Kosinta ja kihlaus
Tämän päivän kaava pariutumisasioissa on yleensä seuraavanlainen: tavataan, rakastutaan, muutetaan yhteen, mennään kihloihin ja solmitaan avioliitto. Tähän ei enää useinkaan kuulu miehen (tai naisen) suorittama kosinta vaan avioitumaan päädytään yhteisen pohdinnan jälkeen. Tämä on aiheuttanut sen, että jotkut morsiamet ovat jääneet kaipaamaan "oikeaa kosintaa". Mikäli miehestä tuntuu, että sellainen voisi olla paikallaan, asia on helppo hoitaa: romanttisia ruusuja, polvistuminen ja "tulisitko vaimokseni" tuskin pilaavat yhteisen tulevaisuuden alkua. (Mikäli mies ei itse oivalla neidon kaipaavan perinteistä kosintaa, neito voi vallan hyvin siitä hänelle vihjaista joko suoraan tai luotettavan ystävän välityksellä.)
Nykyään eivät enää sulhaset käy pyytämässä perheen päältä - tulevalta apeltaan - tyttären kättä (lupaa avioitumiseen) vaan avioon aikovat sopivat asioista keskenään. Jonkinlainen uusromantiikan herääminen lienee kuitenkin meneillään, sillä moni mies on yllättänyt niin tulevan vaimonsa kuin appivanhempansakin tällä kohteliaalla eleellä. Mikään välttämättömyys tämä ei tietenkään ole, mutta sopivassa tilanteessa suoritettu tiedustelu tulevan apen suhtautumisesta asioiden saamaan käänteeseen voi jättää mukavat muistot kummallekin osapuolelle.
Kihlaus on kahden ihmisen keskenään tekemä sopimus avioitumisesta. Tämän vuoksi ei ole mahdollista mennä naimisiin ilman kihlausta, vaikkei kihlasormuksia hankittaisikaan tai kihlajaisia vietettäisi. Yleensä kuitenkin kihlasormukset hankitaan ja tarjotaan kihlajaiskahvit lähimmille. Tapana on hankkia sormus sekä naiselle että miehelle vasemman käden nimettömään, mutta kukaan ei estä hankkimasta sormusta vain naiselle. Ja kuten sanottu: kihlaus on lupaus eikä sormus. Kihlauksesta kuten avioitumisestakin voi ilmoittaa sanomalehdessä.
Kihlajaiskahvit voivat tarjota niin sulhasen kuin morsiamenkin vanhemmat eikä mikään estä kihlautuneita järjestämästä kahvitusta itse. Jokainen pari voi itse miettiä, tarjoaako kihlajaisväelle kuohuvaa ja kahvit kakun kera vai peräti päivällisen. Tilaisuuteen kutsutaan lähimmät sukulaiset ja myös tulevien häiden kaaso ja bestman voivat kuulua seurueeseen. Kihlajaiset ovat oivallinen tilaisuus morsiamen isälle puheenpidon harjoitteluun ennen varsinaista koitosta - häitä. Lahjaksi tuodaan kukkia ja lähimmät voivat antaa myös muita lahjoja. Monet järjestävät lisäksi vauhdikkaat juhlat ystäväpiirille. Sormukset on yleensä pujotettu sormiin jo ennen kihlajaisia, mutta tästä voidaan tehdä myös juhlien kohokohta.
