Mitä tekisitte tässä tilanteessa? (parisuhde)

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Olen seurustellut pari vuotta (molemmat olemme reilusti yli kolmekymppisiä, molemmilla lapsia). Miehelläni kesti yli vuosi sanoa rakastavansa minua, ja nyt yhtäkkiä sanoi ettei enää tiedä rakastaako. Ollaan riidelty tosi harvoin ja sitten tuli yksi mitätön riita, joka muutti kaiken. Mies oli tosi vaisu outo ehkä viikon verran, nähtiin kyllä siinä välilläkin. Ja sitten kun kyselin että mikä on, niin sanoi ettei tiedä haluaako enää olla yhdessä. Että ei tiedä varmaksi rakastaako mua ja ei edes osaa selittää miksi. Olen melko varma ettei tähän liity ketään muuta naista (asutaan melko lähekkäin ja on sanonutkin että saan aina mennä kylään ilmoittamattakin jne). Suurimman osan elämästään on asunut ja ollut yksin. Oltiin sitten kuukauden verran tapaamatta tässä välissä mutta mies ei vieläkään tiedä mitä haluaa. On kuulemma ikävöinyt, välittää paljon, tykkää paljon, haluaa nähdä, sanoo että olen ihana jne mutta ei ole varma siltikään rakastaako tai mitä tuntee ja mitä haluaa. Halaa, koskettaa, kohtelee ja puhuu samalla tavalla kuin ennen, mutta ei osaa vastata tuohon että mitä haluaa ja tarkemmin tuntee.
Onko kaikki ihan turhaa? Itse rakastan yli kaiken, mutta haluaisin jotain varmuutta tähän tilanteeseen. Mitä tässä kannattaisi tehdä?
 
vierailija
Hyväksyt ettei hän rakasta.

Otat sellaisen hurmaavan eläkeläissuhteen ;) nautitte toistenne seurasta, harrastatte yhdessä, matkustatte yhdessä, käytte keikoilla ja konserteissa jne jne (y)
 
Olen seurustellut pari vuotta (molemmat olemme reilusti yli kolmekymppisiä, molemmilla lapsia). Miehelläni kesti yli vuosi sanoa rakastavansa minua, ja nyt yhtäkkiä sanoi ettei enää tiedä rakastaako. Ollaan riidelty tosi harvoin ja sitten tuli yksi mitätön riita, joka muutti kaiken. Mies oli tosi vaisu outo ehkä viikon verran, nähtiin kyllä siinä välilläkin. Ja sitten kun kyselin että mikä on, niin sanoi ettei tiedä haluaako enää olla yhdessä. Että ei tiedä varmaksi rakastaako mua ja ei edes osaa selittää miksi. Olen melko varma ettei tähän liity ketään muuta naista (asutaan melko lähekkäin ja on sanonutkin että saan aina mennä kylään ilmoittamattakin jne). Suurimman osan elämästään on asunut ja ollut yksin. Oltiin sitten kuukauden verran tapaamatta tässä välissä mutta mies ei vieläkään tiedä mitä haluaa. On kuulemma ikävöinyt, välittää paljon, tykkää paljon, haluaa nähdä, sanoo että olen ihana jne mutta ei ole varma siltikään rakastaako tai mitä tuntee ja mitä haluaa. Halaa, koskettaa, kohtelee ja puhuu samalla tavalla kuin ennen, mutta ei osaa vastata tuohon että mitä haluaa ja tarkemmin tuntee.
Onko kaikki ihan turhaa? Itse rakastan yli kaiken, mutta haluaisin jotain varmuutta tähän tilanteeseen. Mitä tässä kannattaisi tehdä?
Vaikea sanoa, mitä oikeasti tekisin - rakastuneena. Mutta sen kyllä tiedän, mitä pitäisi tehdä. Koska kyllähän se vähän siltä kuulostaa, että jos ei tiedä rakastaako, niin sitten ei rakasta. Koska rakkaus ei ole mikään emmätiedä-juttu. Ei kuviossa välttämättä tarvitse mitään muita naisia ollakaan, ja voihan olla, että hän tosiaan ei tiedä, haluaako olla yhdessä vai ei - kyllä mies voi pitääkin sinua tosi ihanana ja tykätä sinusta, mutta ehkä hänelle on käynyt niin, että rakastuminen ja alkuhuuma ovat laantuneet, eikä suhde hänen osaltaan lähtenyt syvenemään.
 
vierailija
Toisaalta tuntuu siltä että mitä väliä sillä on mitä sanoo tuntevansa, että pääasia että on mukavaa yhdessä, kun kumpikin kuitenkin haluaa viettää aikaa yhdessä. Ja että voi vain katsoa tuleeko tästä enää mitään ja syveneekö hänen tunteet taas vai ei. Mutta on se samalla ahdistavaa ja stressaavaa, kun mietin että mitä jos omat tunteet vain syvenee enemmän, ja sitten jos miehen ei, niin on vain vaikeampaa luopua.
 
vierailija
Toisaalta tuntuu siltä että mitä väliä sillä on mitä sanoo tuntevansa, että pääasia että on mukavaa yhdessä, kun kumpikin kuitenkin haluaa viettää aikaa yhdessä. Ja että voi vain katsoa tuleeko tästä enää mitään ja syveneekö hänen tunteet taas vai ei. Mutta on se samalla ahdistavaa ja stressaavaa, kun mietin että mitä jos omat tunteet vain syvenee enemmän, ja sitten jos miehen ei, niin on vain vaikeampaa luopua.
Ei kaikilla ole rakkauden tunteita, tai ei tiedä edes mitä se loppujen lopuksi merkitsee. Voi olla kiintymystä, tykkäämistä, läheisyydestäsi nauttimista, mukavaa yhdessä oloa, tulevaisuuden suunnittelua ja sen toteuttamista.
Jos esim ei ole oppinut lapsuuden perheessä tai missään myöhemminkään käyttämään rakastaa - sanaa, ja luuleekin että se on jotain elokuvahömppää. Esim että siihen verrattuna voi pitää tavallista arkista puuhastelua jopa suurempana kiintymisen merkkinä.

Mulle riittäis, jos tietäisin että mies välittää musta kuitenkin eniten. Eikä ehkä osaa ymmärtää että se on sitä rakkautta.
 
  • Tykkää
Reactions: Ellimaar
r0s
Ei kaikilla ole rakkauden tunteita, tai ei tiedä edes mitä se loppujen lopuksi merkitsee. Voi olla kiintymystä, tykkäämistä, läheisyydestäsi nauttimista, mukavaa yhdessä oloa, tulevaisuuden suunnittelua ja sen toteuttamista.
Jos esim ei ole oppinut lapsuuden perheessä tai missään myöhemminkään käyttämään rakastaa - sanaa, ja luuleekin että se on jotain elokuvahömppää. Esim että siihen verrattuna voi pitää tavallista arkista puuhastelua jopa suurempana kiintymisen merkkinä.

Mulle riittäis, jos tietäisin että mies välittää musta kuitenkin eniten. Eikä ehkä osaa ymmärtää että se on sitä rakkautta.

Mut sit taas jollekulle toiselle, joka tietää mitä rakastaminen oikeasti on, ois painajainen päätyä kimppaan jonkun kanssa joka vaan välittää eniten.
 
vierailija
Niinpä. Mutta ap kysyi "mitä tekisitte"
Minä olisin surullinen, mutta en pystyisi kai hyväksymään sitä että mies ei rakasta. Koska kyllä sen tietää jos rakastaa! En jäisi suhteeseen, muuten suhde olis sitä, että odottaisin kokoajan kehen se mahtaa sitten rakastua.

Ero. Miehelle saattaa valjeta jotain, kun näkee sinun elävän täyttä elämää ilman häntä. Saattaapi se rakkaus syttyä siinä kun ei enää omistakaan sinua etkä palvo häntä. Miehet kaipaa jahtia, niin se on ja on aina oleva.
 

Yhteistyössä