Muita joilla miehet viikot poissa kotoa?

Meillä isäntä opiskelee Tampereella ja itse asustelen Pohjois-Karjalassa, joten välimatkaa on n.500km. Viikonloput ja vapaat on kotona, mutta silti mietityttää miten sitten kun viimeinen raskauskuukausi lähtee käyntiin ja entäs synnytys? Tai ensimmäinen 1,5kk vauvan kanssa kaksin ennen kun päästään samalle paikkakunnalle samankaton alle.

Meille vielä esikoinen tulossa niin muutenkin kaikki jännittää..

Muita vastaavassa tilanteessa? Kiva olisi kuulla muidenkin tuntemuksia.

Marika ja vauva rv 10+1

 

uppista

 

Moiks!
Meil o sellain tilanne et mies vkot reissutöis ja välil jopa vkonloppuja.
Nyt ootan 4muksuu ja perheesee kuuluu myös 4koiraa yms joten kiirusta pitää

Ei tietoo kerkiikö edes synnytykseen ja en usko et mitään lomia pitää syntymän jälkeenkään.

AadaOlavi 19+0

 

:attn: nosto

 

meillä oli kans sama tilanne kun esikkoo ootettiin, mies kävi toisella paikkakunnalla viikot töissä ja tuli vaan vko.lopuiks kotiin.Meillää se meni niin mukavasti että mies sai lomaa 2 viikkoo enne LA. ja pojan syntymän jälkeen palas taas viikoiks töihin kunnes löysi töitä täältä paikkakunnalta.et semmonen pari-kolme kuukautta satiin olla kahestaan pojan kans,aina mies ei päässy ees vkolopuiks kun oli sillon ajohommissa.Tsemppiä, kyl kaikki varmaa suttaantuu!

 

Meil tää tilanne on aikas pysyvä. Mies vaihtoi vasta työpaikaa jotta olisi enemmän reissutöit kun ed.työs oli vaihtelevasti.
Nyt mahdollisesti jopa ulkomaillekin pääsee....ei kyl ennen kesää.
Tää on todettu meille paremmaksi vaihtoehdoksi jo rahallisestikin...pystyn olemaan kotona taas 3vuotta.

 

Ursulainen: Nostan hattua että jaksat pyörittää kotia miehesi ollessa matkatöissä. Olen itse ollut "reppumiehenä" yli kuusi vuotta ja viettänyt tuona aikana pitkiäkin aikoja ulkomailla, keskimääräinen keikka on ollut 1-2kk. Työkaverini ovat 95 prosenttisesti miehiä ja hyvin moni perheellinen. Olen aina jaksanut ihmetellä kuinka heidän vaimonsa jaksavat pyörittää kotia kaukana kotimaassa. Mutta tuo tosiaan sopii toisille paremmin, sellainen kuva minulle on tosiaan jäänyt. Toki se ikävä on joskus raastava, varsinkin nuo minun työkaverina olleet miehet useasti kertovat kuinka ikävöivät lapsiaan.

Itseäni ei enää reissun päälle saa kun esikoinen on masussa. Enkä kyllä mielelläni olisi enää "reissuleskenäkään" (edellisessä avioliitossa molemmat meistä reissasi) , minulla tuo ikävän määrä on niin suuri että en siitä enää yhtään tahtoisi kärsiä. Toki se on ollut hyvä kun on oppinut omatoimiseksi miehen ollessa kuukausia pois kotoa, ei mene sormi suuhun vaikka vesikiertopumppu hajoaisi, auto tarvitsisi huolto jne, jne. Selviää noista kaikista itsekin jos on pakko =)

 

Kiitän hatun nostosta...vaik ei siihen tarvetta.
Onhan tää välil raskasta ja myös yksinäistä,mut näin mennään ku yhes ollaan päätetty.
Talvel tietty oman homman lisää toi lämmitys joka meillä toimii vain puulla.
Ehkei tää onnistus jos käisin töissä,mut toi miehen reissutyö auttaa niin jotta voin olla taas vauvan kaa koton 3vuotta.

Luottamus täytyy olla puolin ja toisin kunnossa...muuten ei tuu ku paljon pahaa mieltä ja turhii pelkoi.

AadaOlavi 19+3

 

Huhuu muut yksin vkkoi viettävät äipät :attn: