Anteeksi, typerä valitusaihe, mutta ottaa päääääähäääään!!! Eikä ole ketään muutakaan kelle purkaa....Olkaa hyvä, ja liittykää seuraan, jos siltä tuntuu, muussa tapauksesssa ohittakaa koko ketju. En edes kaipaa välttämättä vastauksia, johonkin vaan haluan purkaa. Vetoan myös raskaushormooneihin...
Mieheni taitaa olla täysi idiootti. En ymmärrä, että miten normaalisti fiksu, hyvinkoulututettu, ammatissaan arvostettu mies voi olla niin taulapää, kun lapsenkasvatusta katsotaan.
Tämä ilta:
- poika ottaa kattiloita kaapista (saa ottaa normaalisti), mies karjuu EI, EI, EI kun ei kuulemma jaksa niitä siivota. Kyllä minä ne siivoan, mutta ei lapsen kanssa voi olla noin epäjohdonmukainen!
- poika pelleilee puurolla, mies karjuu EI, EI, EI, EI, niin että multa melkein tulee itku. Ei mene miehelle itselleen jakeluun ohje, että poika tottelee paremmin, kun kysyy vaikka, että osaakos Joona syödä hienosti puuroa? Miksi pienelle lapselle ylipäätään pitää karjua, kun ei sillä saavuta mitään...
- päivärytmi meni sekaisin, kun poika nukkuikin 2 tuntia normaalia pidempään aamulla. Päiväunet nukuttiin vasta 15-17, joten ehdotan, että laitetaan vasta 22 sänkyyn, kun tuskin on vielä yhdeksältä väsynyt. Ei käy miehelle, hän haluaa itse ajoissa nukkumaan. Menen siis yhdeksältä nukuttamaan täysin virkeää poikaa.
* Poika kiljuu ja nauraa, vaikka yritän laulaa ja rauhoittaa. Olohuoneesta kuuluu hiljaista sadattelua aina, kun poika älähtääkin. Luovutan 21.40, koska poikaa ei väsytä pätkääkään.
* Syön pojan kanssa uudestaan iltapalan, josko täydempi maha auttaisi väsähtämään (puuro taisi jäädä vähiin, kun isiltä meni hermo). Mies menee murjottamaan tietokoneelle.
* Annan pojan leikkiä rauhassa, odotan väsymisen merkkejä. Isikin vähän heltyy pitämään sylissä, mutta koko ajan toitottaa, että tämän ikäisten pitää nukkua tähän aikaan, mikä vika tässä lapsessa on.
* Mies ehdottaa, että pojalta lopetettaisiin päiväunet jatkossa kokonaan, jotta nukkuisi pitempiä yöunia. SIIS MITÄ?!?!?!? Pojalla ikää 1 v 5 kk, nukkuu 12 tunnin yöunet ja 2-3 tunnin päikkärit. Pitäisikö sen nukkua 15 tunnin yöunet, että isi saisi enemmän omaa aikaa????
* Seuraavaksi mies ehdottaa, että hän pitäisi poikaa väkisin paikallaan niin kauan, että nukahtaa. MITÄ???? Sehän on lähes väkivaltaa, eikä lapsi varmasti nukahda sellaisessa tilanteessa.
* Miehen mielestä tuon ikäistä lasta ei pitäisi joutua "nukuttamaan tuntikausia". Taustasta: Hänet on siis siirretty vähän aikaa sitten isojen sänkyyn ja minä vahdin yleensä vähän vajaan tunnin, että pysyy sängyssään. Nukahtaa kyllä itse. Miehellä ei hermo kestä sitäkään, luovuttaa yleensä 10 minuutissa.
* 22.25 poika alkaa haukotella, vien sänkyyn ja 22.35 on täydessä unessa. Mies kysyy todella ihmeissään, että nukahtiko se jo muka. Tekisi mieli heittää kahvipannulla päähän koko ukkoa!
- Ilta päättyy siihen, että saan kuulla eläväni elämää täysin väärin, kun valvon yöt. En todellakaan vapaaehtoisesti, vaan kärsin unettomuudesta, joka pahenee raskausaikana, kun en voi käyttää nukahtamislääkkeitä. Kiitos vaan sinullekin ja hyvää yötä, p---pää! itkuhan siinä pääsi, kun mies oli mennyt nukkumaan. Kärsin unettomuudestani jo ihan tarpeeksi, että toisen tarvitsee tulla haukkumaan...
Oikeasti rakastan miestäni ja hän on ihan hyvä isä noita muutamia vikojaan lukuunottamatta. Tämä vaan oli todella huono päivä, meille molemmille. Toivottavasti.
Mieheni taitaa olla täysi idiootti. En ymmärrä, että miten normaalisti fiksu, hyvinkoulututettu, ammatissaan arvostettu mies voi olla niin taulapää, kun lapsenkasvatusta katsotaan.
Tämä ilta:
- poika ottaa kattiloita kaapista (saa ottaa normaalisti), mies karjuu EI, EI, EI kun ei kuulemma jaksa niitä siivota. Kyllä minä ne siivoan, mutta ei lapsen kanssa voi olla noin epäjohdonmukainen!
- poika pelleilee puurolla, mies karjuu EI, EI, EI, EI, niin että multa melkein tulee itku. Ei mene miehelle itselleen jakeluun ohje, että poika tottelee paremmin, kun kysyy vaikka, että osaakos Joona syödä hienosti puuroa? Miksi pienelle lapselle ylipäätään pitää karjua, kun ei sillä saavuta mitään...
- päivärytmi meni sekaisin, kun poika nukkuikin 2 tuntia normaalia pidempään aamulla. Päiväunet nukuttiin vasta 15-17, joten ehdotan, että laitetaan vasta 22 sänkyyn, kun tuskin on vielä yhdeksältä väsynyt. Ei käy miehelle, hän haluaa itse ajoissa nukkumaan. Menen siis yhdeksältä nukuttamaan täysin virkeää poikaa.
* Poika kiljuu ja nauraa, vaikka yritän laulaa ja rauhoittaa. Olohuoneesta kuuluu hiljaista sadattelua aina, kun poika älähtääkin. Luovutan 21.40, koska poikaa ei väsytä pätkääkään.
* Syön pojan kanssa uudestaan iltapalan, josko täydempi maha auttaisi väsähtämään (puuro taisi jäädä vähiin, kun isiltä meni hermo). Mies menee murjottamaan tietokoneelle.
* Annan pojan leikkiä rauhassa, odotan väsymisen merkkejä. Isikin vähän heltyy pitämään sylissä, mutta koko ajan toitottaa, että tämän ikäisten pitää nukkua tähän aikaan, mikä vika tässä lapsessa on.
* Mies ehdottaa, että pojalta lopetettaisiin päiväunet jatkossa kokonaan, jotta nukkuisi pitempiä yöunia. SIIS MITÄ?!?!?!? Pojalla ikää 1 v 5 kk, nukkuu 12 tunnin yöunet ja 2-3 tunnin päikkärit. Pitäisikö sen nukkua 15 tunnin yöunet, että isi saisi enemmän omaa aikaa????
* Seuraavaksi mies ehdottaa, että hän pitäisi poikaa väkisin paikallaan niin kauan, että nukahtaa. MITÄ???? Sehän on lähes väkivaltaa, eikä lapsi varmasti nukahda sellaisessa tilanteessa.
* Miehen mielestä tuon ikäistä lasta ei pitäisi joutua "nukuttamaan tuntikausia". Taustasta: Hänet on siis siirretty vähän aikaa sitten isojen sänkyyn ja minä vahdin yleensä vähän vajaan tunnin, että pysyy sängyssään. Nukahtaa kyllä itse. Miehellä ei hermo kestä sitäkään, luovuttaa yleensä 10 minuutissa.
* 22.25 poika alkaa haukotella, vien sänkyyn ja 22.35 on täydessä unessa. Mies kysyy todella ihmeissään, että nukahtiko se jo muka. Tekisi mieli heittää kahvipannulla päähän koko ukkoa!
- Ilta päättyy siihen, että saan kuulla eläväni elämää täysin väärin, kun valvon yöt. En todellakaan vapaaehtoisesti, vaan kärsin unettomuudesta, joka pahenee raskausaikana, kun en voi käyttää nukahtamislääkkeitä. Kiitos vaan sinullekin ja hyvää yötä, p---pää! itkuhan siinä pääsi, kun mies oli mennyt nukkumaan. Kärsin unettomuudestani jo ihan tarpeeksi, että toisen tarvitsee tulla haukkumaan...
Oikeasti rakastan miestäni ja hän on ihan hyvä isä noita muutamia vikojaan lukuunottamatta. Tämä vaan oli todella huono päivä, meille molemmille. Toivottavasti.
