Mitäs te tekisitte... lapsen yltiöpäisestä herkutteluhimosta kysyttävää...

Niin tuo meidän 8-vuotias esikoinen. Hänen ruoka-annoksensa on melkoisen suuria. Jos laitan vähemmän, niin hän hakee toisen lautasellisen. Näin on ollut n. 4-vuotiaasta asti, päiväkodissakin erikseen kysyttiin että saako he antaa lapselle sen määrän ruokaa mitä lapsi söisi.

Oikeastaan tuo ruoka ei niinkään ole ongelma. Poika kun kasvaa silmissä ja ihan takuulla tarvitsee energiaa kasvuunsa (ja urheilukin ottaa oman osansa). Mutta kun jäbällä on aivan tolkuton makeanhimo. On aivan sama mitä tehdään tai missä ollaan, pojalla on kuitenkin mielessä herkut. Esim. joulussa parasta on kuulemma suklaakonvehdit, vapussa munkit, pääsiäisessä suklaamunat jne. jne.

Olen jo aikoja sitten (siis yli vuosi sitten) laittanut tolkkua syömisiin ja esim. lopettanut ostamasta suklaamuroja yms. mössötettävää. Perjantaisin on karkkipäivä ja silloinkin poika JOKA kerta koittaa saada isomman satsin karkkia. Ja me vanhemmat sitten kielletään. Kerran viikossa, eli torstaisin, teen jälkiruokaa. Torstai on hernekeittopäivä, joten aika usein teen pannaria silloin.

Tänään tein köyhiä ritareita kun oli kuivahtanutta pullaa. Annoin pojan syödä ensin 2 palasta jälkiruoaksi ja illemmalla vielä yhden. Mutta ei riittänyt, lisää olis pitänyt taas saada. Tietenkään en antanut ja tietenkin poika tästä loukkaantui. Hetki sitten huomasin että poikapa oli sitten taas varkain vielä syönyt yhden pullapalan.

Jos meillä on vieraita, niin joudun joka ainoa kerta sanomaan erikseen pojalle että nyt riittää tarjoilujen syöminen, sama juttu kylässä. Aivan jatkuvasti pojan tekee mieli herkkuja ja me sitten kielletään. Ja kun poika on vaikkapa kaverinsa luona kylässä, niin hän syö sielläkin herkkuja kaksin käsin.

Poika on normaalipainoinen ja tosiaan ruokaremppaa ollaan jo paljon tehty. Tiedän kuitenkin että ongelma ei ole ihan pieni, sillä pojalla on tosiaan suorastaan fanaattinen makeanhimo. Hänellä on myös pieni pömppömaha vaikka muuten onkin hyvänkokoinen. Eli aivan harmitonta tuo syöminen ei tietenkään hänelläkään ole.

Tämän hetkinen tilanne on aivan kaamea. Poika himoitsee vaikka mitä ja me ollaan jatkuvasti kieltämässä. Inhottava tilanne.

Mitä siis tekisitte tässä tapauksessa. Tuntuu että kohtuudella syöminen on silkkaa mahdottomuutta pojan tapauksessa. Koittaisitteko silti sinnikkäästi opettaa kohtuutta ja jopa lisäisitte herkkuja (eli siis useammin herkkuja mutta vähemmän) vai vähentäisittekö entisestään? Antakaa nyt jotain vinkkiä jooko?

 

ettei vaan ottais mallia vanhemmista... ?

 

täällä myös makea kelpaisi lapselle, vilkaskin on joten rajoitan. aikuisille suositellaan kromi makeannälkään- käviskö myöslapselle.

 

ettei vaan ottais mallia vanhemmista... ?

oliko pakko??

 

ettei vaan ottais mallia vanhemmista... ?

oliko pakko??

no oli, niinhän se yleensä menee

 

No jos on jo hieman lihonut niin rajotettavahan sitä hieman olisi. Muuten tolla perusteella en pitäis vielä pahana. Siis onko se joku ihme, että lapsen tekisi karkkia useammin mieli kuin kerran viikossa? Ja jos ne herkut on kortilla niin toki koittaa kärttää niin kauan kuin sitä on.

