Miten teillä riidellään?

Kuten otsikossa lukee, kyselen nyt uteliaisuuttani miten palstalaistet riitilevät? :) Riitelettekö järkevästi vai vähemmän järkevästi? Mistä tulee helpoiten riitaa? Miten sovitte?

Voit itse aloittaa vastaamalla noihin kysymyksiin. Meillä riitely menee lähinnännä että vaimo vetää mulle herneen nenään jonka jälkee alkaa huutaa, ja huutaa aikansa, ei sovi riitaa, vaan jättää asian selvittämättä, ja alkaa sitten joskus myöhemmin jossain muussa tilanteessa "hyödyntää" vanhoja sopimattomia riitoja, ja heittelmään vanhoja juttuja joilla kasvattaa riitaa entistä suuremmaksi. mitä isompi riita, sen enemmän kaivetaan vahoja juttuja. Itseäni ei kiinnostaisi riidellä, ja sopiminen kuuluu luonnollisesti asiaan, samoj minusta se että pyydetään anteeksi. Hän on vahvasti aina sitä mieltä että koska olen riidan alottanutkin, ei hänen tarvitse sopia tai pyytää anteeksi, vaan voi jättää huoletta asiat levälleen. Itseäni on alkanut jopa pelottaa riitely, koska ikinä en tiedä millaiset haukut saan. Riidat ovat aina minun syyni, hän ei koskaan syyllisty mihinkään. Mutta hänellä on oikeus omasta mielestään jättää riidat sopimatta, pahoittelematta ja kaivella vanhoja riitoja aina sopivan tilaisuuden tullen. Itseäni ahdistaa jos tulee riita ja haluan vaan äkkiä pois tilanteesta. Meillä suurimmat riidat tulevat rahasta ja siitä miten minä ärsytän ja haastan hänen kanssaan riitaa.voisi melkein sanoa ettei ole viikossa rauhallista muulloin kun silloin kun olen töissä Miten muilla?
 
Viimeksi muokattu:
Meillä "riidellään" näin: Suivaannun jostakin asiasta (tätä tapahtuu melko harvoin, mutta kuitenkin), motkotan siitä aikani yleensä koneella istuvan miehen selälle tai illalla sängyssä pimeään. Mies sanoo korkeintaan "HMM" ja kohta tilanne on se, että löydän itseni harrastamassa seksiä miehen kanssa. Tilannetta ei käsitellä enää. Lievästi sieppaa, kun ei koskaan voida käsitellä mitään asioita. Käsittelemättömillä jutuilla on taipumus jäädä kalvamaan mieltä. Mies ei koskaan aloita riitaa, ei koskaan ole minuun millään tapaa tyytymätön, eikä ole koskaan neljän vuoden aikana korottanut minulle ääntään. Toisaalta hyvä, toisaalta helkkarin huono - minusta kun asiat OIKEASTI pitäisi käsitellä. Joko sitten riidellen, huutaen tai vaikka vain rauhallisesti keskustellen.


Onko tuota tilannetta jatkunut teillä jo pitkäänkin? Kuulostaa sinun kannaltasi ajatellen melko ahdistavalta, oletko puhunut asiasta emännällesi?
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä