Meidän 20 -kuinen alkoi jokin aika sitten myös tosi nirsoksi. Onneksi pojalla on kuitenkin kohtalaisen terveelliset mieliteot: raejuustoa, kurkkua, marjoja. Mutta ruoka ei meinaa mennä mitenkään kaupaksi, varsinkin jos ruoka on uutta. Itsetehtyjä ruokia on vain muutama mitä suostuu syömään. Me tehdään niin, että tarjotaan sitä ruokaa mitä on ja jos se ei kelpaa, nii sitten ei kelpaa. Jos yhdellä ruualla ei ole syönyt juuri mitään, tarjotaan seuraavalla ruualla kaupan sosetta, mitä on aika helppo lappoa suuhun kun kääntää huomion johonkin muualle. Ne kaupan soseet on semmoisia, että tuskin ne mitään hirveen hyviä on, muttei pahojakaan eikä niissä ole mitään omituisia makuja tai mausteita. Mutta pääasia, että saa jotain syödäkseen. Olen ajatellut, että turha se on stressata, ketään ei voi pakottaa syömään, eikä sille tielle voi mennä, että tarjoaa kaikkea mahdollista kodista löytyvää tai tekee aina yhtä ja samaa ruokaa.
