Muista vauvasta haaveilevia, joiden täytyy syystä tai toisesta odottaa tositoimiin ryhtymistä?!

Minä niin jo haluaisin toisen lapsukaisen, ajankohta ei vain ole suotuisa (meidän vanhempien työtilanteen kannalta). Tämä vauva-asia on kovasti mielessä juuri nyt kun viime kuussa luulin olevani raskaana vaikka tuntuikin erittäin epätodennäkoiseltä. Menkat tuli sitten pari viikkoa myöhässä mutta siinä ehti jo miettiä kaikenlaista ja suunnitella tulevaa, jos..
Meillä ensimmäinen lapsi on nyt reilu 2v enkä missään nimessä haluaisi odottaa enää kovin kauan. Olisi niin ihana alkaa miettimään kiertoja ja jännäämään ja kaivelemaan esille vauvanvaatteita. Kovasti haluaisin esikoiselle myos sisaruksen eikä niin kamalan isolla ikäerolla. Juuri nyt vaan tuntuu mahdollisimman huonolta ajankohta..
Löytyykö kohtalotovereita?

 

Harmi, tuli kirjoitusvirhe joka jäi näkojään ketjun nimeen.. pitäis olla tietenkin "Muita vauvasta haaveilevia..."

 

Täällä ollaan =)

 

Moikka uusio äidiksikö! Mikäs sun tilanne on? Entä löytyiskö muitakin mukaan, joilla sama tilanne?

 

Mulla on sama tilanne..
Tosin mulla syy on se että sairastan sellaista tautia/sairautta, jonka lääkitys estää raskaaksi tulemisen, tai lähinnä se tarkoittaa, etten saa näiden lääkkeiden aikana tulla raskaaksi.
Lisäksi kärsimme myös lapsettomuudesta, joten tuskin sen pikkukakkosen (ensimmäinen hoidoilla) tekeminen loppupeleissä sitten on edes helppoa. Lisäksi olen jotenkin havaitsevinani, että mieheni ei ehkä kuitenkaan ole edes halukas toiseen, vaikka on sanonut minulle, että kyllä jossain vaiheessa tahtoo.

 

Hei aikuisten oikeesti, tervetuloa mukaan! Katsotaan syntyiskö keskustelua. Ainakin on kiva tietää etten ole yksin vauvakuumeiluineni.. Minkä ikäinen teidän ensimmäinen lapsi on?
Tämä mun kuumeilu on melko vaihtelevaa, välillä on ollut jaksoja että en ole asiaa edes suuremmin ajatellut, välillä taas nostaa päätään enemmän halu saada toinen lapsi. Mieheni kanssa ehdottomasti haluaisimme toisen, mutta emme siis tähän tilanteeseen.
Silloin kun vauvakuume ei ole akuutissa vaiheessa niin osaan kyllä nauttia siitä että nyt reilu kaksivuotiaan kanssa ei enää tartte valvoa öitä (ainakaan kaikkia tai kokonaan) ja pystytään tekemään koko ajan enemmän juttuja lapsen kanssa. Ihanaa on myös se että hänelle saa annettua niin paljon aikaa, vaikka toisaalta tuntuu että lapsen olisi ihan hyvä jo opetella jakamaankin sitä huomiota.

 

Hei, lapseni on juuri täyttänyt 3 vuotta, ja toisaalta harmittaa. kun olisin tahtonut lapset pienellä ikäerolla, jotta heistä olisi toisilleen seuraa.
Mulla on kyllä ollut kuume jo pitkään, ja tuntuu siltä ettei sille loppuakaan ole tulossa, mutta tilanne on mikä on, ja vasta lääkkeiden vasteen selvitessä selviää sekin, kuinka pitkään pitää odottaa ennen kuin edes saa yrittää. Vaikka saa nähdä saanko edes tuota ukkoa varmistumaan siitä, että tahtooko hän vai ei toista lasta.

 

Täällä myös yksi. Tosin vauvahaaveen epämääräisyys johtuu siitä, että mies ei ole vielä päättänyt, uskallammeko kolmatta lähteä pyytämään. Esikoinen (helmikuussa 4v) tuli helposti ja tavallaan toinenkin (helmikuussa 1v), tosin väliin mahtuu 5 keskenmenoa vuodessa. Itse haluaisin vielä hirmusti saada ns. takapenkin täyteen, vaikka kaksi lasta olisikin järkevää. Mutta onko vauvakuumeessa koskaan mitään järkeä

 

No meillä on sellainen tilanne, että haluaisimme lisää lapsia, mutta mietityttää se vauva+pikkutaaperoaika, että jaksaako sitä... lisäksi olen ollut työelämässä takaisin vasta vajaa vuoden lasten jälkeen, eikä työelämän kannalta nyt olisi paras mahdollinen aika raskautua(toki en pidä työtä niin tärkeänä asiana, että sen vuoksi pelkästään lykkäisin asiaa). Toisaalta tuntuisi, että nyt voisi olla hyväkin ajankohta, lapset ovat jo omatoimisempia(3- ja 4-vuotiaat), ikää alkaa karttua, olenhan 31v. Tällaista tämä on, suuntaan ja toiseen huopaamista ja soutamista, ja ajatus vauvasta joka päivä kuitenkin mielessä<3

 

moi olen 27 vuotias nainen porista mulla on ollut menkat 4päivää myhässä ja aamupahoinvointeja ja ruokahalu kasvaa

 

Nopeasti merkkaan vain tämän ketjun itselleni

Äitikissan kanssa samoilla linjoilla mennään.

Meillä on 1- ja 2,5-vuotiaat tytöt ja viimeinen vuosi on ollut rankka monellakin tapaa. Mulla on opiskelut vielä vähän kesken ja miehen mielestä lapsiluku täynnä. Itse haluaisin jostain käsittämättömästä syystä vielä yhden, vauvakuume näyttäisi vaan pahenevan sitä mukaa kun yksivuotias muuttuu vauvasta taaperoksi. Olen aina halunnut useamman lapsen ja vaikka olen onnellinen näistä kahdestakin, tuntuu, että vielä jossain vaiheessa se yksi olisi tervetullut. Hetki pitää joka tapauksessa nyt odottaa. Ja mieskin puhua ympäri