tästä..

 

Oletko itse huomioinut miestäsi? Joskus se voi unohtua kun odottaa kovasti huomiota toiselta. Ja puhukaa!

 

Oletko kovin nuori? Kuulostaa siltä. Lapsi on nyt teidän elämän keskipiste ja menee aikaa kunnes totutte siihen arkeen. Jos olet jo raskauden aikana kieltäytynyt seksistä, on mies varmastikin etääntynyt. Monille miehille on hankalaa pelkästään helliä jos siihen ei kuulu seksiä. "Mies tarvitsee seksiä avautuakseen rakkaudelle, nainen tarvitsee rakkautta avautuakseen seksille". Mies ja nainen ajattelevat ja tuntevat asiat eri tavalla. Ei missään tapauksessa pidä luovuttaa vaan hakea niitä yhteisiä hetkiä kun on aikaa ja jutella yhteisistä asioista eli vaikka siitä VAUVASTA! Ja teidän perheestä, lomasuunnitelmista, tulevaisuudennäkymistä jne. Ja sitten voit avata keskustelun mitä haluaisit suhteeltanne. Kyllä se siitä! Ei sentäs ole väkivaltaa, päihdeongelmaa tms. eli älä nyt hyvä nainen luovuta!!! Ja mieskin näyttää olevan kunnollinen kun on kiinnostunut vauvasta. Sulla on vielä hormoonitkin ihan sekaisin synnytyksestä ja imetyksestä jne. eli menee aikaa kunnes sun ajatukset selkiytyy. Ja vielä jos yövalvot!

 

Itseasiassa mä ymmärrän jollaintapaa sun miestä. Ei munkaan varmaan tekis enää paljon mieli pussata tai halata mun miestä, jos se olis 9kk pitänyt mua seksittä, vain koska sitä ei ole huvittanut.

 

Oletko kovin nuori? Kuulostaa siltä. Lapsi on nyt teidän elämän keskipiste ja menee aikaa kunnes totutte siihen arkeen. Jos olet jo raskauden aikana kieltäytynyt seksistä, on mies varmastikin etääntynyt. Monille miehille on hankalaa pelkästään helliä jos siihen ei kuulu seksiä. "Mies tarvitsee seksiä avautuakseen rakkaudelle, nainen tarvitsee rakkautta avautuakseen seksille". Mies ja nainen ajattelevat ja tuntevat asiat eri tavalla. Ei missään tapauksessa pidä luovuttaa vaan hakea niitä yhteisiä hetkiä kun on aikaa ja jutella yhteisistä asioista eli vaikka siitä VAUVASTA! Ja teidän perheestä, lomasuunnitelmista, tulevaisuudennäkymistä jne. Ja sitten voit avata keskustelun mitä haluaisit suhteeltanne. Kyllä se siitä! Ei sentäs ole väkivaltaa, päihdeongelmaa tms. eli älä nyt hyvä nainen luovuta!!! Ja mieskin näyttää olevan kunnollinen kun on kiinnostunut vauvasta. Sulla on vielä hormoonitkin ihan sekaisin synnytyksestä ja imetyksestä jne. eli menee aikaa kunnes sun ajatukset selkiytyy. Ja vielä jos yövalvot!

ja tätä peesaan kyllä!

 

hmm...raskausaikana kun mua itketti ym niin se AINA halasi ja silitti mua...nyt se kaikki on kadonnut..vauva on vasta 2 viikkoa vanha, mutta muutos tuli samantien, synnytyksessä oli vielä kaikki hyvin, mutta kun vauvan sai syliin niin alkoi tää. ja mä en osaa enää puhua sille, mietin vaan asioita itsekseni. ja oon niin surullinen

 

Hei sulla on babyblues... eli synnytyksen jälkeen hormoonit kun heittävät, alat miettiä kaikenlaista kurjaa. Kun tiedostat mielialojen heittelyt ja alakuloisuuden, voit paljon paremmin hallita sitä. Ja se menee ohi!!!

Et sä toista miestä halua, koska se lapsesi isä on sun lapselle paras isä ja olet oikeasti sitä rakastanut kun olet sen kanssa halunnut lapsen tehdä. Otat nyt vaan rennosti ja järkkäätte pikkuhiljaa asioita. Te olette perhe ja alkuun voi olla hankalaa.

 

[QUOTE="vieras";22694209]Oletko itse huomioinut miestäsi? Joskus se voi unohtua kun odottaa kovasti huomiota toiselta. Ja puhukaa![/QUOTE]

Peesi! yritä itsekin halia ja koskea miestäsi, ja kertoa, kuinka tykkäät hänestä! Vauvan tulo on niin suurta muutoksen aikaa, varsinkin äidille hormonimuutoksineen jne,että helposti tulee kärpäsestä härkänen! Vauva-aika menee ohi tosi nopeasti, joten siitä kantsii yrittää nauttia täysillä; niin yhdessä kuin erikseen, sekä perheenä että äitinä ja isänä. Mutta omaa parisuhdettakaan ei pitäisi kokonaan unohtaa/kuopata, sillä niinhän se menee, että hyvä parisuhde on vauavlle paras koti<3. Koittakaa saada hetkinen kahdenkeskistä aikaa aina silloin tällöin; vaikka keskellä pyhäpäivää tunnin/parin irtiotto vauvasta, jos saisitte mummin/vaarin/kummin/ystävän/naapurin/ vauvan vahdiksi! Käytte lenkillä juttelemassa, leffassa/syömässä tai vaikka rakastelette rauhassa, kun vauva on mummin kanssa päiväkävelyllä.. Eroa et edes suunnittele, vaan toimenpiteitä, joilla teidän vauvalla/lapsella on jatkossakin oma, rakas perhe kera äidin ja isän!!

 

[QUOTE="surusilmä";22694283]hmm...raskausaikana kun mua itketti ym niin se AINA halasi ja silitti mua...nyt se kaikki on kadonnut..vauva on vasta 2 viikkoa vanha, mutta muutos tuli samantien, synnytyksessä oli vielä kaikki hyvin, mutta kun vauvan sai syliin niin alkoi tää. ja mä en osaa enää puhua sille, mietin vaan asioita itsekseni. ja oon niin surullinen [/QUOTE]

Saatko sä nukuttua? Jos miehesi on vauvan kanssa töistä tultuaan niin koita ees silloin nukkua jos vauva valvottaa yöllä. Ja se eka kuukausi oli mullakin kummankin kans juuri tuota että mielialat heilahteli, se on varmasti normaalia. Mutta koita puhua miehesi kanssa ja pyydä päästä kainaloon

 

jäikö paljon raskauskiloja? Oma ukkoa ällötti minun läskit. Vasta sitten, kun olin laihduttanut, niin kummasti alkoi kiinnostamaan :/ No mies on nykyään ex. Erottiin, kun lapsi oli 3. Me ei saatu millään suhdetta toimimaan ja kuvioihin tuli vielä toinen nainen. Eron syitä oli muitakin (mm. piilo juominen)

 

mä niin haluaisin että se ottaisi mut kainaloon, eikä aina vaan vauvaa. se on sen kanssa koko illan päästyään töistä. se nukkuu sen sylissä. juu en saa oikein nukuttua, kun imetän, ja en pulloa halua antaa ettei maito lopu. vauva itkee paljon, ja heräilee monta kertaa yössä. oon väsynytkin, mutta en osaa mennä nukkumaan kun mies hoitaa vauvaa, tekee mieli katsoa vieressä että kaikki menee niinkuin pitää..ei tääkään taida enää normaalia olla

 

jäikö paljon raskauskiloja? Oma ukkoa ällötti minun läskit. Vasta sitten, kun olin laihduttanut, niin kummasti alkoi kiinnostamaan :/ No mies on nykyään ex. Erottiin, kun lapsi oli 3. Me ei saatu millään suhdetta toimimaan ja kuvioihin tuli vielä toinen nainen. Eron syitä oli muitakin (mm. piilo juominen)

No hei, ap:n vauva on 2 vkoa vanha, joten luultavasti raskauskiloja on jäljellä, eikä ne varmastikaan ole asian ydin!!

 

No ihan normaaliltahan tuo kuulostaa. Miehelläkin alkuhuumaa vauvasta ja varmasti on työpäivän aikana ikävä. Ihana kun on paljon vauvan kanssa Puhu miehesi kanssa ja kerro mitä haluat.. Mutta luulen että tuo on ohimenevää, tulet vielä huomaamaan kuinka aikaa vievää vauvan hoito on ja sille suhteellekin on etsittävä oma aikansa. Kaksi viikkoa on kuitenkin tosi pieni aika, nauttikaa nyt siitä vauvasta ja panostakaa suhteeseenne myös. En usko että miehesi tieten tahtoen sulkee sut pois, nyt on vaan uudenlainen hellyden kohde talossa ja niin pitää ollakin. Vauvavuosi on rankka, molemmille voi ottaa koville uuden arjen opettelu. Varsinkin nuo ekat viikot on aika hurjia..

Kyllä se siitä, ihan varmasti. Tsemppiä ja onnea uudesta pienestä ihmeestä

 

Onnea vauvasta, ja onnea miehestä joka rakastaa vauvaansa ja haluaa olla isä.

Usko lujasti että sulla on nyt erittäin herkkä mieliala, ja tämä surumieli menee sen piikkiin. Odota noin vuosi ennen kuin teet mitään pitkälle meneviä päätelmiä suhteesta. Teidän perheessä on nyt suurten muutosten aika, ja hei - mietipä paljonko oli 2 viikkoa entisessä elämässä - ei juuri mitään. Tuo tunne on niin tuttu, että vauva on ollut meillä iät ja ajat eikä enää muista millaista oli ennen vauvaa. Mutta kalenterista katsottuna aikaa on kulunut tosi vähän.

Huolehdi itsestäsi sillä aikaa kun mies huolehtii vauvasta Nauti, kun pääset käväisemään lenkillä tai voit kylpeä rauhassa.

 

[QUOTE="surusilmä";22694469]mä niin haluaisin että se ottaisi mut kainaloon, eikä aina vaan vauvaa. se on sen kanssa koko illan päästyään töistä. se nukkuu sen sylissä. juu en saa oikein nukuttua, kun imetän, ja en pulloa halua antaa ettei maito lopu. vauva itkee paljon, ja heräilee monta kertaa yössä. oon väsynytkin, mutta en osaa mennä nukkumaan kun mies hoitaa vauvaa, tekee mieli katsoa vieressä että kaikki menee niinkuin pitää..ei tääkään taida enää normaalia olla [/QUOTE]

Sun pitää vaan sanoa että pääsiskö kainaloon... Ja voittehan te kolmisinkin nukkua, mikäs sen suloisempaa kuin koko perhe pötköttelemässä porukalla. Ja älä huoli, kyllä isä osaa hoitaa vauvan ihan kunnolla, ei sun tartte olla vieressä koko aikaa. Mene ihan suosiolla lepäämään kun mies on vauvan kanssa, sun pitää osata ottaa rennosti myös.

 

ole onnellinen siitä ja lohduttaudu hieman,että kaikki isit eivät pysty heti samaan vauvan kanssa kuin miehesi..