Mitä toivoisitte..

Mitä te isovanhemmat toivoisitte omilta lapsiltanne ja heidän puolisoiltaan enemmän? :flower:

 

Meillä on kaikki asiat niin mallillaan, ettei enempää voi toivoakkaan. Lapsenlapset ovat elämän ilo ja rikkaus!

 

Itselleni en toivo heiltä mitään enemmän. Sitä toivon, että he perheenä tulevat toimeen keskenään, että rakkautta riittää ja huolenpitoa. Sitä kautta sitä saavat varmaan sitten muutkin lähimmäiset

 

Toivoisin aikuisilta ihmisiltä aikuisen käytöstä. Esim. jos miniällä on ollut vaikea äitisuhde ja hän on tottunut asennoitumaan miehensä äitiin samaan malliin kuin murkkuna äitiinsä. Toisin sanoen: kaikki mitä miehen äiti sanoo tai tekee on suoraan #&%?$!*ä, periaaatteessa ilman asian tarkastelua. On nimittäin aika vaikeaa olla vuorovaikutuksessa, mummin pitäisi olla kuin pieru ilman hajua ja sittenkin menee pieleen.
Toivoisin että jokainen perhe eläisi omaa elämäänsä, mutta kanssakäyminen isovanhempien ja lastenlasten kanssa arjessa olisi mahdollista.
Tovioisin avointa keskustelua, toinen toisemme arvostusta ja kunnioitusta aikuisen tasolla.

 

Toivoisin, ettei vieraannuttaisi. Tapaamisia olisi kaikkien mieleen riittävästi ja kuitenkin kohtuullisesti niin että kaikki voisivat hyvin. Lapsenlapsia pitäisi nähdä sen verran usein, että isovanhempi ja lapsi pysyvät toisilleen tarpeeksi tuttuna ihmisenä ja ettei lapsen nopean kasvamisen myötä tullut muutos etäännyttäisi isovanhempaa lapsesta tai isovanhemman vanhenemisen tai sairauden tuoma muutos etäännyttäisi lapsenlasta isovanhemmasta. Kun lapsi ja lapsen tavat on tarpeeksi tuttuja on helppo vanhan tai sairaankin isovanhemman olla lapsenvahtina, jos vanhemmat sellaista tarvitsee. Ja muutoin jokainen saa olla oma itsensä ikään katsomatta eikä kenenkään tarvitse edustaa stereotypiaa ellei itse sitä tahdo.