Miten onnistuu imetys ja osa-aikainen töihinpaluu??

Kaipaisin kokemuksia äideiltä, jotka ovat palanneet osa-aikaisesti töihin heti vanhempainvapaan jälkeen.

Itse olen palaamassa parin kuukauden päästä töihin, tosin suunnitelmissa on tehdä vain pari vuoroa viikossa. Nyt jo arvelluttaa kaikki käytännön jutut: miten käy imetyksen, pitääkö vauvalle antaa korviketta yms... Kiinteitä on syöty jo kohta 2 kk, mut pärjääkö vauva sit pelkästään niillä ja vedellä sen aikaa kun olen poissa? Pumppaaminen on stressaavaa, eikä aina multa onnistu. Olisin poissa tosiaan vain pari iltaa tai aamua viikossa. Neuvolasta en ole vielä kysynyt neuvoa ton ruokinnan suhteen, nyt olisikin kiva jos joku kertois omia kokemuksia, miten tällainen järjestely on käytännössä toiminut.

En haluais vielä lopettaa imetystä ainakaan kokonaan, tosin voihan olla ettei vauva enää tuon ikäisenä niin olekaan sen tissin perään. Meillä tyttö (nyt 7 kk) syö vielä öisinkin ainakin pari kolme kertaa ja iltaisin herää vähintää parin tunnin unien jälkeen eikä nukahda uudestaan ilman tissiä... Eli pitääkö tässä ruveta unikouluttamaan vai mitä, olisin nimittäin vasta klo 22-23 kotona työiltojen jälkeen... Vinkkejä kaivataan!

 

Mie antaisin nokkamuksita korviketta sinä aikana ku oot poissa.. eipä se maailmaa kaada, jos saa korviketta sekä rintaa. Unikoulua suosittelen, jos haluaa nukkua öisin meillä ainakin toiminut ja nyt poju nyt (6,5kk) nukkuu aamu klo 05.00 ja sitten haluaa maitoa vasta ekan kerran

Mutta tämä vain minun mielipide, joka ajattelee niin, ettei korvikkeesta haittaa ole itse imetin 6kk kun yöt meni niin levottomiksi ja päivisin vaan kitistiin ku ei maltettu syödä.. nyt onneks helpompaa

 

Keskimmäiseltä palasin heti vanheimpanvapaa jälkeen töihin (kokopäiväisesti, mies jäi hoitovapaalle) ja imetin kuitenkin lähes 1,5 v saakka. Vauva sai korviketta mukista aterioilla ja isän kans nukahti ilman tissiäkin, mutta söi kyllä edelleen öisin pari kertaa yössä. Imetin sitten aina kun tulin töistä. En myöskään jaksanut pumpata, vauvahan alkoi siirtymään melko pian tavalliseenkin maitoon, korvikkeen anto ei minusta siinä iässä ollut mikään kauhistus.

 

Minä olen kahta lasta imettänyt ja ollut kokopäiväisesti töissä. Ekaa imetin reilun pari kuukautta, toista n. 5 kk työn ohella. Meillä lapset eivät ole saaneet korviketta yhtään, joivat siinä vaiheessa vettä päivällä kun en ollut paikalla, ja minulta maitoa sitten aamulla, päivällä, illalla useampaan kertaan. Pikkuhiljaa jäi sitten aina yksi kerta kerrallaan, isommalla vähän selkeämmästi kuin toisella.

 

Mä en antaisi (enkä olekaan antanut) korviketta jos olen ollut poissa imetettävän lapsen luota lyhyitä aikoja. Lapsi joka syö jo kiinteitä pärjää kyllä niillä hyvin. Ei ole mitään syytä ruveta tarjoamaan korviketta ellei lapsi sitä todella vaadi. Senhän näkee sitten jos on tarvetta sille. Olen juuri selaillut uusia tutkimuksia allergioiden ja infektioiden määrästä lapsilla. Aikaisella kiinteiden aloituksella ei ollut suurta merkitystä asiassa mutta korvikkeella oli merkittävä yhteys lisääntyneisiin infektioihin ja allergioihin.

Mä en välttämättä kauheasti muuttaisi mitään, unikoulukin tuon ikäiselle aika iso juttu. Yleensä lapsi ymmärtää, että jos äiti ei ole paikalla niin turha tissiä vongata. Nukahtavat isin syliin tai vierelle.

Itse imetän yhä kaksivuotiasta lasta ja hän on kyllä aina nukahtanut ja nukkunut ihan hyvin hoidossa ollessaan vaikka kotona tykkää saada rintaa juuri ennen nukahtamista ja herätessään.

 

Imetin kuopusta vaikka kävin kokopäiväisesti töissä. Korviketta sai silloin, kun oli muilla hoidossa. Aika pian sitten korvikkeeseen sekoitettiin normimaitoa. Eli jonkin aikaa käytti rintamaitoa, korviketta ja tavallista maitoa kaikkia sekaisin.

 

Lapsi juo nokkamukista korviketta sillävälin kun olen töissä ja jos maitoa pääsi kertymään liikaa niin pumppasin välillä. Jos tekee pari vuoroa viikossa, niin en usko maidon juurikaan vähenevän vaikkei pumppaisikaan.

 

Kiitos kaikille vastaajille! Eiköhän me pärjätä sitten ihan mallikkaasti ja voin jatkaa imetystä, jos kerran kokoaikainenkin työnteko ja imetys sopivat yhteen. Ehkä tässäkin tilanteessa äidin on vaikeampi sopeutua tilanteeseen kuin vauvan .