ARGG
Hankalan uhmaikäisen kanssa? :ashamed: Välillä tuntuu oikeasti että itsellä ei hermot kestä...
Ei auta kun laskea kymmeneen, hengittää syvään ja yrittää ajatella positiivisesti. Nimimerkillä kokemusta on - esikoisen uhma ja mustasukkaisuus sisaruksesta kesti melkein vuoden ja äidillä(kin) oli kyllä tosi rankkaa hohhoijaa :headwall: Mutta nyt ollaan voiton puolella - ainakin taas toistaiseksi... 
ARGG
Meillä myös vauvasta johtuen, huomioita haetaan kaikella ei niin kivoilla asioilla. Varsinkin jos ihmisiä on enemmän...Lyöminen, huutaminen ym kivat asiat tulee silloin kuvioihin. Silloinhan sitä huomioita saa väkisinkin. Tuntuu vain välillä niin hankalalta tehdä pojan kanssa mitään mukavaa.....lähes aina tilanne ajautuu kitinään ym. :ashamed:
Piti vielä sanoa, että aika aikaansa kutakin. Arjensankareita ollaan kaikki, jollainhan on tuo hyvin osuva nimimerkkikin tällä palstalla. Muistathan sanoa vieraille ja sukulaisille, että ensisijaisesti huomioisivat aina esikoisen kun tulevat kyläilemään. Leikkisivät hänen kanssaan ja toisivat tuliaisen myös hänelle. Vauva ei pahastu, vaikka hänet huomioidaankin vasta vähän myöhemmin... :wave:
nansa
tosiaan, kyllä välillä tuntuu, että ei kestäkään! Just sanoin miehelle tänään, että nyt kyllä tarvitaan jonkinlainen supernanny meille ja äkkiä!
tää vajaa 3-vuotias ei kyllä ikinä ole rauhallinen ollut ja nyt kun on saanut pienen sisaren, niin uhma ja levottomuus vaan yltyy...
lisäksi mua kiukuttaa, kun tämä pikkusisar on niin rauhallinen ja tyyni ja joutuu vaan odottelemaan, kun vanhemmat takkuaa ison sisaren kanssa. Tuntuu, että mitä enemmän tuo uhmis saa huomiota, sitä vaikeampi on... kai tämä joskus loppuu?!
tää vajaa 3-vuotias ei kyllä ikinä ole rauhallinen ollut ja nyt kun on saanut pienen sisaren, niin uhma ja levottomuus vaan yltyy...
lisäksi mua kiukuttaa, kun tämä pikkusisar on niin rauhallinen ja tyyni ja joutuu vaan odottelemaan, kun vanhemmat takkuaa ison sisaren kanssa. Tuntuu, että mitä enemmän tuo uhmis saa huomiota, sitä vaikeampi on... kai tämä joskus loppuu?!
jos yhtään helpottais oloa niin...
Meillä on vajaa 5-vuotias pikkuvanha ja itsepäinen esikoinen
3-vuotias uhmaikäinen kiukuttelija ja mustis
vilkkaasta 9kk ikäisestä vauvasta (joka tuntuu tekevän tuhoja kaikkialla)
:wave:
Pitää vaan yrittää kestää (meillä osaa jo nuo isommat muksutkin laskea kymmeneen - niin usein sitä joutuu laskemaan )
Meillä on vajaa 5-vuotias pikkuvanha ja itsepäinen esikoinen
3-vuotias uhmaikäinen kiukuttelija ja mustis
vilkkaasta 9kk ikäisestä vauvasta (joka tuntuu tekevän tuhoja kaikkialla)
:wave:
Pitää vaan yrittää kestää (meillä osaa jo nuo isommat muksutkin laskea kymmeneen - niin usein sitä joutuu laskemaan
)Minua helpottaa kovasti ajatus siitä, ettei minun tarvitse hermostua, vaikka kaikilla viidellä kersalla olisi paha päivä.Eihän niistä yksikään mulle mitään mahda(ei edes tuo murkku).Kerron ymmärtäväni tuskan, mutta säännöt on ja pysyy.Onneksi harvoin ovat pahalla päällä kaikki samaan aikaan.Kohtauksia tulee ja menee.en itsekään ole aina päivänpaiste.
Niin no,kai hermot menee kaikilla lasten kanssa vähintään kerran päivässä,jos uhmaakin on.Täytyy kait ainakin yrittää hillitä kuitenkin omaa käytöstä.koska mallista oppivat myös.Mutta eihän sekään aina onnistu!Musta on kiva korostaa lapsille anteeksipyyntöä ja -antoa.Ihanien halauksien kera.
Vielä lohdutukseksi (on jo pari murkkuikäistäkin) sanoisin, että pikkumuksun hankaluus ja kovapäisyys kääntyy usein vahvuudeksi myöhemmin.Hankaluus voi olla merkki esim. lahjakkuudesta.Lapsi on jo tuossa iässä niin älykäs, että pistää äitiä kokeeksi tosi tiukalle.Ja kovan tahdon omaavat lapset pärjäävät myöhemmin esim.kouluelämässä use in.Voimia sinulle ! :flower:
Vielä lohdutukseksi (on jo pari murkkuikäistäkin) sanoisin, että pikkumuksun hankaluus ja kovapäisyys kääntyy usein vahvuudeksi myöhemmin.Hankaluus voi olla merkki esim. lahjakkuudesta.Lapsi on jo tuossa iässä niin älykäs, että pistää äitiä kokeeksi tosi tiukalle.Ja kovan tahdon omaavat lapset pärjäävät myöhemmin esim.kouluelämässä use in.Voimia sinulle !
:flower:
koiraharrastaja
\
Sama täällä ja lisätään mukaan vielä pari esi-teiniä + koiralauma....Mut eipä ole vaihto-ehtoja...Tsemppiä!!!Alkuperäinen kirjoittaja 06.03.2006 klo 12:09 sädetikku kirjoitti:
ah mikä helpotus että muillakin menee hermot! Kyllä taas oli yksi sellainen päivä että aaarrrrggg, en jaksa pätkäkään koko mimmiä! :kieh: Meillä siis vauva ja uhmaikäinen tyttö. Että niin suloisesta tytöstä onkaan tullut paikoin aivan kamala riiviö joka puree ja potkii ja huutaa, oikeastaan joka päivä. Ei oo montaa hetkeä kun hän on suloinen tyttönen. Juu kyllä sitä jokaisella on huonot päivät, mutta että joka päivä. :headwall: Lisäksi vielä nuo nukutuksetkin on aina yhtä pitkiä sessioita, joka ilta. :headwall: Ei yhtään aikaa olla miehen kesken herkästi...
Tuo kyllä lohduttaa että josko se kovapäisyys olisi lahjakkuuden merkki... Mutta tänään en jaksa olla yhtään positiivinen.... \|O
Kyllä taas oli yksi sellainen päivä että aaarrrrggg, en jaksa pätkäkään koko mimmiä! :kieh: Meillä siis vauva ja uhmaikäinen tyttö. Että niin suloisesta tytöstä onkaan tullut paikoin aivan kamala riiviö joka puree ja potkii ja huutaa, oikeastaan joka päivä. Ei oo montaa hetkeä kun hän on suloinen tyttönen. Juu kyllä sitä jokaisella on huonot päivät, mutta että joka päivä. :headwall: Lisäksi vielä nuo nukutuksetkin on aina yhtä pitkiä sessioita, joka ilta. :headwall: Ei yhtään aikaa olla miehen kesken herkästi...Tuo kyllä lohduttaa että josko se kovapäisyys olisi lahjakkuuden merkki... Mutta tänään en jaksa olla yhtään positiivinen.... \|O
juuliska
mullamy ös hermo palaa ainaki kerran pväs..vanhin 3v ihan rauhallinen mut keskimmäinen vajaa 2v on ihan riiviö ja tosi uhmakas vaikka komennan niin tulee mua puremaan ym joskus antanmu luunapin niin siltikin uhmaa..sillä on kylö mun luonne ehkä mul sentakii meneeki hermo ja toiseksi meillä on myös vauva 4kk jota keskimmäinen suutuksissaan yrittää lyödä!
ja toiseksi meillä on myös vauva 4kk jota keskimmäinen suutuksissaan yrittää lyödä!mina myos kirjottaudun listalle: 3-v uhmis jatkuu vaikka nyt jo allia enempi passa niin ymmartaa paremmin kun selittaa mutta 2-v alko uhma ja pystyy itkemaan paivin ja oin yli puolikin tuntia yhta soittoa jos kaikki ei ole mennyt kohdalleen.
miehella menee joskus hermo ja yritan pehmittaa molempia joska huuto ei siina vissiin auta. kohta meillakin kolmonen syntyy joten toivotaan etta helpottaa parin kuukauden paasta.
tarhassa ei kuulemma itke lainkaan vaikka siella hanta torutaiskin. eli vaan kotona on itkut paalla.
ihmettelen miten jaksan sita kohta jaksaa kolmen kanssa jos huutavat yhta-aikaa???
jos lapsi itkee kovasti eika halua tulla syliin tai muuta, pitaisko vaan antaa olla eika huomioida vai yrittaa lahjoa jollain vai mita? eikos ne itke vaan silloin kun on yleisoa?
miehella menee joskus hermo ja yritan pehmittaa molempia joska huuto ei siina vissiin auta. kohta meillakin kolmonen syntyy joten toivotaan etta helpottaa parin kuukauden paasta.
tarhassa ei kuulemma itke lainkaan vaikka siella hanta torutaiskin. eli vaan kotona on itkut paalla.
ihmettelen miten jaksan sita kohta jaksaa kolmen kanssa jos huutavat yhta-aikaa???
jos lapsi itkee kovasti eika halua tulla syliin tai muuta, pitaisko vaan antaa olla eika huomioida vai yrittaa lahjoa jollain vai mita? eikos ne itke vaan silloin kun on yleisoa?
:wave: Täällä myös yksi uhmaikäisen, hermonsa vähän väliä menettävä äiti! Meillä oli uhmaa vain lievästi ennen kuopuksen syntymää mutta syntymän jälkeen alkoi sitten "oikea" uhma. Välillä hyvin turhautunut olo kun pitäisi jakaantua kahdeksi että voisi miellyttää molempia! Esim. vauva tisulla ja vanhempikin tyttö haluaa syliin, ja kun ei pääse alkaa kamala huuto.....Joka päiväistä on nämä itkukohtaukset, jotka illan pidentyessä vain pahenevat. Onneksi esikoinen on puoli päivää hoidossa, niin munkin hermot kestää paremmin ja jaksan alkaa sen joka päiväisen painin alkuiltapäivästä uudelleen ja uudelleen.
Sitä tosiaan toivoo että menee pian ohi.
Välillä hyvin turhautunut olo kun pitäisi jakaantua kahdeksi että voisi miellyttää molempia! Esim. vauva tisulla ja vanhempikin tyttö haluaa syliin, ja kun ei pääse alkaa kamala huuto.....Joka päiväistä on nämä itkukohtaukset, jotka illan pidentyessä vain pahenevat. Onneksi esikoinen on puoli päivää hoidossa, niin munkin hermot kestää paremmin ja jaksan alkaa sen joka päiväisen painin alkuiltapäivästä uudelleen ja uudelleen. Sitä tosiaan toivoo että menee pian ohi.
Kyllä välillä tuntuu,että mennään selviämisen rajoilla :/ Meillä on kaksi lasta.Poika täyttää pian kolme ja tyttö kaksi.Pojalla on uhmaikä ja tytölläkin jokin tahtokausi.Tuntuu,että pienestäkin saadaan kina aikaan.Siinä sitten selvitellään kumpi aloitti.Poika on nyt alkanut olemaan mustasukkainen ja tulee tuuppimaan tyttöä pois sylistä.Meillä pitää hengissä säännöllinen päivärytmi,ajoissa päivä-/yöunille,paljon ulkoilua (2*pv:ssä),säännölliset ateriat ja kunnon ruokaa sekä yhdessäolo.Raivarit yritän hoitaa niin että pysyn itse rauhallisena.Poika/tyttö saa tulla syliin jos haluaa.Joskus on pakko pitää tiukassa syliotteessa ettei satuta itseään/muita.Ketään ei satuteta vaikka kuinka suututtaisi ja anteeksi pitää pyytää.Uskon tiukkaan puhutteluun, en fyysiseen kurittamiseen.Silloin tällöin on pakko käyttää jäähyä että poika/tyttö ja äiti saa rauhoituttua.Huonosti nukutun yön jälkeen mennään kahvin ja buranan voimalla eteenpäin.Ilman beroccaa ja monta kupillista kahvia ei tämä äiti pääse sängystä ylös =)
voi kuinka olikaan "ihanaa" lukea että muilla ihan samoja ongelmia! Mun ihana pikku rinsessa kirkuu, itkee, huutaa, puree, potkii...Ja olenkin luullut että kaikki johtuu musta. Mutta on se vaan raskasta olla yksin tollasen sisupussin kanssa :/ Miten muuten onko hyviä vinkkejä yökastelun lopettamiseen? tyttö täytti just 4v.
6 lasta ja uhmaiät
\
On kummallista, miten avuttomia vanhemmat ovat lastensa kanssa! Jo 2-3-vuotias saa manguttua kaupassa tahtonsa läpi. Karkkeja ja leluja irtoaa, jos ei muuten niin huutamalla ja tekoitkulla. Jos äiti ja isä eivät osta, mangutaan isovanhemmilta.
Ekaluokkalaiset istuvat tietokoneella tuntikausia päivittäin. 10-vuotiaat katsovat TV:stä K-15 ohjelmia ja tulevat illalla kotiin mihin aikaan huvittaa. Murrosikäiset haistattelevat aikuisia ja käyttäytyvät erittäin röyhkeästi. Äiti ja isä ovat homoja ja huoria.
Olen konservatiivinen kasvattaja, meillä vanhemmat määräävät, eivät lapset =). Maalaisjärjellä arjesta selviää B)!
Meillä on 6 lasta, ja uhmaikiäkin on jo nähty ja monta kertaa. 2 vanhinta lasta ovat jo murrosiässä (tyttöjä) ja heillä on kova angsti äitiään vastaan =)! Olen sanonut, että meillä äiti ja isä määräävät niin kauan kun lapset asuvat kotona. Tämä sääntö on ja pitää. Meillä ei hypitä murroiskäisten pillin mukaan =)!Alkuperäinen kirjoittaja 07.03.2006 klo 10:55 maria5 kirjoitti:
On kummallista, miten avuttomia vanhemmat ovat lastensa kanssa! Jo 2-3-vuotias saa manguttua kaupassa tahtonsa läpi. Karkkeja ja leluja irtoaa, jos ei muuten niin huutamalla ja tekoitkulla. Jos äiti ja isä eivät osta, mangutaan isovanhemmilta.
Ekaluokkalaiset istuvat tietokoneella tuntikausia päivittäin. 10-vuotiaat katsovat TV:stä K-15 ohjelmia ja tulevat illalla kotiin mihin aikaan huvittaa. Murrosikäiset haistattelevat aikuisia ja käyttäytyvät erittäin röyhkeästi. Äiti ja isä ovat homoja ja huoria.
Olen konservatiivinen kasvattaja, meillä vanhemmat määräävät, eivät lapset =). Maalaisjärjellä arjesta selviää B)!
pullamunkki
SAma täällä- maalaisjärjellä, vaikkakin joskus meinaa järki lähteä. Meillä on 16 ja 14v murkut. kuin kissa ja koira!, 8v oikein itsepäinen ja 2v uhmis. Että kestämistä täällä myös!
Mutta sanompa näin monenikäisen kanssa, että pienempi lapsi pienet murheet , isompi lapsi isot murheet.. Eipä taida paljon lohduttaa...
Mutta sanompa näin monenikäisen kanssa, että pienempi lapsi pienet murheet , isompi lapsi isot murheet.. Eipä taida paljon lohduttaa...
syyllinen
\
Ennemminkin niin, että olemassa oleva tilanne puhalletaan poikki: ihan sama kuka aloitti, kuka teki mitäkin; sinä löit, sinä potkasit. Pyydätte anteeksi toisiltanne. erilleen vähäksi aikaa. Jne.
En oikein tiedä kannattaako selvitellä aina sitä SYYLLISTÄ - sitä kuka aloitti!?! Lapsethan ovat vain 2 ja 3 v. Eikä aina vanhempienkaan lasten kohdalla se syyllisen selvittely ole tärkein tai oleellinen.Alkuperäinen kirjoittaja 21.03.2006 klo 15:51 Sonja79 kirjoitti:
Ennemminkin niin, että olemassa oleva tilanne puhalletaan poikki: ihan sama kuka aloitti, kuka teki mitäkin; sinä löit, sinä potkasit. Pyydätte anteeksi toisiltanne. erilleen vähäksi aikaa. Jne.