Miten saan lapset unille??

3- ja 1½ -vuotiaat lapset nukkuvat samassa huoneessa. Tähän saakka on vaan viety sänkyihinsä, toivotettu hyvät unet, ja sinne ovat jääneet itse nukahtamaan rauhassa.

Nyt kuopus siirtyi pinnasängystä "laidattomaan" - ja ralli alkoi!

Pitäiskö minun palauttaa lapset kokoajan takaisin sänkyihinsä, koska on uniaika? Vai annanko touhuta, kunhan pysyvät huoneessaan, kunnes uuvahtavat? Jos jälkimmäinen, niin montakohan tuntia se mahtaa kestää..

Nyt olen tehnyt niin, että puolen tunnin jälkeen olen mennyt huoneesen, ja ollut siellä kunnes uni tulee. En vain haluaisi tällaista nukuttamistapaa, vaan haluaisin että nukahtavat omatoimisesti. Eri huoneisiin ei ole mahdollista lapsia nyt laittaa.

Vinkkejä, kokemuksia, mitään? Kiitos...

 

Pliis?

 

Mun siskon 2 v. nukahtaa siten, että silitän selästä tai hieron jalkapohjista. Tuo jalkapohjahieronta on varmempi ja nopeampi keino uneen

 

Kun jossain vaiheessa tuo taitaa kaikila tulla, ettei ne enää nukahdakaan automaattisesti ja samalla tavalla kuin ennen. Mie nappasen aina karkaavaa jalasta, vedän siis konttaavalta jalat alta(parisängyssä köllötellään). Ei nyt hirveen kauaa ole asiaa joutunut toistamaan, kun on huomannut etten anna periksi nukkumisasioissa. Vanhemmat eivät saa häntä päikkäreille.

 

Nyt sun täytyy vähän joustaa tuosta ja tosissaan istua siellä huoneessa ja estät poislähdön. Ja kun olet siellä, eihän niillä ole mitään syytä edes lähteä pois. Tilanteita ei koskaan kannata päästää tuohon kiinniottoralliin

 

Meillä sama pulma! Tosin sillä erotuksella, että saan nuoremman vielä "jumiin" - hän nukkuu pinnasängyssä, josta on muutama pinna poistettu kulkureitiksi. Jos (kun) meno äityy hurjaksi, käännän aukon seinää päin. Protestihan siitä seuraa, mutta myös unillerauhoittuminen sittemmin. Kuopus villitsi nyt esikoisenkin iltaralliin.. Laidattomaan sänkyyn siirtyessä esikoista palauteltiin kai useampi viikko takaisin sänkyyn, kunnen tottui nukahtamisajatukseen. Nyt kuopuksen vapaudenkaipuu häiritsee esikoistakin, joten päädyimme tähän kääntöratkaisuun.

En kyllä itse lähtisi silittelylinjalle, etenkin jos tuo itsekseennukahtaminen oli tavoitteena. Kukin tyylillään, tietenkin! Meillä nyt saavat touhuta lastenhuoneessa keskenään tietyn ajan, jos (kun) eivät siinä hiljene, käännetään kuopuksen sänky. Sitten kerrataan, miksi niin tehtiin, ja toivotellaan uudelleen kauniita unia.

Ja sitten kohta lohdutetaan parkujaa Yleensä esikoinen jo nukkuu siinä vaiheessa!

*muoks: ajatuksena meilläkin on ollut tuo sängyssä pysyminen, käytännössä aina ei voi olla vahtina vieressä.. Suunnitelmana on, että siinä vaiheessa kun molemmat lapset ovat sängyissään, siellä myös pysytään, niin että aikuinen varmistaa. Jospa tämä toteuttamiseen päästäisiin jo pian! Mitä pidempään vapaajuoksu jatkuu, sitä vastahankaisempia siitä ovat pois oppimaan..

 

Meillä oltiin tossa vaiheessa sitten äiti tai isä siellä huoneessa. Luin omaa kirjaa lasten sänkyjen välissä, kunnes jompi kumpi nukahti. Nyt kun nuorempi on 2,5v osaavat jo käydä itsekseen.

