Rapuselle:
Kun olin raskaana, teimme avomieheni kanssa muuttoa isompaan asuntoon. Siinä tilassa, itsekkin herkässä mielentilassa minua alkoivat erinäiset asiat miehessä ärsyttämään niin paljon, että harkitsin jo muuttavani yksinään katselemaamme asuntoon ja kasvattavani lastamme sitemmin yksin. Iltaisin käänsimme sängyssä vain selkämme toisille ja minä itkeskelin. Yksi ilta meillä oli sitten iso riita ja lopulta kerroin miehelleni kaiken, mitä ajattelin, myös sen että olisikos sittenkin parempi jos muuttaisin yksin. Sinä iltana sain purettua kaikki patoutuneet pahat mielet ja sisälläni pitämäni asiat ja sen jälkeen meillä on mennyt hyvin, myös uudessa kodissamme ja varsinkin tytön syntymän jälkeen. Mies muuttui mielestäni todella paljon keskustelumme jälkeen, on ottanut myös minut humioon paremmin ja osallistunut kotitöihin yms. Ehkä osansa oli myös sillä että riidan jälkeen oli minullakin parempi mieli ja pystyin olemaan mukavampi ja avoimempi miestä kohtaan. Eli ota asia puheeksi tosissaan, äläkä lopeta ennen kuin olet saanut kaiken sanotuksi, pelkosi, huolesi, kaiken.
Olen kuitenkin itse saanut katsella äitilläni jos jonkinlaista alkoholisoitunutta miestä, että jos tilanne vaikuttaa kunnon keskustelujenkin jälkeen siltä, että alkoholi on miehelle pakkomielle eikä hän voi edes vähentää käyttöä sinun ja lapsenne takia, älä yhtään epäröi kasvattaa lastasi yksin. Muistan vieläkin liian hyvin kaikkien känniläisten känniset uhoamiset, uhkaukset, riiat, lupaukset, hoipertelevat puheet ja askeleet sekä krapulantuoksuiset anteeksipyynnöt etten toivoisi sellaista kenellekään. Nyt äitini seurustelee miehen kanssa, joka ennen äitiäni joi paljonkin tekemisen puutteessa, mutta vähensi seurustelun alettua. Mutta aina kun mies joi, välillä kerran kuussa, välillä joka viikonloppu, hän joi itsensä aivan änkyräkänniin ja sammumis pisteeseen. Mies ei ollut väkivaltainen, mutta oli inhoittavaa olla esim. yhtäaikaa ottamassa, kun tiesi, että loppuillasta ollaan taas siinä pisteessä, että miehellä ei silmät pysy auki, mutta viinaa on vaan lisää saatava. Kun äiti otti asian vakavasti puheeksi, mies myönsi ettei alkoholi käy hänelle eikä heidän taloudessa ole sen jälkeen juotu. Kenenkään aiemman miehen kanssa sama ei onnistnut, muut joivat vaikka äiti olisi ollut selvin päin.
Toivottavasti saatte asiat selvitetyksi tavalla tai toisella, päädytpä sitten kasvattamaan lastasi yksin tai yhdessä miehesi kanssa! Olisi kiva kuulla kuulumisistasi, viestisi on herättänyt aika paljon huomiota ja keskustelua