Minen ole koskaan sen kummemmin panikoinu nuitten juttujen opettelussa tai tehny jotain siksi ku on sen aika tai että olisi neuvolantäti käskenyt. Kaikki vaan on tapahtunu omalla ajallaan ja omalla painollaan. On siinä tietysti joitain kommervenkkejä mitä on käyttänyt kun on alkanu ruuvi kiristään esim. jatkuvien valvomisten takia! =)
Tässä olis vähän näitä vaiheita miten meillä mentiin ja miten millonki selvittiin :wave:
Tytsy nukku hyvin vauvasta asti, ja n.3kk iästä heräsikin vain kerran yössä tissille.
6kk iästä nukkunut koko yön 9h aina 9-10kk ikään asti.
Meillä pidettiin piiperö vuoroin vieressä nukkumassa ja välillä sitten myös omassa sängyssä. Ei alkanut oikein itse nukkumaan yksikseen, mutta 5-10min silittely ja hyräily sängyn vierellä, auttoi monesti.
Toisina kertoina tehin niin, että imetin nukuksiin illalla meidän sängyssä, ja nostin taas omaansa kun nukahti.
Jos heräsi siirtämiseen, silittelin vain ja rauhoittelin siihen. Tuttia kaveri söi n.7kk ikäiseksi, jolloin jäi itsekseen pois. Ei vaan enää huolinut, ja tehinkin silloin niin että piilotin kaikki tutit ettei myöhemmin tule uudelleen sitä tutin imeskely vaihetta
Puolivuotiaanakin oli jonkun aikaa yöllä heräämistä, ennen kuin alkoi oppia nukkumaan ilman yösyömistä. Mietin silloin, kun aina kuitenkin heräsi samaan aikaan, että onko tosiaankin nälkä itkua vai tavastako vain herää ja haluaa totutun tissimaidon?
Kävi nimittäin usein niin että maitoa ei mennyt lähestulkoonkaan paljoa, ja koskapa iltapuurot oli jo kuumaa kamaa siinä vaiheessa
Kokeilin sitten muutamana yöna, että annoin vain vettä pullosta, jonka joikin ihan hyvin, edes heräämättä.
Tuumailin itsekseni, että jos se tosiaan on nälkää, hän herää varmasti viimeistään tunnin päästä uudestaan syömään. Mutta näin ei käynytkään ja jätin sitten sen vedenkin antamatta, tutti vain suuhun ja unta palloon!
Imetyksen lopetin 7,5kk iässä, kun ei tuntunut enää hyvältä, ja kun nuita hampaitakin oli jo tullut ja niitä TODELLAKIN osattiin käyttää \|O
Pullomaito illalla ennen nukkumaan menoa, pari kertaa omaan sänkyyn mutta usein myös syliin olkkarin sohvalle josta kannoin sitten sänkyyn, sekä viereen sänkyyn, josta nostin omaan sänkyyn. Ei enää edes herännyt siirtämiseen, ja jos heräsi, oli niin tottunut siihen että siirrettiin omaan sänkyyn ettei tuuminut mitään.
Sitten jäi itsestään pullokin pois 9-10kk.
Meillä on muuten aina ollut pinnasänky ja myöhemmin "normaali" sänky oman sänkymme vieressä. Silloinkin kun vaihdettiin isojentyttöjen sänkyyn, sijoitettiin sänky niin että se oli meidän sängyn ja seinän välissä. Siinä oli turvallisen tuntuista, kun sai kuitenkin nukkua iskän ja äiskän viekussa, ja samalla sai olla ns.iso tyttö!
Ja myöskin siksi ettei putoa sängystä.
Sitten kun tottui nukkumaan omassa sängyssä, heräsi kuitenkin aina aamulla 6-7aikoihin joko nälkään tai muuhun, jolloin nostin tai hän itse kiikui meidän väliimme nukkumaan :hug:
Joskus hain pullon maitoa jos tarvi, ja nukuimme kaikki vielä rauhassa pari tuntia.
1,5vuotiaana nukkuu yleensä omassa sängyssä, joka siis edelleen on äiskän puolella sängyssä kiinni, ja kaikki hyvin. Siitä oli lyhyt matka ryömiä äitin viekkuun jos näky pahoja unia tai oli muuten vain ikävä.
Nyt tyttö on kohta 2vuotias, ja samaa rataa jatketaan.
Nukkuu 10-12tuntia, joskus vieressä, yleensä omassa sängyssä.
Tulipas tässä nyt sepostettua ihan täyeltä laialta... elekää hermostuko! :ashamed:
Mie aattelin että jos vähän kokonaisuudessaan kerron miten meillä hommat junailtiin niin olis helpompi poimia vinkkejä. En sitte tiiä miten tämä minun hieno suunnitelma toimii
(semmonen vielä että mie nyt olen niin henkeen ja vereen eläny tuon tyären ehdoilla, että saa minun pulesta nukkua vieressä niin kauan ko haluaa!! Ja vauvanaki aina kanniskelin tosi paljo ja pidin sylissä aina ku mahollista, ja mielummin pidin vieressä kuin omassa sängyssään... niin olin onnellinen ja ihmeissäni omasta vauvasta että halusin joka hetken :heart: )
Tsemppiä vain jaksamiseen kaikille omien pienokaisten kans!!
:wave: :wave: :hug: :hug:
