Tässä " entinen " atoopikko, neljän nuoren äiti jonka kolmella lapsella allergiaa ja astmaa ja yksi pahasti atoopikko ( täyttää juuri 15v )
Voisin sanoa atoopikon kohdalla, että kaikki mahd aineet aikoinaan koettu ja sitten lopetin koko rasvaushomman. Iho reagoi kaikkeen mahdolliseen ja yksi pahimmista oli hiki! Lääkärit Turussa kielsi päivittäisen suihkuttamisen, mutta sitten taas kuulin toisaalta että suihkuttaminen, nopea sellainen hien poistamiseksi, on kuitenkin parasta. Niin sitten käytin poikaani joka ilta pikaisesti suihkussa, ilman saippuaa tietysti.
Automatkat etelästä lappiin, kesäisin, olivat aina koetinkivi. Iho kukki todella seuraavat päivät ja välillä iho tulehtui kauttaaltaan, kunnes opin suihkuttamaan pojan heti, kun perille päästiin.
Aikoinaan piti rasvata lasta kolme kertaa päivässä ja kun oli " hikinen " lapsi, jota ei saanut suihkuttaa, niin jo iho oireili entistä enemmän.
Jätimme sitten aikanaan kaikki rasvaamiset, iho hilseili milloin mistäkin, mutta annoin ensin antihistamiinia, vältimme hikoilua ja/tai suihkutimme kerran kaksi päivässä. Vältimme villaisia ja sinisiä vaatteita ja materiaaleja joista oireet lisääntyi. Mökillä se oli helppoa, kun lapsi oli lähes ilman vaatteita. Siellä laitoin ihoon rypsiöljyä, jota itselleni käytin myös hiuksiin, kun aurinko pakkasi kuivattamaan.
Tällä hetkellä poikani reagoi iholla aina kevääseen, määrättyihin ruokiin, siitepölyihin ja tekstiileihin. Iho ei enään niinkään kutise ja verestä vaan joko tulee punaisia läiskiä tai sitten vain hilseilee. Viimeksi hilseili silmäluomet pari viikkoa, mutta emme käyttäneet siihen mitään.
On totta, että iho pian tottuu jatkuvaan rasvailuun ja osa rasvoista jopa tukkii ihohuokoset ja jos on atoopikko ja hilkoilee niin noidankehä on valmis.
Oma lapsuuteni meni tervan tuoksussa. Raavin käsivarteni aivan vereslihalle ja silloin käytettiin kortisonivoidetta, joka tuoksui tervalta. Nyt aikuisena ne iho-oireet ovat jääneet, mutta allergiat eivät tietenkään.
Voin vain sanoa, että sen minkä olen vuosien aikana oppinut allergioiden kanssa, on maalaisjärki. Pitää luottaa omiin vaistoihin ja kokemuksiin!
" Onni onnettomuudessa" sopisi kyllä minulle, sillä kun olen itse allergikko ja kolme lastani, niin ei siinä kovin ehtinyt jokaista hoitamaan ja rasvaamaan. Sitä vain totesi miten joku lapsistani reagoi ja millekin ja listat piteni. Oireet katosivat aikanaan, hoiti niitä tai ei.
Esikoulun, koulun ja työelämän myötä lasten/ nuorten oireita tuottavien aineiden lista on kasvanut. Jo ensimmäiset koulupäivät toivat vanhimman lapsen " nahattomana" kotiin. Kaikki sormenpäät ilman nahkaa liidun myötä ja toisen lapsen koulun pesuaineen takia.
Oireiden aiheuttajan löytyminen auttaa tilanteeseen lopullisesti, ei niinkään rasvailu tai kortisoonin käyttö. Itse olen välttänyt keskushermostoon vaikuttavien aineiden käyttöä, koska ne helpottavat oloa vain sillä hetkellä, mutta eivät yhtään sen pitempään.
Siitepölykausi on alkamassa ja kolme lastani reagoi niihin ja minä myös. Eletään vain päivä kerrallaan ja käytetään antihistamiinia ja sitten vain niiskutetaan tai vingutaan.