Miten 1v 3kk mahtaa reagoida jos ei kolmeen yöhön näe vanhempiaan?

Kertokaa miten mennyt jos kokemusta.

 

Meillä yksikin yö on ollut liikaa.

 

Miten niin yöhön? Yöllähän se oletettavasti nukkuu.

 

[QUOTE="Helmi";30005119]Meillä yksikin yö on ollut liikaa.[/QUOTE]

Tyhjentävä vastaus, kiitos.

 

Miten niin yöhön? Yöllähän se oletettavasti nukkuu.

Voisitteko nyt vastata vaan kunnolla tai ei ollenkaan? Itkettää muutenkin jo niin paljon enkä jaksa mitään mukahauskoja kommentteja.

 

Itsellä 6 lasta ja yhdeksikkään yöksi en jättäisi muille tuon ikäistä. Ihan takuulla huutoa teidän poissa ollessa kuin myös sitten teille kun palaatte.

 

No neuvolan ohjehan on että niin monta yötä voi olla erossa vanhemmista kuin on ikävuosia eli 1v3kk tapauksessa se tarkoittaisi yhden yön. Mutta se on niin lapsen persoonasta kiinni, tiedän perheitä jossa lapsi ollut alle vuoden kun vanhemmat on lähteny viikoksi lemmenlomalle kahdestaan ja lapsi ollut mummolassa.

 

Tiedän neuvolan ohjeet ja kaikki mahdolliset ihan hyvin kiitos.,Halusin kuulla heiltä joilla kokemusta asiasta enkä mitään arvailuja. Ilmeisesti liikaa vaadittu mammoilta.

 

Vastauksestani ei apua ole, tiedän. Kysyisin vain uteliaisuudesta, että onko sinulla pakottavakin tarve jättää lapsi noin pitkäksi aikaa hoitoon, kun kerroit että jo muutenkin itkettää?

Jos on aivan pakko jättää, niin varmastihan lapsi itkee ja paljon, mutta selviää kyllä!

 

Itse en koskaan ole tuon ikäistä jättänyt, mutta aina ei elämä mene kuin sukkasillaan. Tulee vastoinkäymisiä.

Jos lapsen vanhempi esim. joutuu sairaalaan muutamaksi päiväksi ja toista vanhempaa ei ole, niin silloin lapsi on pakko jättää.
Tai muu vastaava syy.

Eiköhän se lapsi siitä hengissä selviä, koska pakon edessä niin on pakko tehdä

 

On pakko jättää, mutta edelleen en tarvitse arvailuja vaan kokemuksia 2-3 yön kyläilystä.

 

Riippuu minne hoitoon. Meillä molemmat lapset on olleet yökylässä ihan pienestä asti mummolassa. Ovat muutoinkin paljon mummolassa myös meidän kanssa ja mummo ja vaari meillä. Luotan täysin hoitoon siellä. Äitiä saattavat huudella herätessään, mutta mitään huutokonsertteja ei ole ollut. Kolmea yötä eivät varmaan ole vielä olleet, mutta kaksi kylläkin. Luulen, että meillä se olisi vaikeinta äidille eli itselleni. Neuvola ohjeisti samoin, kun mietin onko meillä joidenkin mielestä oltu liikaa: kyse on useimmiten äidin valmiudesta.

 

joo, paha sanoo minkälaiset reaktiot tulee kun kumpaakaan en tuon ikäisenä ole 3 yöksi jättänyt. vanhempi on 3,5 vuotias eikä se ole vielä tähän päivään mennessäkään ollut kahta yötä pidempää ilman vanhempia.

Mutta jos on pakko niin on pakko eikä siinä muut auta. Lapsuus ja siihen liittyvät kokemukset ovat kuitenkin kokonaisuus, eikä yksittäinen kerta vielä mitään pitempiaikaista haittaa tee.

Itkua ja hammasten kiristelyä varmasti sille joka lasta hoitaa ja teille sitten kun palaatte.

 

http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tukivinkit/erossa_vanhemmista/

"Erossa vanhemmista yhtä monta päivää kuin lapsella ikävuosia
Elämässä saattaa tulla eteen tilanteita, joissa pieni lapsi joutuu olemaan erossa vanhemmistaan jonkin aikaa. Yleisen kehityspsykologisen ajattelun mukaan lapsi voi olla erossa häntä hoitavasta vanhemmasta yhden vuorokauden lapsen ikävuotta kohti. Esimerkiksi vuoden ikäinen lapsi voi olla erossa vanhemmastaan korkeintaan vuorokauden ahdistumatta liikaa.

Pienen lapsen on vaikea hahmottaa aikaa ja ymmärtää, että ero vanhemmasta ei ole lopullinen. Erokokemuksen toistuessa lapsi saattaa kokea menetyksen tunteen kerta toisensa jälkeen, eikä ehkä uskalla kiintyä kehenkään.

Erossa oloon sopeutumiseen vaikuttavat lapsen iän lisäksi lapsen temperamentti ja aiemmat kokemukset.

"

 

Kyllä tuon ikäisen mielestäni jo voi jättää tutuille, luotettaville hoitajille. Tyttäreni jo seitsenvuotias, mutta ekan kerran oli puolivuotiaana mummolassa kaksi yötä. Hyvin aina mennyt ja mielellään meni aina. En huomannut neg.vaikutuksia, ehkä joskus kokeili enemmän rajojaan kotiuduttuaan (päteekö entiset säännöt). Nykyään tyttö on sosiaalinen, tulee hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa, negatiivista palautetta tarhasta ei tullut koskaan. Vaikea ymmärtää näitä mammoja, joiden mielestä pientä lasta ei voi edes yhdeksi yöksi antaa toiselle aikuiselle hoitoon. Aika itsekästä tavallaan ajatella itse olevansa täysin korvaamaton, kyllä lapselle tekee tosi hyvää olla myös muiden rakastavien aikuisten hellässä huomassa. Mitä enemmän turvallisia aikuisia, sen parempi. No niin, olen jo levittänyt sateensuojan. Antaa tulla....

 

Aika ylimielistä suhtautumista vastaajiin tämä ap. Ihme, että sulla on ylipäätään ystäviä näin itsekkäänä ihmisenä.
Mielestäni vastaukset ovat aika asiallisia, itse vaan et tarkemmin muotoillut kysymystäsi. Meinaatko että pieni lapsi voisi jättää kotiin yksin?

 

Rytmin palautuminen on voinut ottaa muutaman päivän, kun isovanhemmat hoitaa vähän omin tavoin. Sylissä on voitu hengata haettaessa. Nykyään 2v4kk haluaisi itse jäädä useinkin, ettei hirveitä traumoja taida olla. 1v2kk hihkuu mummolan pihaan pääsyä.

 

[QUOTE="Carina";30005308]Aika ylimielistä suhtautumista vastaajiin tämä ap. Ihme, että sulla on ylipäätään ystäviä näin itsekkäänä ihmisenä.
Mielestäni vastaukset ovat aika asiallisia, itse vaan et tarkemmin muotoillut kysymystäsi. Meinaatko että pieni lapsi voisi jättää kotiin yksin?[/QUOTE]

Kuka sanoi, että minulla olisi ystäviä?
Asiallisia tai ei, en tee vitseillä ja arvailuilla nyt mitään. Olen niin loppu, että vaikutan varmasti jopa ylimieliseltä, ei voi mitään. Se on vaan hienoa minkälaisia ihmisiä täältä löytyykin kun tilanne vakava....

 

Ja niille jotka nyt kovasti linkittelevät, niin voitte verrata sitä sihen vaihtoehtoon, että äiti lähtee pysyvästi tai joutuu viikoiksikin hoitolaitokseen tai muuta vakavempaa, tämä on viimeinen keino. Ei ehkä se optimaalisin lapselle, mutta muut vaihtoehdot vielä huonommat niin yritän mieheni kanssa valita paremmin. Syyllistäkää, voi syyllistäkää niin paljon kuin sielu sietää, eihän teistä ole ymmärtämään kun ette ole samoja asioita kokeneet. Syventäkää vaikka tahalleen toisen masennusta jos se tuntuu hyvältä. Minäkään en ole yli 4v:tä koskaan antanut noin pitkäksi aikaa hoitoon, eli aika erinomainen äiti minäkin olin, kunnes kaikki romahti. Nyt en enää koskaan yllä tasollenne, kumartaa* Toivottavasti teistä kenellekään ei satu samoja asioita...

 

MUMMI tuli kotiin viikoksi hoitamaan 1v.4kk. ikäistä kun olimme viikon häämatkalla ja heillä meni eriomaisen hyvin. En tiedä mikä tuossa nyt pitäisi niin iso ongelma olla, toki ikävä oli, mutta ei muuta. Lapsi oli muutenkin parin kuukauden välein mummollaan viikonloppuhoidossa ja tästä seurauksena pojalla (17v.) hyvä ja läheinen suhde mummoonsa.

 

MUMMI tuli kotiin viikoksi hoitamaan 1v.4kk. ikäistä kun olimme viikon häämatkalla ja heillä meni eriomaisen hyvin. En tiedä mikä tuossa nyt pitäisi niin iso ongelma olla, toki ikävä oli, mutta ei muuta. Lapsi oli muutenkin parin kuukauden välein mummollaan viikonloppuhoidossa ja tästä seurauksena pojalla (17v.) hyvä ja läheinen suhde mummoonsa.

Miten lapsi reagoi, protestoiko kun tulitte takaisin? Miten oli mummun kanssa mennyt tuo aika?

 

Niin pienellä lapsella ei ole vielä valmiuksia ylläpitää niin pitkää aikaa muistikuvia niistä henkilöistä, ketkä häntä pääsääntöisesti hoitavat (yleensä äiti ja isä). Aivot eivät ole vielä sillä tavalla kehittyneet. Mutta kun on pakko olla erossa lapsesta, niin hoitopaikkana olisi hyvä olla henkilö(t) jota lapsi tapaa useasti (isä, isovanhemmat, kummit?). Hoito olisi myös hyvä järjestää lapsen kotona, mikäli mahdollista.

Pieni lapsi erossa vanhemmistaan, Vanhempainnetti - MLL

Täältä myös asiatietoa. Tsempit.

 

Mullakaan ei ole kokemusta tuon ikäisen laittamisesta kolmeksi yöksi hoitoon. Taitaa olla melkoisen yksilöllisiä miten lapset reagoi. Meidän vanhempi lapsi nyt kolme oli ensimmäisen yön mummolassa 1v 4kk iässä ja pakon sanelemana kaksi yötä 1v 8kk iässä, sen jälkeen ollut satunnaisesti yön mummolassa. Nuorempi lapsemme 1v 7kk ei ole ollut vielä kertaakaan yötä mummolassa, päivällä ollut kyllä hoidossa ja hyvin on mennyt, mutta ei vielä pärjää yötä ilmaan äitiä tai isää.

 

Ja AP, on varmasti hyvin yksilöllistä, miten kukakin lapsi suhtautuu asiaan. Riippuu lapsen tempperamentistä ja elämän tottumuksista hyvinkin pitkälti. Olehan rauhallisin mielin, tuskin kuitenkaan lapsesi elämä ja sielu tästä vaurioituu lopun elämäksi... Tekeväthän lentäjät ja lentoemotkin pitkiä työpäiviä/-öitä/-vuorokausia ja heidänkin lapsistaan eläjiä tulee =)

 

Mikä ihmeen tarve ämmillä on jaella noita tietoja yökyläilyn haitallisuudesta kun jollain selkeästi tosi paha olla ja tilanne vakava? Lisätä toiselle syyllisyydenunnetta? Olen ihmeissäni tätä ketjua lukiessa, ei uskoisi ihmisiä noin iljettäviksi. Vielä enemmän kummastuttaa tarve kertoa kuinka me ei ainakaan tehty noin. Hienoa tosissaan eikä aapeekaan varmasti jos ei olisi tilanteeseen joutunut. Voi hävettää pörhistelyt jos itsellä masennus syvenee pahaksi ja joutuu joskus saman tilanteen eteen.