Mitä voin kotiäitinä mieheltäni vaatia?

[/quote
No ei nyt sillä tavalla kännissä, jälkihöyryissä vain

Sun teksti oli oikeastaan hyvinkin silmiä avaava. Tajusin kaikesta huolimatta, että ei hän huono eikä laiska ole. Hoitaa kyllä miesten hommat talossa ja on tosi kunnollinen. Kyllähän me polttareissa jokainen otetaan vettä väkevämpää. Ei ole alkoholisti, ei väkivaltainen, ei ilkeä eikä pahatapainen. On uskollinen ja kiltti ja kunnollinen. Ja rakastaa meitä yli kaiken =)
[/quote]

Eli sun pitäiskin nyt siis olla erittäin tyytyväinen mieheesi, kun hän ei sentään lyö eikä käy vieraissa? No.. ihan miten vaan, mutta minä en mieheltäni moista sulattaisi. Ja rakkautta on ottaa myös toisen väsymys huomioon. Ja muuten; kaikki eivät ota polttareissa alkoholia...Jopa polttareita voi viettää myös selvinpäin, jos haluaa.

 

\

[/quote
No ei nyt sillä tavalla kännissä, jälkihöyryissä vain

Sun teksti oli oikeastaan hyvinkin silmiä avaava. Tajusin kaikesta huolimatta, että ei hän huono eikä laiska ole. Hoitaa kyllä miesten hommat talossa ja on tosi kunnollinen. Kyllähän me polttareissa jokainen otetaan vettä väkevämpää. Ei ole alkoholisti, ei väkivaltainen, ei ilkeä eikä pahatapainen. On uskollinen ja kiltti ja kunnollinen. Ja rakastaa meitä yli kaiken =)

Eli sun pitäiskin nyt siis olla erittäin tyytyväinen mieheesi, kun hän ei sentään lyö eikä käy vieraissa? No.. ihan miten vaan, mutta minä en mieheltäni moista sulattaisi. Ja rakkautta on ottaa myös toisen väsymys huomioon. Ja muuten; kaikki eivät ota polttareissa alkoholia...Jopa polttareita voi viettää myös selvinpäin, jos haluaa.

[/quote]
Niin voi :saint:

 

laittakaa né miehet osallistumaan, sellanen sota pystyy että tajuavat teidän olevan tosissanne. Laitoksella jo mies osallistui esim. vauvan hoitoon. Siitä oli sitten helppo jatkaa kotonakin! ihana lähteä kotoa hetkeksi kun tietää että siellä kyllä pärjätään. Ne lapset on yhtälaiila miehenkin joten myös hoito kuuluu heillekin!!! Näin meillä ja toimii.

 

Itikan kirjoituksessa pisti silmään eräs kohta:

'mutta yllättävän moni unohtaa mitä mies tekee ulkona, autolle, rakennushommia, leikittää lapsia ulkona, maksaa laskuja, vie roskia, kantaa raskaita...'

Jos mies on parantumaton laiskuri, niin kyllä nuo ulkohommat ja muut 'miesten työt' jäävät tekemättä siinä missä sisätyötkin.
Kyllä se olen minä, joka meidän perheessä avaa viemärit, naulaa talulut ja listat seinään, maalaa aidan jne. No joo kyllähän meillä mies hoitaa auton huollon... ajaa korjaamolle :/

Täytyypä pistää tuo ukko ruotuun. Kun sen kunnolla haukkuu, niin muistaapa taas hetken osallistua kodin töihin

 

Mihin sinä edes tuollaista ukon rutjaketta tarvitset? Jos hän toimii vain sohvan koristeena, niin nätimpiä sohvatyynyjä löytää sohvalle lojumaan vaikka Ikeasta!

Oikeasti. Kuulostaa välinpitämättömältä äijältä joka viis veisaa perheestään. Tosi hyvä miehen malli lapsillekin.

 

\

Itikan kirjoituksessa pisti silmään eräs kohta:

'mutta yllättävän moni unohtaa mitä mies tekee ulkona, autolle, rakennushommia, leikittää lapsia ulkona, maksaa laskuja, vie roskia, kantaa raskaita...'

Jos mies on parantumaton laiskuri, niin kyllä nuo ulkohommat ja muut 'miesten työt' jäävät tekemättä siinä missä sisätyötkin.
Kyllä se olen minä, joka meidän perheessä avaa viemärit, naulaa talulut ja listat seinään, maalaa aidan jne. No joo kyllähän meillä mies hoitaa auton huollon... ajaa korjaamolle :/

Täytyypä pistää tuo ukko ruotuun. Kun sen kunnolla haukkuu, niin muistaapa taas hetken osallistua kodin töihin

Kaikesta marmatuksestani huolimatta, mun mies hoitaa kyllä ulkohommat ja ns.miesten työt. Ei hän mikään laiska ole. Monet ymmärsivät nyt, että mun mies vain ja ainoastaan makaa sohvalla. Ei todellakaan.

 

Vaadi ne unet!!!

Meillä on vain 2 lasta, joiden kanssa olen kotona, hoidan talouden, johon kuuluu myös kolmen hevosen talli. Nyt kun on valoisa aika, niin esikoinen herää jo kuudelta, vauva nyt hörppää silloin maitoa ja jatkaa uniaan yhdeksään asti. Esikolle aamut ovat tärkeää aikaa, sillä silloin äidillä on aikaa vain hänelle. Aamulla myös ennen aamutallia pistän ensimmäisen erän pyykkiä pyörimään sekä tiskikoneen jylläämään. Esikon kanssa touhuilemme (pitää korostaa oleskelua korostetun paljon, ettei sairastuisi erityislapsen sisarus-syndroomaan..)aamulla, sitten alkaakin se päivittäinen hullunmylly hevosten ja kodin välillä. Juota hevoset, nukuta vauva, siivoa talli, leiki esikon kanssa, vauva herää, syömiset, jossain välissä ruokaa esikolle ja itselle.

Tämä kaikki helpottaa kun mies tulee töistä ja on lasten kanssa, jolloin lähden ottamaan omaa aikaa. Joko ratsastan tms., joskus otan unoset. Jo 15 min torkut tekevät todella hyvää. Mieheni hoitaa kuopuksen iltatoimet, esikko käy nukkumaan klo 21 ja sen jälkeen äiti saa omaa aikaansa ja puran itseäni käsitöiden kautta, eli luova työ auttaa jaksamaan. Myös tuo tallin fyysinen puoli auttaa kovasti.

 

Anteeksi ap, mutta itsehän sinä ensin kirjoitit, kuinka vastuu perheestänne on sinun harteillasi. Tulitko myöhemmin katumapäälle, kun tunnutkin jo puolustelevan miestäsi, eivätkä muut saisi moittia häntä laiskaksi.

Sen perusteella mitä ekassa viestissä kerroit: itse en sulattaisi mieheltäni ollenkaan, että hän lähtee äitienpäivän aattona ryyppäämään (oli syy mikä tahansa), ja makaa äitienpäivän krapulassa minun hoitaessani kaiken. Jos sinä hyväksyt, se on oma valintasi.

Kyllä minuakin kummastuttaa, miten paljon on perheitä, jossa äiti raataa niska limassa ja mies elää poikamieselämää täysihoitolassa. Kuka tahansa nainen voi joutua siihen tilanteeseen - ei miehestä aina etukäteen tiedä, miten hän perheenisän tehtävänsä hoitaa. Mutta jos tuollaista tilannetta jatkuu vuosikausia, on se jo naisen omakin valinta.

Jos nainen todella, siis ihan todella ei halua katsella vuodesta toiseen saamatonta miestä, hän tekee asioille jotain. Jos muu ei auta, niin ukko ulkoruokintaan. Jos mies perhettään rakastaa, hän havahtuu ja muuttaa tapojaan viimeistään pakon edessä. Nimim. kokemusta on.

 

\

Anteeksi ap, mutta itsehän sinä ensin kirjoitit, kuinka vastuu perheestänne on sinun harteillasi. Tulitko myöhemmin katumapäälle, kun tunnutkin jo puolustelevan miestäsi, eivätkä muut saisi moittia häntä laiskaksi.

Sen perusteella mitä ekassa viestissä kerroit: itse en sulattaisi mieheltäni ollenkaan, että hän lähtee äitienpäivän aattona ryyppäämään (oli syy mikä tahansa), ja makaa äitienpäivän krapulassa minun hoitaessani kaiken. Jos sinä hyväksyt, se on oma valintasi.

Kyllä minuakin kummastuttaa, miten paljon on perheitä, jossa äiti raataa niska limassa ja mies elää poikamieselämää täysihoitolassa. Kuka tahansa nainen voi joutua siihen tilanteeseen - ei miehestä aina etukäteen tiedä, miten hän perheenisän tehtävänsä hoitaa. Mutta jos tuollaista tilannetta jatkuu vuosikausia, on se jo naisen omakin valinta.

Jos nainen todella, siis ihan todella ei halua katsella vuodesta toiseen saamatonta miestä, hän tekee asioille jotain. Jos muu ei auta, niin ukko ulkoruokintaan. Jos mies perhettään rakastaa, hän havahtuu ja muuttaa tapojaan viimeistään pakon edessä. Nimim. kokemusta on.

Totta, itsekin huomasin kääntyväni puolustuskannalle. En tiedä miksi sellainen reaktio tuli. Ei mua se polttarijuttu rassaa, sehän nyt oli tiedossa jo aika päiviä sitten. Tai sitten se tuolla alitajunnassa vaivaa mieltä. En tiedä. Tiedän ettei hän ole saamaton eikä laiska, ehkä olen vain nyt väsynyt kuluneesta viikosta ja tulin tänne purnaamaan :ashamed:

 

On tosin miehiä, jotka sallivat vaimoltaan kaiken. Nainen saa juosta kapakoissa ja mies hoitaa lapsia kotona. Nämä naiset eivät juurikaan huolehdi kodista eikä lapsista vaan ovat juuttuneet nuoruuteensa. Onneksi näitä naisia on erittäin harvassa, toisin kuin samanlaisia miehiä.

 

\

Totta, itsekin huomasin kääntyväni puolustuskannalle. En tiedä miksi sellainen reaktio tuli. Ei mua se polttarijuttu rassaa, sehän nyt oli tiedossa jo aika päiviä sitten. Tai sitten se tuolla alitajunnassa vaivaa mieltä. En tiedä. Tiedän ettei hän ole saamaton eikä laiska, ehkä olen vain nyt väsynyt kuluneesta viikosta ja tulin tänne purnaamaan :ashamed:

Kyllä tuota polttarijuttua tietysti hiukan auttaa, jos se oli etukäteen sovittu ja sinusta ihan (oikeasti) ok. Monilla miehillä vaan on tapana muka-kysyä vaimon mielipidettä noihin poikien menoihin, mutta mikään muu kuin myönteinen mielipide ei kuitenkaan kelpaa.

Kai miehesi sentään järjestää/on järjestänyt sinulle korvaavan lekotteluaamun, jolloin saat aamiaisen sänkyyn ja hän vie vaikka lapset pihalle? Jos ei ole, niin vihjaisepa hänelle. Se olisi oikeus ja kohtuus. =)

 

\

\

Totta, itsekin huomasin kääntyväni puolustuskannalle. En tiedä miksi sellainen reaktio tuli. Ei mua se polttarijuttu rassaa, sehän nyt oli tiedossa jo aika päiviä sitten. Tai sitten se tuolla alitajunnassa vaivaa mieltä. En tiedä. Tiedän ettei hän ole saamaton eikä laiska, ehkä olen vain nyt väsynyt kuluneesta viikosta ja tulin tänne purnaamaan :ashamed:

Kyllä tuota polttarijuttua tietysti hiukan auttaa, jos se oli etukäteen sovittu ja sinusta ihan (oikeasti) ok. Monilla miehillä vaan on tapana muka-kysyä vaimon mielipidettä noihin poikien menoihin, mutta mikään muu kuin myönteinen mielipide ei kuitenkaan kelpaa.

Kai miehesi sentään järjestää/on järjestänyt sinulle korvaavan lekotteluaamun, jolloin saat aamiaisen sänkyyn ja hän vie vaikka lapset pihalle? Jos ei ole, niin vihjaisepa hänelle. Se olisi oikeus ja kohtuus. =)

Kiitos =)

 

Sä kuule otat ja teet niin että kun seuraavan kerran mies kotiutuu töistä, niin sanot hasta la vista ja menet yksin shoppailemaan, sanot mennessäs että soita kun on siistiä ja lapset nukkuu. Kyllä mies pärjää ja saa aikaiseks kun on PAKKO. Jos ei muu auta, niin laita se ripulilta haiseva lapsi makoilemaan miehen syliin, jos aromit sekoittais pään niin että alkais vaihtaa kakkaa :saint: Perhe ja lapset on yhteinen yritys, ei yksin sun "päänvaiva"! :wave:

 

\

Sä kuule otat ja teet niin että kun seuraavan kerran mies kotiutuu töistä, niin sanot hasta la vista ja menet yksin shoppailemaan, sanot mennessäs että soita kun on siistiä ja lapset nukkuu. Kyllä mies pärjää ja saa aikaiseks kun on PAKKO. Jos ei muu auta, niin laita se ripulilta haiseva lapsi makoilemaan miehen syliin, jos aromit sekoittais pään niin että alkais vaihtaa kakkaa :saint: Perhe ja lapset on yhteinen yritys, ei yksin sun "päänvaiva"! :wave:

Sen verran jämäkkä käsky, että toteltava on =)
Ainoo vaan, että se ripuli taitaa vihdoin olla ohi

 

[/quote]
Kiitos =)

Se helpottaiskin tosi paljon, jos antais vaan kaiken olla. Siis kodin siisteyden. Pitäis ainakin oppia, että siivois sotkut vasta illalla, kun lapset jo nukkuu. Mutta ajattelen aina, että jos joku yllättäin tulee ja täällä on tän näköistä :ashamed:
[/quote]

Joo, täällä ihan sama homma. Aina aattelen että jos joku tuleeki.. vaikka ei ookkaa ku tuo yks, mutta seki niin termiitti että!! ja viimesillään nyt raskaana, ni toivois että ees joskus mies jotai tekis.. Meillä menee aina niin että ku mies tulee töistä, ni se on koneella illan. Ja ei jaksa koko ajan olla käskemässä johonki suuntaan.. Eilen, äitienpäivänä luulin että vähä etes jotai jaksais tehä mun puolesta.. ku mies kysyi mitä haluan äitien päivä lahjaksi, ni toivoin ristikkolehteä, irtokarkkia ja sitä että se kattois lasta enempi ees sinä päivänä. okei, ristikkolehen niistä sain.. oli kassalla muistanu että ainii karkkia, eikä ollu jaksanu lähtä ostaa.. mutta ei lasta silti voinu enempää kattoa.. aamulla sain kahvit sänkyyn ja sitte se oliki koneella ja nukku.. en ikinä oo nui itkeny päivän aikana ku eilen.. mutta jospa tää tästä.. ne on nuo miehet, ku niille pitäs koko ajan olla suoraa sanomassa mitä ajattelee.. ei ne ite hoksaa kyllä

 

kun meille syntyi ensimmäinen lapsi, niin mies tosiaan oli ja meni niinkuin ennen vanhaan. Kotityöt olivat minulla ja mies huiteli koulun/työn jälkeen harrastuksissaan ja kavereiden kanssa kahvittelemassa. Pikkuhiljaa aloin totuttamaan häntä siitä pois: Saatoin illalla vain huikkasta ovelta että "käyn kaupungilla asioilla" ja ovi vaan kiinni. Näin mieskin teki aina kun oli lähdössä johonkin. Aika nopsaa mies tajusi miten inhottavaa on olla illat yksin vauvan kanssa. Sitten jätin pesemättä miehen pyykit, sanoin että en ole kerennyt. Alkoi tuo pesemään omat pyykkinsä sitten kun kaappi oli tyhjä puhtaista vaatteista. Sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja se herätteli myös miestä auttelemaan. Mutta isoin asia oli se, että mies oli pari kuukautta koti-isänä. Silloin ukko tajusi mitä on olla kotona lapsen kanssa kaikki päivät ja hoitaa kotityöt. Nyt olen kahden lapsen kanssa kotona ja mies on vuorotyössä. Ei tuo vieläkään oma-aloitteisesti mitään tee, mutta jos pyydän, niin varmasti auttaa. Olemme nimittäin molemmat huomanneet, että kotivanhempana on rankempaa kuin palkkatyössä

 

\

Mutta isoin asia oli se, että mies oli pari kuukautta koti-isänä. Silloin ukko tajusi mitä on olla kotona lapsen kanssa kaikki päivät ja hoitaa kotityöt. Nyt olen kahden lapsen kanssa kotona ja mies on vuorotyössä. Ei tuo vieläkään oma-aloitteisesti mitään tee, mutta jos pyydän, niin varmasti auttaa. Olemme nimittäin molemmat huomanneet, että kotivanhempana on rankempaa kuin palkkatyössä

No meidän iskä tuumaa aina, jos on ollu esim. sairaalareissuja jossa mä olen ollu sairaalas lapsen kans ja mies hoitanu loppuja kotona, että mä menen nyt lomalle, kun arki koittaa ja hällä palkkatyöt jatkuu

 

\

en varmaan neljää lasta haluaisikaan jollei mies olisi mukana tässä hommassa, jos itse ensin on päivän ulkona muksujen kanssa, niin kyllä se vaan kummasti helpottaa jos mies laittaa ne tiskit illalla ja on pesemässä muksujen hampaita iltapalan jälkeen.. eli kyllä sitä työtä riittää ihan molemmille kun on monta lasta, molemmat tekee ensin päivätyön, minä kotona ja mies töissä ja sitten yhdessä hoidetaan loput

Tähän peesi
ja ap:lle Älä sano miehellesi että sun täytyisi saada omaa aikaa jne,vaan ota se oma aika.Sovit menosi ja sitten menet.
Meillä meidän isäntä kyllä röhnöää sohvalla kans ja on täs koneella pitkin iltaa,mutta kyllä hän hoitaa tiskit koneeseen ja pyyhkii suurin piirtein pöydät.Auttaa iltapesuissa ja iltasaduissa.
Ja miestäni täytyy pyytää,hän on sanonut,ettei ymmärrä vihjauksista.
Niinkuin ei monikaan mies osaa lukea ilmeistä ja sanattomista vihjailusta.

Me ollaan aikoinaan kirjoitettu lapulle (huom MINÄ kirjoitin) kotityöt,mitkä tehdään kotona säännöllisesti,ja sieltä sitten ruksattiin mitä sillä hetkellä kumpikin koki tekevänsä MYÖS säännöllisesti.Ja sitten vähän jaoimme uudelleen niitä.Silloin mieheni ruksasi tiskikoneen täytön ja tyhjennyksen.Nyt melkeinpä joka päivä keittiössä odottaa kauhea läjä tiskejä kun hän tulee töistä ja illalla hän siistii suurinpiirtein keittiön ja mä perässä sen pienen pintasilauksen,jos jaksan.

Silloin laitoin hänet ruksaamaan myös lakananvaihdon,mutta kylläpä meillä nukuttais aika kökkösissä lakanoissa,jos oottaisin isin vaihtamista.Vaihtaa kyllä uudet jos olen aamulla poistanut vanhat pois...
Mut onhan se niin,että kotona olevalle lankeaa suurin osa töistä.
Jos olisikin niin päin,että mies kotona ja itse töissä,niin kyllä ärsyttäis tulla töistä kotiin tekemään heti kotitöitä...
Mutta tiedän että näin se menisi meillä ehkä.Viikko ollaan oltu kerran niin,et mä olin töissä ja mies lomalla kotona lasten ja silloisen koiranpennun kanssa opettamassa sitä sisäsiistiksi.Kyllä täällä pyykkejä pestiin ja ruokaa laitettiin ja koiran pissat siivottiin,mut kyllä se hienosäätö jäi mulle

 

En kyllä lukenut koko ketjua mutta tuossa tilanteessa mie tein LAKON! Kun sain tehhä kaikki kotona ja meillä vielä kehdattiin narista että en tehnyt mitään ja saan olla kotona kaikki päivät.
En pessy pyykkiä ku omani ja poitsun, astioita just sen verra ku tarvittiin jne jne. Ja sen että saisin omaa aikaani ilmoitin vain meiheni tullessa kotiin että heippa mie meen nyt yrittäkää pärjätä.

Eikä muuten kestäny kauaa kun äippäkin otettiin huomioon ja äipän mahdollinen väsy.
Saapa nähdä kuinka pitkään toimii mutta muutama kuukaus on ollu jo ihan "luksusta"

 

No meillä menee näin. Minulla on kotiäitinä tietysti päävastuu kaikista kotitöistä ja lastenhoidosta. Olen omasta halusta tinkinyt kaikista harrastuksistani, miehellä pari harrastusta. Töistä kotiin tultuaan mies auttelee minua, jollei hänellä ole jotain asioita. Usein asiat on perheeseen liittyviä, puutarhakalusteiden ostoa..jne. Eli yhdessä hoidellaan useinmiten lasten iltatoimet. lisäksi viikonloppuisin mies ulkoilee lasten kanssa, jotta minä saan oikein kunnolla siivottua ja laitettua ehkä vähän parempaa ruokaa.

 

Voit vaatia mieheltäsi tasa-arvoa, kunnioitusta ja apua arjen pyöritykseen.
Toisaalta jos mieheltäsi ei niitä heru, ala käyttäytymään kuten hän

 

Kiitos vaan kaikille vastanneille tuesta ja mielipiteistä :flower:
Kyllä tämä päivä on jo eilistä parempi, kun sai nukuttua vähän paremmin. Juteltiin myös rakentavasti illalla ja on mulle nyt luvassa omaakin aikaa =)

Itsestäänhän se on paljon kiinni. Olen sitä tyyppiä, joka vanhanaikaisesti taitaa jakaa naisten ja miesten työt :ashamed: Olen korvaamaton äiti, vain minä osaan nämä hommat ja niin pois päin. Mutta nyt yritän oppia jakamaan näitä hommia ettei kasaannu sitten kaikki niskaan ja tunnu sellaiselta vääryydeltä kuin eilen tuntui.

Jaksamista myös muille kotona työtä tekeville äideille ja tietysti niillekin äideille, jotka vielä työpäivän jälkeen kotona jatkavat arvokasta työtä :hug: