Sanoisin että anna mennä vaan! Elämä on liian lyhyt tuhlattavaksi,itse sisimmässäsi tiedät mikä on oikea aika kuitenkin!
Asumuserosta minulla kohta 2kk,ero vireillä ja yhteistä aikaa miehen kanssa tuli 17 vuotta..
Sattumoisin sain kaveriltani yhden miehen numeron ja olemme tekstailleet..Välimatkaa yli 300km ja tuskin suurta tulevaisuutta mutta mitäpä sinne asti ajattelemaan vielä..Viime viikonloppuna oltais tavattu,mut tavallaan jänistin vaan nyt kun puhuimme puhelimessa(vähän kuin sinä) tuntuu etten malta viikkoa odottaa kun näemme..Hänestä olen kuvan nähnyt,hän vain saanut minusta jonkinlaisen kuvauksen..
Eromme ei ollut minun tahtoni,mutta siitä pikkuhiljaa pääsen yli eikä tämä toinenkaan mies ole omastaan ihan kokonaan yli,mutta mitä siitäkään jos lohtua hieman toisistamme saamme..
Terveisin entinen tosikko ja kaikkeen yleensä hyvin varauksella suhtautuva