Miten saisin synnytyspelon pois?

Olisko kellään neuvoja, miten saisin tsempattua itseni uskomaan, että se ei ole niin hirveää mitä joka kerta tuntuu.
Olen siis monisynnyttäjä. Synnytykset menneet aina ihan hyvin, mutta pelko on mukana joka kerta vahvempana.
Ponnistaminen on ehkä se vaihe, joka pelottaa kaikista eniten. :(
 
Jos saat vastauksen jostain niin kerrothan minullekin.. monisynnyttäjä minäkin ja kerta kerran jälkeen pelkään synnystystä enemmän ja enemmän.

Ihan oikeasti kehotan sinua ottamaan yhteyttä pelkopolille, sieltä moni on saanut avun. Itse aina ajattelen, et seuraavassa raskaudessa minäkin sinne menen, mutta aina se jää ja yksin vain pääkoppani sisällä sitä pelkoa suurentelen, mikä on kyllä todella tyhmää.
 
sektoin saaminen pelon vuoksi on? Itsellä takana 2 alatiesynnytystä, ja jälkimmäinen oli niin tuskaisa, että jäi hirveä pelko. Nyt olen 10+1 viikolla raskaana, ja hysteerisenä pelkään jo tulevaa synnytystä. En pysty asiasta keskustelemaan, kun menen ihan paniikkiin jos edes yritän ajatella synnyttämistä. Neuvolassa asian otin puheeksi, ja täti vain tuumasi, että mene pelkopolille, niin rauhotut, ja saat nauttia raskaudesta. Koko alkukraskaus mennyt jo pelätessä ja panikoidessa, ei siis mistään ihan pienestä pelosta ole kyse.. SatKs:iin olen menossa...
 
Sektion saaminen ei ole vaikeaa jos se oikeasti tuntuu ainoalta vaihtoehdolta. En tiedä millaisia alueellisia eroja on sairaaloiden välillä mutta noin periaatteessa ei alateitse voida tässä maassa pakottaa synnyttämään.

Itselläni on suunniteltu sektio ensi viikolla synnytyspelon vuoksi. Prosessi on ollut seuraava: mainitsin pelosta ensimmäisellä neuvolakäynnilla, josta sain lähetteen pelkopolille. Sinne olinkin jonossa aika pitkään mutta suht rauhallisin mielin, sillä tiesin että pakottamaan ei tulla. Sitten oli keskustelu sype-kätilön kanssa, jossa käytiin pelkoja läpi ja sain lupauksen, että pakottamaan ei tulla ja ajan synnytystapa-arvioon. Siellä sitten lääkäri vielä ultrasi vauvan koon ja varmisti, että tiedän mitä olen tekemässä. Ja sitten sektio sovittiin. Kaikki ammattilaiset ovat koko ajan suhtautuneet minuun varsin asiallisesti ja ymmärtäväisesti ja mitään painostusta ei ole ollut ilmassa. Kyseessä on siis Helsinki ja Naistenklinikka, josta on tähän mennessä vain hyvää sanottavaa:)
 
Olen kuullut, että toiset ei saa sitä vaikka kuinka itkevät ja vaativat.. Kuulemma ainakin tyksissä hirveän vaikeaa saada sitä.. Itse en koe alatiesynnytystä edes vaihtoehdoksi, ja aion kyllä alusta asti pelkopolilla pitää pääni, ja vaatia keisarileikkausta!
 
Saattaa tosiaan olla joissain sairaaloissa vaikeampaa ja enemmän yritetään painostaa. Siitä huolimatta käsittääkseni äiti lopulta päättää synnytystavasta, pakottaa ei voida. Mutta voi olla että muualla joutuu olemaan enemmän tiukkana kuin täällä meillä.
Mäkin muuten olen kyllä itkenyt pelkopolikäynneillä, vähän omaksikin yllätyksekseni. Vaikka muuten pystyy olla aika rauhallinen niin asiasta puhuminen on vaikeaa. Ekassa sype-keskustelussa oltiin ihan synnärillä, keskustelu synnytyssalissa. Mähän pillahdin itkuun heti, osaksi pelosta ja osaksi liikutuksesta, siellähän ne vauvat maailmaan tulee.

Sivuhuomautuksena että ei tääkään ratkaisu mulle ihan ongelmaton ole, pelkään kyllä sektiota myös. Mutta alatiesynnytystä en jotenkin voi edes kuvitella harkitsevani, tuntuu aika selvältä että musta ei siihen ole.
 

Yhteistyössä