Miten reagoitte, kun lapsi päästelee ärräpäitä?

Meillä on vältytty kiroilulta hyvin, koska olemme itse pystyneet hillitsemään kiroilua lasten tultua mukaan kuvioihin...

Mutta nytpä ystäväperheissä on opittu kiroilemaan ja mietinkin, että miten toimitte, kun teille tulee ystävät kyläilemään ja jos niiden lapset kiroilevat?!? (eivät siis välttämättä usko mitä oma äippä sanoo)
Pitäisikö siinä ihan itse vaan tokaista, että HEi, meillä EI kiroilla tai sitten lähdette kotiin? Vai uhkaus jäähyllä?
Onko teillä kokemusta vastaavasta?!

 

meidän poika oppi kaveriltaan oikein litanian kirosanoja. olen sanonut, että fiksujen ihmisten ei tarvitse käyttää niitä ja muutenkin kieltänyt aina.
olen itse kyseisen lapsen vieraillessa sanonut, ettei meillä puhuta tuommoisia ja se on auttanut! usein ulkopuolisen aikuisen sana tepsii paremmin kuin omien vanhempien, joiden rajoja on hauska koetella

 

meillä tosiaan 4vee poika oppi justiinsa leikkikaveriltaan lauseen" sinä olet ihan paska!"Kun häntä komennetaan :/ ihanaa...kuulostaa niin kivalle!

 

Kuulimme telkasta ruman sanan ihan ennen klo 21 ja heti alkoi kuulua: Pelkele, pelkele.. Sitten kysyi, että mitä muita kirosanoja on, joissa on R ? Hän kun ei osaa vielä sanoa kunnolla ärrää.. Myönnän, että itsekin kiroilen joskus, mutta yritän lapselle sanoa, että vain aikuiset saavat kiroilla ! Lapset eivät saa sanoa rumia sanoja. Tuskinpa päiväkodissa tai kavereiltaan oppii kirosanoja.

 

meillä tosiaan poika oppi tuon "paskan" ystäväperheen LAPSELTA!!!! Todellakin lapset oppivat toisiltaan näitä ihania sanoja!!!!
Kotihan se onkin mistä kirosanat yleensä tarttuu lapsille!!!

Mutta meillä olen ollut jopa ylpeä, että minun 2v ja 4v lapset eivät osaa kirosanoja, eivät ole koskaan sanoneet YHTÄKÄÄN kirosanaa! Ennen kuin viime viikolla ystävä tuli käymään lapsensa kanssa ja jostain muksu hermostui ja alkoi huutamaan "sinä olet ihan paska, paska, paska, paska!!!!!" Ja niin ihanasti se sitten tarttui myös meillä poikaan!
....että kyllä ne vaan kavereiltakin tarttuu....IKÄVÄ KYLLÄ :/

tuopa onkin toisaalta aika hankala ja ikävä tilanne, kun lapsesi sanoo; "sinä olet ihan paska"...oleppa siitä huomioimatta mitenkään...
Onko parempi olla huomioimatta, jotta lapsi ei huomaa kuinka itseäni ketuttaa...ja että EI SAISI tuolla kommentilla mitään räyhähuomiota/huomiota muutenkaan??!?!?!?!?

vai

Pitäisikö sanoa, että no, jos nuo puheet ei lopu, niin suu mennään pesemään sitten saippualla? Tuommoisia sanoja ei meillä käytetä?!??!

KOKEMUKSIA JA MIELIPITEITÄ KIITOS <3 ihanaa, että olette jo vastailleetkin ja kertoneet kokemuksia

 

No, meillä 2v tyttö, ja silloin tällöin jommalta kummalta vanhemmalta lipsahtaa painokas kirosana.. aina kun tyttö on sitä toistellut niin olemme jättäneet tämän apinoinnin täysin huomiotta. Toistaiseksi tämä ignooraustekniikka on toiminut, on toistanut muutaman kerran itsekseen hihkuen "ittu" tai "peekele" mutta unohtanut saman tien. Itse ollaan vaan pidätelty naurua ja hieman hiljaa häpeilty.

Tosin en tiedä miten toimii sitten kun alkaa oppia kavereilta moisia. Ja missä iässä ymmärtää sitten että moiset sanat ei kuulu hyvätapaiseen puheeseen, varsinkin jos vanhemmat kiroilee vahingossa kotioloissa. Itse olen alkanut tietoisesti korvaamaan v-sanaa (lempikirosanani :ashamed: ) erilaisillla lapsiystävällisillä muunnoksilla kuten "viulu ja wienerleipä". Tunteella sanottuna menee ihan kirosanankorvikkeesta, heh.

Nyt on tosiaan se vaihe tytöllä menossa että kokeilee kaikkea ärsyttävää ja jos erehdyt kieltämään niin jatkaa vaan suuremmalla innolla. Tuota ignoorausrtekniikkaa olen käyttänyt menestyksekkäästi myös valojen rämppäämiseen, kiljahteluun, lusikan pöytään hakkaamiseen yms. Kaikki mikä on vaarallista, esineitä rikkovaa tai sotkua aiheuttavaa, puutun sitten varoituksella ja jäähyllä. On aika hankala määritellä kumpaan kategoriaan tuo kiroilu tulee kuulumaan. Varsinkin kun meillä kotona jonkun verran päästellään ärräpäitä.

Minusta on hieman tekopyhää kieltää lapselta kiroilu sillä perusteella että aikuiset saa kiroilla ja lapset ei. Vaikka moni asia on sellainen, kuten vaarallisten esineiden käsittely ja muut itsestäänselvät asiat. Mutta niistä voi aina selittää että sitten kun olet isompi niin opettelet käyttämään veistä/saksia/silitysrautaa/hellaa yms.. Eli saako lapsi sitten aikuisena kiroilla? Ja jos kiroilu on huonoa käytöstä, tarkoittaako se että aikuisena saa käyttäytyä huonosti? Semmoista pohdiskelua täällä..

 

Meillä (joo varmaan ihmettelette mitä 16v tekee täällä, mut kyl mä tykkään lapsista ja mul oli tylsää ni joo...) sai pienempänä aina kotiarestia jos kiroili (tai jos oli hyvin katuvan näköinen tms. ni sit ehkä vaan toruttiin). Eikä meillä vieläkään äiti ja iskä tykkää jos minä tai mun pikkusisko kiroillaan (ei ne mitään sano, mutta se katse on kyllä sellanen ettei tee ihan heti mieli tehdä samaa uudelleen), vaikka itse kiroilevatkin (ja ovat aina kiroilleet, pienempänä tosin ehkä vähemmän tietysti).... Ja aikalailla samanlaiset säännöt oli myöskin meidän naapuruston lapsilla...

Sitte ku jossain vaiheessa meidän naapurissa asu yks rasavilli kolme vuotias poika, joka kanssa välillä tykkäs oikein painottaa niitä kirosanoja, niin tätä kovasti aina toruttiin, ja kyllä se sitten suhteellisen hyvin tottelikin...Ainakaan viimeks kun kasiluokalla olin häntä vahtimassa, niin en enää kirosanoja kuullut....

Saas nähdä sitten kun tää mun "silmäteräni" (no mä vahdin tätä välillä vanhempien kauppareissujen ajan, ja leikin muutenki sen kaa pihalla ja niillä jne.) eli meidän naapurin 3v tyttö alkaa opetella tota kiroilua... Joskus pienene yks veenä oli kuulemma jo meinaan tullut vähän sen oloisia "sanoja" että että... Mutta tottakai se oli vaan sellasta et lähinnä naureskeltiin, kun eihän tyttö osannut vielä muutenkaan edes puhua...

 

Meillä parivuotiaan kanssa oltiin niin kuin ei ymmärrettäisikään, tai sitten kuultiin sana "väärin". Se unohtui sillä. Siis "ittu"-sanasta kysyttiin, että mikä sulla tippu? jne.

Nyt isommalle sanottiin, että jokaisesta rumasta sanasta lähtee karkkipäivän karkki. Tehtiin jääkaapin oveen lappu, jossa oli karkin kuvia, ja aina rumasta sanasta isot ruksit päälle. Karkkipäivänä sai sitten pari pikkuruista karkkia... Seuraavalla viikolla ei kiroiltu enää lainkaan. =)

Niin ja sanat on opittu ihan kotoa. Miehestä kuuluu välillä ärräpäitä, kun tekee remppaa...