 

Mulla ainakkaan mittään kiinniottorallia ole. Kyllä se varmaan useimmalle tulee, että rupee koettelemaan kaikella tavalla vanhempiaan. Siskonlikka kun on huomannut, että olen tosissani nukkumisen kanssa ja periksi en anna asiassa, niin jalkapohjahieronta on riittävä. Ei yrittänyt ainakkaan viimeksi enää karkuun. Enkä muista tarvitsiko ees hieroa toisena päivänä.

 

Kiitos kommentteista!

Ei meillä mitään kiinniottorallia ole!! Lapset vaan juoksevat huoneessaan, sitä se ralli tarkoitti! Siihen kysyinkin neuvoa, että kielletäänkö leikkiminen kokonaan vai antaako puuhata itsensä uuvuksiin?! Kun jotkut lapset kuuluvat menevän itse unille sitten kun vähän aikaa ovat touhunneet muuta. Tai lie urbaanilegenda se sitten..

Nyt näyttää siltä, että leikkiminen kielletään Kiitos jo vastanneille, onko vielä muita mielipiteitä?

 

Mä kieltäisin leikkimisen kyllä, silloin kun mennään nukkumaan niin mennään kanssa. Ehkä siellä olis hyvä olla aikuisen niin kauan että oppivat ja rauhoittuvat, uusi tilanne nyt niin kokeilevat vähän. Älä pelkää että joudut siellä sitten aina olemaan, taas ne tilanteet kuitenkin muuttuu.

 

No hei mä keksin. Laita ne niin hyvissä ajoin nukkumaan, että niillä on vaikka puoli tuntia aikaa juosta rallia siellä huoneessa. Iltatoimiin voi hyvin varata tunnin, puolitoistakin. Eli laitat vaikka huoneeseen klo 19, jos toivomuksena on, että sänkyyn mentäisiin klo 19:30

 

Niin jos he kaipaavat sitä rallia siellä keskenänsä ennenkuin ovat henkisesti valmiita kömpimään sänkyyn? Salli se heille. Laita vain ajoissa sinne huoneeseen ne.

 

Meidän lapset siirtyi 4- ja 1,5-vuotiaina samaan huoneeseen, pienempi myös lasten sänkyyn samalla. Meillä ei ole ollut ikinä mitään sängystä pois juoksemista. Kumpikin on yrittänyt, mutta heidät on vaan pantu tiukasti järjestykseen. Itse asiassa se joka muuten on kovapäisempi taipui helpommin... Ovat varmaan vaan aina niin väsyneitä, ettei siksi ole mitään ongelmaa. Jos olis ollut, olisin varmaan antanut toisen ensin nukahtaa sänkyynsä ja pannut sitten vasta toisen.

 

No miellähän on tehty niin että se puoli tuntia on sitä "juoksuaikaa" (hauska!). Ennen nukahtivat noin vartissa huoneeseen menosta, nyt siitä kun minä menen huoneeseen menee tavallisesti kolme varttia. Eli TUNTI pitäisi olla aiemmin iltapuuhissa, jos unille tahtoisi samaan aikaan kuin tavallisesti. Ja sama päiväunilla!

Eli ehkä se leikkiminen sitten kielletään kokonaan. Juostaan juoksut ennen uniaikaa.

 

Niin, ja lisäyksenä meillä ei ole koskaan varsinaisesti nukutettu lapsia vieressä. Esikoisen kanssa todettiin että eihän sitä kiinnostanut nukkuminen, kun oli kerran seuraa. Kun antoi olla yksin sängyssä, uni tuli nopeammin. Nuoremmalla oli mahavaivoja ja häntä käytiin iltaisin silittelemässä ylimääräisiä kertoja, mutta ajan mittaan sekin meni ohi.

 

Mä tykkään, että kun mennään nukkumaan, niin tosiaan mennään nukkumaan.

Mä toimisin niin, että istuisin nyt jonkin aikaa siellä lasten huoneessa "valvomassa" lapsia nukkumaan mennessä. Äkkiä se tuo juoksuaika menee ohi ja sitte pikkuhiljaa jättäisin pois ton huoneessa istumisen