 

Varmasti ikävä tilanne puolin ja toisin! Anna pojalle tarpeeksi ruokaa siis sen verran, että saa mahansa täyteen, mutta koita lisätä kasvisten määrää, ettet esim. kastiketta anna sen enemmän. Syötä tervellisiä välipaloja (hedelmiä ja kasviksia raakana).

Ja kannatan kerran viikossa karkkipäivää...

 

ettei vaan ottais mallia vanhemmista... ?

oliko pakko??

no oli, niinhän se yleensä menee

Mä olen kyllä juu aikalailla perso makean perään. Mutta olen myös kaappisyöppö pahimmasta päästä. Mies taas syö herkkuja karkkipäivänä joka on koko perheelle yhteinen, eli se perjantai.

Muoks: ja lisäksi meillä on kyllä koko perhe ollut ruokaremontin kourissa vuoden ajan.

 

Ei minusta tuo makeanhimo mitenkään sairaalloiselta kuullosta. Kyllähän penskat kinuaa aina lisää karkkia, ei se ihmeellistä ole. Vai missasinko jotain?

Jos ei ole ylipainoa eikä herkuttele joka päivä niin en näe kyllä edes ongelmaa. :/

 

ettei vaan ottais mallia vanhemmista... ?

meillä myös makeanhimoinen lapsi ja itse en makeasta välitä, en ole karkkia syönnyt varmaan vuosiin, piparia syön mutta nekin töissä joten lapsi ei ole sitä näkemässä. mistähän on mallin saanut ?

 

Tuli mieleen että syökö poika hedelmiä? Yleensä hedelmän syöminen helpottaa makean himoa ja vie siitä pahimman kärjen pois. Yleensä makeaa tekee sitä enemmän mieli mitä enemmän syö, joten kyllä sitä makean syömistä kannattaa toppuutella ja pitää kiinni sovituista määristä ja päivistä. Muistelisin myös, että jokin lisäravinne auttaa makeanhimoon, mutta en nyt muista tarkkaan mikä se oli ja tiedä voiko sitä antaa lapsille, mutta kannattaa soittaa vaikka kouluterveydenhoitajalle ja kysyä häneltä neuvoa tai varata aika ravitsemusneuvojalle, jos hänelle olisi jotain vinkkiä asiaan.

 

Meillä myös tuo miehen poika, tosin jo 11v. on hulluna herkkuihin. Monesti alkaa säästää rahaa johonkin isompaan osokseen, mut jo viikon päästä säästetyt rahat on mennyt, kun piti ostaa karkkia/sipsiä/limua...

Muutenkin samoja piirteitä ku teidän pojalla. Mut pojalla on ylipainoa kyllä reilut 10kg..

Vinkkejä kaipaisin minäkin

 

ettei vaan ottais mallia vanhemmista... ?

oliko pakko??

no oli, niinhän se yleensä menee

Tiedätkö, Turkilmas ei ehkä olisi tehnyt tätä aloitusta jos syy olisi tuossa. Hän on ihan fiksu ja järkevä ihminen.

Ap, mulla ei ole antaa sulle ratkaisua, mutta jotenkin tuntuu ettei kontrollia kannata ainakaan lisätä. Tällainen näppituntuma mulle tuli sun tekstistä.

 

ettei vaan ottais mallia vanhemmista... ?

meillä myös makeanhimoinen lapsi ja itse en makeasta välitä, en ole karkkia syönnyt varmaan vuosiin, piparia syön mutta nekin töissä joten lapsi ei ole sitä näkemässä. mistähän on mallin saanut ?

no voi pälli. tarkotin lähinnä, että syömismallit yleensä opitaan kotoa, omalt perheeltä. jos äiti ja isä santsaa lissää ni kyllä se lapsiki voi sen tavan oppia, vaik ei nälkäkään ois
jne jne. lukuisia esimerkkejä olis tästä

 

Meillä myös tuo miehen poika, tosin jo 11v. on hulluna herkkuihin. Monesti alkaa säästää rahaa johonkin isompaan osokseen, mut jo viikon päästä säästetyt rahat on mennyt, kun piti ostaa karkkia/sipsiä/limua...

Muutenkin samoja piirteitä ku teidän pojalla. Mut pojalla on ylipainoa kyllä reilut 10kg..

Vinkkejä kaipaisin minäkin

JA tosiaan tuo kylässä/juhlissa syöminen on ihan hurjaa.. aina saa muistuttaa et muista täällä on muitakin.

 

Jos sen herkuttelun rajoittaisi kaikilla vain ja ainoastaan siihen perjantain herkkupäivään? Eli ei ihan totaalikieltoa, mutta kuitenkin selkeät raamit. Ja muulloin herkut pysyisi kaupassa, ettei tilaisuus tee varkaaksi.

 

Vaikea tilanne, meillä melkein samanlainen. Poika myös 8-v ja kova syömään kaikkea, erityisesti makeaa. Aina joudutaan rajoittamaan ja nyt on myös huomattu tuo että käy sitten varkain syömassä hyvää. Eli hänen huoneestaan on löytynyt keksejä jne.

Poika ei ole lihava, vielä. Mutta ruokailutottumukset opitaan pienenä ja noilla ruokamäärillä on ongelmia varmasti odotettavissa isona. Eli neuvoja kaivataan myös.

 

Ja tuohon kyläilypolitiikkaan: voisko sopia, että sinä annostelet hänelle lautaselle herkut, joita saa syödä kahvipöydässä, niin ei rohmuaisi liikaa?

 

Meillä sama juttu tuon tajoilujen kanssa, että vain yksi per laji, ja sitten sitä äiti usein joutuu noloon tilanteeseen kun tarjotaan ottakaa lisää niin lapset sanoo että äiti pakottaa ottaa vaan yhden, tai että äiti miks noi lapset otti jo kolmannen mutta me vaan yhden...

Meillä syödään herkkuja kolme-neljä kertaa viikossa mutta vähän kerrallaan (esim pieni tikkari telkkua katsellessa, lakupatukka heräteostoksena, pieni annos suklaakiisseliä jälkiruuaksi, tai jätski tai keksi silloin tällöin). Niin kauan kuin lapsilla painokäyrät menee tasaista rataa niin tarjoilen pieniä annoksia useammin. Muuten meillä ei syödä sokeria (ei makeutettuja mehuja, hilloja, kiisselitä tms)

Meillä on 9v vielä pieni pömppövatsa, mutta 8v ei ole, joten kai se riippuu muustakin kuin syömisestä.

 

Jos sen herkuttelun rajoittaisi kaikilla vain ja ainoastaan siihen perjantain herkkupäivään? Eli ei ihan totaalikieltoa, mutta kuitenkin selkeät raamit. Ja muulloin herkut pysyisi kaupassa, ettei tilaisuus tee varkaaksi.

Se ainainen rajottaminen on vaikeaa ja tuntuu kurjalta. Siksi epäilen meillä alkaneen tuon 'varkain syömisen'. Lisäksi tilanteet mummoloissa ja kylässä yleensäkin ovat kurjia, jos joutuu toisen syömistä kokoajan rajoittamaan.

 

Ei minusta tuo makeanhimo mitenkään sairaalloiselta kuullosta. Kyllähän penskat kinuaa aina lisää karkkia, ei se ihmeellistä ole. Vai missasinko jotain?

Jos ei ole ylipainoa eikä herkuttele joka päivä niin en näe kyllä edes ongelmaa. :/

Joo, ylipainoa ei ole, mutta poika on silti pyöreähkö. Sitä ei kyllä muuten huomaa, mutta jos on vaikka lauma poikalapsia (esim. jalkapalloleirillä), niin meidän poika on tuhdimpi kuin muut. Hän on nyt 145 cm pitkä ja painaa vähän reilu 40 kg.

Ongelmaksi mä koen lähinnä sen että joudun jatkuvasti kieltämään poikaa syömästä. Jos en kieltäisi, niin tuo paino olisi varmaan kaksinkertainen. Ja se kieltäminen tuntuu pahalta, kun tietty poika sitten miettii olevansa lihava kun muut lapset saa herkutella ja hän ei. Näin siis hän on itse asian mieltänyt.

Olen toki kertonut että hän on just hyvän kokoinen nyt, mutta että jos syö koko ajan herkkuja, niin sitten pyöristyy. Olen myös vedonnut usein siihen että syy omaan lihavuuteeni on ollut just tuo herkuttelu. Ja olen koittanut perustella esim. kasviksia ruoassa sillä että ne on terveellisiä ja taas kieltoa suklaamuroihin sillä että ne ei ole terveellisiä.

Pelkään, että tein niin tai näin, niin pojalle kasvaa aivan vääristynyt minäkuva ja saa kontolleen vielä jonkun syömisongelman.

 

Tuli mieleen seuraavia asioita joita vois kokeilla;

-Yksi herkkupäivä koko perheelle viikossa. Siis kaikki herkut luetaan mukaan (keksit, letut, pullat, jäätelö, jugurtit ym..) ja kaapit tyhjennetään näistä herkuista ja ostetaan vain se määrä mikä herkkupäivänä menee.

-Useampi ruokailu päivässä, siis annoskoot pienemmiksi mutta ruokailut pienemmillä aikaväleillä.

-Selkeät, ihan kirjalliset sopimukset siitä miten paljon herkkuja syödään esim. vierailla, kutsuilla ym.. siis montako keksiä, montako palaa kakkua jne..

-Huomio johonkin muuhun mukavaan kuin syömiseen. Kun lapsi toivoo saada herkkuja voi ehdottaa että " joo, herkkupäivänä voit syödä mutta nyt voitais tehdä jotain muuta mukavaa, pelataanko vaikka yksi korttipeli/mennäänkö uimaan/pyöräilemään tms".. ihan mitä muuta vain mukavaa, josta tulee hyvä olo..

-Selvitetään onko makeanhimon takana fyysinen vaiko psyykkinen syy...

 

Kyllä kai ap itse tietää tarkoittaa normaalia lapsen makeankärttämistä vaiko makean epänormaalia HIMOA.

Mun mielestä tuo ei oo niitä asioita joissa kannattaa tuijottaa vaan sitä painoa. Juu kyllähän ipana voi pysyä hoikkana vaikka siihen lapioisi puhdasta sokeria, koska kulutus on valtaisa. Mutta ei ruoka ole pelkkää energiaa ja ruokavalio painonhallintaa. Pieni ihminen tarvitsee huikeita määriä ravinto- ja hivenaineita, ja niitä ei karkista saa, pelkkää tyhjää energiaa. Eikä myöhemmällä iällä ole kovin helppoa opetella pois makeanHIMOSTA, jos on pienestä asti tottunut siihen että makeaa vedetään kaksin käsin ja vielä vähän päälle.

Ei tuo kontrolli nyt kovin tiukalta kuulosta jos kerran viikossa on jälkkäripäivä ja kerran karkkipäivä, ja päälle sitten vierashyvät ja muu.

Minä koittaisin pojan kanssa jutella siitä miksei karkin ja makean syönti ole hyvä juttu, ei siis tuon painoasian vuoksi vaan miksi muuten.

 

ettei vaan ottais mallia vanhemmista... ?

Entäpä kun meillä toinen ei tykkää herkuista ja toinen tykkää?
Ja toinen tykkääkin kyllä just niinkuin Turkilmaksen poika... toinen taas siis ei välitä herkuista.

 

Tuli mieleen että syökö poika hedelmiä? Yleensä hedelmän syöminen helpottaa makean himoa ja vie siitä pahimman kärjen pois. Yleensä makeaa tekee sitä enemmän mieli mitä enemmän syö, joten kyllä sitä makean syömistä kannattaa toppuutella ja pitää kiinni sovituista määristä ja päivistä. Muistelisin myös, että jokin lisäravinne auttaa makeanhimoon, mutta en nyt muista tarkkaan mikä se oli ja tiedä voiko sitä antaa lapsille, mutta kannattaa soittaa vaikka kouluterveydenhoitajalle ja kysyä häneltä neuvoa tai varata aika ravitsemusneuvojalle, jos hänelle olisi jotain vinkkiä asiaan.

Hedelmiä meillä kyllä on tarjolla ja poika niitä syökin. Samoin ihan tykkää salaatista. Mutta ei se tunnu auttavan makeanhimoon kuitenkaan :/. Kiitos muista vinkeistä :flower: