miten perustelet haluavasi toisen lapsen ?

Mies kun kysyi tällasta...ihan menin hiljaseks, vähä niinku siks ku mie nyt vaan haluun...en tiedä miks, miks kukaan ylipäänsä haluu lapsia. Mut mies sanoi mukamas vitsikkäästi et kun keksit hyvän perustelun niin tehdään sit Kyl se vissii iteki haluis mut tuntuu jostain syystä olevan epävarma ja huolissaan perheen jaksamisesta ja taloudesta. Meillä syksyllä kolme vuotta täyttävä tyttö siis jo on.

Jotta antaas nyt palaa niitä perusteluita niin saan pinota niitä ukolle sit

Älkääkä ottako liian tosissaan hei, eukot. Ihan huvikseen haluan vaan tietää millä itse perustelisit

 

tules muru jo nukkumaan sieltä =)

 

[QUOTE="...";26779366]tules muru jo nukkumaan sieltä =)[/QUOTE]

Onko sänky lämmin ? Mielelläni tulisin

 

- Se on kiva kun on sisko/veli, ei voi verrata kavereihin
- En halua että ensimmäinen joutuu yksin huolehtimaan kaikesta sitten kun me ollaan vanhoja ja raihnaisia.
- Me kumminkin tehdään toinen niin nyt tulisi hyvällä ikäerolla

 

- lapselle tulis leikkikaveri
- lapsi oppii jakamaan paremmin asioita
- lapsi voi tapella kotona sisaruksen kanssa ja jättää koulussa tappelut vähemmälle
- lapsi ei ole yksin, vaikka vanhemmat kuolevatkin joskus

 

Jos ikäeroa ei ole liikaa, niin jossain vaiheessa niistä on seuraa toisilleen ja vanhemmat pääsee helpommalla.

 

Mun ei oo koskaan tarvinnut perustella toista lasta, koska mies oli ensin sitä mieltä, että tottaka toinenkin tehdään. Kai joku "syy" on ollut ihan puhtaasti se, että lapsilla on sisarus.


Tosin mies taitaa olla sekoamassa kun tänään alkoi puhelemaan että olishan se toisaalta mukava jos olis noita lapsia enempikin :snotty: Onko sillä niin lyhyt muisti?

 

Mun perustelu oli se että haluan että lapsella on ainakin yksi sisarus (meillä molemmilla on monta) Ja koska haluan aloittaa uran suht nuorena suostuttelin miehen toisen lapsen yritykseen pian ekan jälkeen. Tosin yrityksessä menikin sitten 2 vuotta...

 

itseä arvelutti lähinnä se kun nyt mennyt jo "liian kauan", että ikäeroa tulisi liikaa...ja se, että juuri kun päästiin vaipoista ja tyttö on muutenki omatoiminen, niin kaikki "alkaisi taas alusta"...mut ei vaan voi minkään, en tiiä oonko mie sit ihan akka kun haluun vaan se toisen ja piste ! En mie sillä et olisin itsepäinen mut en tiiä onko se joku naisen vaisto vai mikä mut ku tuntunut siltä ihan tuon ensimmäisen syntymästä lähtien että toinen pitää olla, ja sit ehkä riittäis..

 

No kun,lapset on ihania? Jos rakastaa sitä yhtäkin näin paljon niin miksei toistakinnsitten. Jos yksikin antaa meille näin paljon niin miksei toinenkin sitten( meidän elämä ainakin ois ihan tylsää ilman tota kuopusta )

Muita perusteluita on just se että lapsille on seuraa toisitaan, vaikkeivat noin isolla ikäerolla hirveesti leikki keskenään nniin tarpeen tullen silti pitävät toistensa puolta. Kertovat toisilleen juttuja mktä vanhemmile ei voi kertoa(teineinä ja sen jälkeen).
Lisäksi tuplaat mahdollisuutesi saada lapsenlapsia ja yks tyyppi enemmän pitämässä huolta teistä kun olette vanhoja. Yhdelle lapselle kaks vanhusta on iso taakka.

 

No ei ole mikään iso ikäero 3v. Meillä 4 lasta viiteen vuoteen ja nyt kun nuorin on 5v, niin tuntuu, ettei enää alusta Eli monta vuotta meni vaipanvaihdossa, imettäessä jne. Teillä homma vielä ihan alussa, eli sisarus ilman muuta lapselle. En voi kuvitellakaan että meillä olisi vain yksi lapsi