Miten sanoa asiallisesti..

Mitähän sanoisin äidille, jonka n. 2½v taaperolla on kynsimisongelma (ja varmaan ehkä jotain muutakin..)
Ihan ilman syytä ohimennessään tönii/lyö/raapii muita, mua inhottaa jo mennä koko perhekahvilaan koska aina käy jotain. Välillä meidän taaperolle ja välillä joillekin muille, jopa konttaaville vauvoille.
Tämä tapaus vaan menee ohi, tai vie lelun ja tönäisee ja raapii kasvoja, V:n silmän vieressä on taas vaihteeksi viisi somaa verinaarmua.
Lapsi pyytää vaan anteeksi ja se siitä, tänään sanoin että ei saa toisia raapia koska se sattuu ja tulee iso itku, niin äiti lähti tyttö sylissä pois.

 

Sanoisin tiukasti jotain tällaista;

"Tämä on jo toistuvaa, joka kerta sama juttu. Ei riitä enää pelkät anteeksipyynnöt, vaan lapsen äitinä sun tehtäväsi on tarkemmin huolehtia siitä, että näin ei pääsisi tapahtumaan."

 

oon siis mll hallituksessa ja on mll perhekahvila, en ilmeisesti voi sanoa ihan kaikkea mitä tekis mieli

 

Minä tein vastaavassa tilanteessa niin, että vahdin itse omaa lastani haukan lailla ja kun tämä tönijä, lyöjä meni lastani lähellekään, olin paikalla mulkoilemassa poikaa hyvin julmasti.

 

oon siis mll hallituksessa ja on mll perhekahvila, en ilmeisesti voi sanoa ihan kaikkea mitä tekis mieli

Yleisellä tasolla pitäisit "puheen" siitä, että jospa jokainen vahtisi lapsiaan, ettei kaikenlaisia ikäviä raapimisia yms tapahtuisi, kun sellaista ongelmaa on nyt ollut? :snotty:

 

jotenkin sillain joo, pakkohan siitä on tavalla tai toisella sanoa. ekana koettaa sitä asialinjaa :xmas:

 

Mun mieleestä pitää voida tai uskaltaa sanoa, jos on aihetta. Ja tässä tapauksessa tuntuu olevan. Arvostin suuresti tyttäreni kerhotätiä, joka uskalsi puuttua asioihin silläkin uhalla, että joku yksittäinen henkilö vetää herneen nenään. Koskaan ei kuitenkaan turhasta huomauttanut.

 

että olisko ihan liikaa vaadittu jos leikkaisit joskus lapsesi kynnetkin lyhyemmiksi?