muita,joille riittää yksi lapsi,löytyykö?

Koin vauva-ajan stressaavana, vauvalla allergioita ym.. aiemmin haaveilin useammasta lapsesta mutta arki osoitti että taidetaan jättää tähän yhteen. onko muita? tuntuu etten yksinkertaisesti jaksa sitä kaikkea mitä uuteen lapseen liittyy. ja onneksi saa itse valita. en vain tunne ketään samoin tuntevaa, lähipiiristä suurin osa innoissaan kuumeilee jo kolmatta tai neljättä...

 

Minulla on ihana lapsi, jolla ei ole mitään sairauksia eikä allergioita. Vauva-ajassa oli omat rankkuutensa, mutta ei varsinaisesti mitään ongelmia (ei koliikkia, nukkui ja söi hyvin yms.). Olen aina ajatellut että halua kolme tai neljä lasta ja olin varma että vauvakuume iskee heti tai viimeistään kun ensimmäinen on vuodenikäinen. Toisin kävi. Ei tietoakaan vauvakuumeesta, eikä toista lasta edes ajatella. Lapsi on nyt kaksivuotias ja ympärillä ihmiset hankkivat toisia ja kolmansia tai ainakin kuumeilevat. Ei ole tarttunut minuun.

 

Mulla samat ajatukset.
Vaikka lapsi olikin "helppo", terve jne, ei se silti ole "mun juttu".
Heti lapsen saannin jälkeen ajattelin että kohta toista perään, mutta kyllä puolen vuoden jälkeen jo oli 100 varma ettei enää lapsia tule.
Olen luonteeltani liian itsekäs useamman lapsen äidiksi, koko ajan olen vain odottanut lapsen kasvamista isommaksi, että saisin sen helpommin mukaan omiin juttuihini tai helpommin hoitoon että pääsen harrastuksiini.

 

Mulla on vielä ongelmana että lapsen sairauksien myötä olen todella pelokas. Pelkään syöpää lapsella ja ties mitä. On ollut raskasta selvitellä allergioita jne... Tuntuisi niin vaikealta "aloittaa kaikki alusta". Eli en varmaan sovi useamman lapsen äidiksi. Mukavaa tavallaan huomata, etten ole ihan ainut jolla sama toive, oli syy sitten mikä tahansa siihen.

 

Täällä myös. Yksi riittää meille. Ollaan miehen kanssa senverta meneviä ja tykätään säilyttää tietty elintaso ja elämäntyyli. Yksi lapsi on helppo saada hoitoon ja meillä on vara kustantaa kaikki hänelle tarpeellinen ja elää itsekkin. Odotan täyttäväni 30 jotta saisin piuhani sidottua eikä tarvitsisi ehkäistä hormonaalisesti.

 

Mulla myös yksi lapsi ja en ole koskaan edes harkinnut tekeväni toista.
Ei siis mitään synnytyspelkoja ym. vaan olen aina tuntenut niin, että yksi lapsi on meille paras ratkaisu. Toki lähes kaikilla muilla on vähintään se kaksi tai kolme ja lisää suunnittelevat.
Ensimmäisinä vuosi lapsen syntymän jälkeen vielä jaksoivat kysellä, että milloin toinen mut eivät enää.... lapsi siis jo tokaluokkalainen.

 

Mulle riittäisi oikein hyvin yksi lapsi, olisin hänestä todella kiitollinen. Monta vuotta yritetty hoidoilla ja kotikonstein, ei vain päästä rv.9 pidemmälle millään..

 

Kiikun kaakun ollaan. Toisaalta toivon, että nyt 3,5-vuotias saisi kaverin pian, mutta oma jaksaminen arveluttaa. Miehellä ja minulla on paljon aikaa vievät työt (yrittäjiä), eikä yöheräämiset innosta. En myöskään halua, että lapsilla olisi yli 5 v ikäeroa. Jos sais taaperon, niin voisin ollakin valmis kasvattamaan lapsilukua vaikka huomenna...Miettimistä on. Nyt olen viimeisen puoli vuotta ajatellut päivittäin, että miten pärjättäis jos vauva olisi tullakseen.

 

Täällä myös. Yksi riittää meille. Ollaan miehen kanssa senverta meneviä ja tykätään säilyttää tietty elintaso ja elämäntyyli. Yksi lapsi on helppo saada hoitoon ja meillä on vara kustantaa kaikki hänelle tarpeellinen ja elää itsekkin. Odotan täyttäväni 30 jotta saisin piuhani sidottua eikä tarvitsisi ehkäistä hormonaalisesti.

Tämmöset ihmiset mua ällöttää. Oisko ollut parempi hommata vaikka koira, kun se lapsi on niin kauhea rasite menemiselle ja omille tykkäämisille. Ootko koskaan ajatellut miten se saattaa kärsiä siitä ettei sillä koskaa tule olemaan sisaruksia vaan joutuu olemaan yksin?
Ymmärrän tahattoman yksilapsisuuden, mutta en näin itsekästä lapsentekoa. Pitää kuitenkin se lapsi olla mutta ei yhtä enempää??? What!?

 

Mulle riittäisi oikein hyvin yksi lapsi, olisin hänestä todella kiitollinen. Monta vuotta yritetty hoidoilla ja kotikonstein, ei vain päästä rv.9 pidemmälle millään..

Tsemppiä ja voimia! Älä menetä toivoasi. Meillä on lähipiirissä ollut paljon lapsettomuutta, mutta nyt lähiaikoina kolme pitkään lapsetonta paria on saanut oman vauvansta.

 

Täällä myös. Yksi riittää meille. Ollaan miehen kanssa senverta meneviä ja tykätään säilyttää tietty elintaso ja elämäntyyli. Yksi lapsi on helppo saada hoitoon ja meillä on vara kustantaa kaikki hänelle tarpeellinen ja elää itsekkin. Odotan täyttäväni 30 jotta saisin piuhani sidottua eikä tarvitsisi ehkäistä hormonaalisesti.

Tämmöset ihmiset mua ällöttää. Oisko ollut parempi hommata vaikka koira, kun se lapsi on niin kauhea rasite menemiselle ja omille tykkäämisille. Ootko koskaan ajatellut miten se saattaa kärsiä siitä ettei sillä koskaa tule olemaan sisaruksia vaan joutuu olemaan yksin?
Ymmärrän tahattoman yksilapsisuuden, mutta en näin itsekästä lapsentekoa. Pitää kuitenkin se lapsi olla mutta ei yhtä enempää??? What!?

Joo mulla ei ole oikeus hankkia sitä yhtä lasta jos haluan ja rakastaa häntä ja antaa hänelle kaikkeni kun en tee hänelle sisaruksia..huoh. Olenko mä sanonut että lapseni on minulle rasite,en ole sanonut. Vaan sitä että enmpi määrä lapsia luultavasti rajoittaisi sitä elämää tai tekisi sen elämäntyylin mahdottomaksi mistä nyt nautimme ja haluamme elää lapsi mukaanlukien. Emme halua elää köyhyysrajalla istuen kotona koska ei ole varaa tehdä mitään. Mielestäni ei ole itsekästä tarjota omalle lapselleen kaikkensa.

 

Täällä myös. Yksi riittää meille. Ollaan miehen kanssa senverta meneviä ja tykätään säilyttää tietty elintaso ja elämäntyyli. Yksi lapsi on helppo saada hoitoon ja meillä on vara kustantaa kaikki hänelle tarpeellinen ja elää itsekkin. Odotan täyttäväni 30 jotta saisin piuhani sidottua eikä tarvitsisi ehkäistä hormonaalisesti.

Tämmöset ihmiset mua ällöttää. Oisko ollut parempi hommata vaikka koira, kun se lapsi on niin kauhea rasite menemiselle ja omille tykkäämisille. Ootko koskaan ajatellut miten se saattaa kärsiä siitä ettei sillä koskaa tule olemaan sisaruksia vaan joutuu olemaan yksin?
Ymmärrän tahattoman yksilapsisuuden, mutta en näin itsekästä lapsentekoa. Pitää kuitenkin se lapsi olla mutta ei yhtä enempää??? What!?

Myös hänellä on oikeus mielipiteeseen - samoin kuin sinulla joten istu näppiesi päälle!

 

Kaikille pareille pitäisi kyllä riittää yksi, korkeintaan kaksi lasta. Tähän ylikansoitettuun maailmaan on vastuutonta hankkia kovin monta lasta. Silkkaa itsekkyytää ja yksinkertaisuutta päästää biologia järjen edelle =pyrkiä jatkamaan geenejään mahdollisimman pitkälle ja laajalle.

 

Täällä myös. Yksi riittää meille. Ollaan miehen kanssa senverta meneviä ja tykätään säilyttää tietty elintaso ja elämäntyyli. Yksi lapsi on helppo saada hoitoon ja meillä on vara kustantaa kaikki hänelle tarpeellinen ja elää itsekkin. Odotan täyttäväni 30 jotta saisin piuhani sidottua eikä tarvitsisi ehkäistä hormonaalisesti.

Tämmöset ihmiset mua ällöttää. Oisko ollut parempi hommata vaikka koira, kun se lapsi on niin kauhea rasite menemiselle ja omille tykkäämisille. Ootko koskaan ajatellut miten se saattaa kärsiä siitä ettei sillä koskaa tule olemaan sisaruksia vaan joutuu olemaan yksin?
Ymmärrän tahattoman yksilapsisuuden, mutta en näin itsekästä lapsentekoa. Pitää kuitenkin se lapsi olla mutta ei yhtä enempää??? What!?

Voi kuule. Monet hankkii lapsia, eikä sitten jaksakaan nauttia heistä. Parempi yksi lapsi, jota rakastaa, jaksaa hoitaa ja nauttia elämästä. Liian paljon on niitä, jotka pyöräyttää useamman lapsen ja kiikun kaakun selviää arjesta.

 

Täällä myös. Yksi riittää meille. Ollaan miehen kanssa senverta meneviä ja tykätään säilyttää tietty elintaso ja elämäntyyli. Yksi lapsi on helppo saada hoitoon ja meillä on vara kustantaa kaikki hänelle tarpeellinen ja elää itsekkin. Odotan täyttäväni 30 jotta saisin piuhani sidottua eikä tarvitsisi ehkäistä hormonaalisesti.

Tämmöset ihmiset mua ällöttää. Oisko ollut parempi hommata vaikka koira, kun se lapsi on niin kauhea rasite menemiselle ja omille tykkäämisille. Ootko koskaan ajatellut miten se saattaa kärsiä siitä ettei sillä koskaa tule olemaan sisaruksia vaan joutuu olemaan yksin?
Ymmärrän tahattoman yksilapsisuuden, mutta en näin itsekästä lapsentekoa. Pitää kuitenkin se lapsi olla mutta ei yhtä enempää??? What!?

Danahan vaan sanoi haluavansa pystyä tarjoamaan lapselleen kaiken ja kustantaa kaikki tarpeellinen. Mikä on minusta ihan hyvin ajateltu, kuinka moni useampilapsisella on jatkuvasti rahahuolia, puhumattakaan energiaa ja aikaa antaa lapsilleen.
Ymmärrän kyllä ällötyksen tiettyä elämäntyyliä kohtaan, mutta enemmän auttaisi yrittää ymmärtää toisen ajatusmaailmaa kuin tyrmätä ällöttävänä ja hirveänä.

 

Täällä myös. Yksi riittää meille. Ollaan miehen kanssa senverta meneviä ja tykätään säilyttää tietty elintaso ja elämäntyyli. Yksi lapsi on helppo saada hoitoon ja meillä on vara kustantaa kaikki hänelle tarpeellinen ja elää itsekkin. Odotan täyttäväni 30 jotta saisin piuhani sidottua eikä tarvitsisi ehkäistä hormonaalisesti.

Tämmöset ihmiset mua ällöttää. Oisko ollut parempi hommata vaikka koira, kun se lapsi on niin kauhea rasite menemiselle ja omille tykkäämisille. Ootko koskaan ajatellut miten se saattaa kärsiä siitä ettei sillä koskaa tule olemaan sisaruksia vaan joutuu olemaan yksin?
Ymmärrän tahattoman yksilapsisuuden, mutta en näin itsekästä lapsentekoa. Pitää kuitenkin se lapsi olla mutta ei yhtä enempää??? What!?

Ei ole mitään pakotetta, miksi lapsia pitäisi olla enemmän kun yksi. Kukaan lapsi tässä maailassa ei saa kaikkea mitä haluaa, ainut lapsi saa sitten paljon muuta, jos ei sisarusta saa, enkä tarkoita rahaa, vaan hän saa kotona huomioo ja rakkautta taatusti yhtä päljon ellei enemmän kun sellainen lapsi jolla on kymmenen sisarusta.
Mua ällöttää tuollaiset ahdasmieliset ihmiset, jonka kaaliin ei mahdu kun yksi ajatus, tässä tapauksessa monta lasta.

 

Kaikille pareille pitäisi kyllä riittää yksi, korkeintaan kaksi lasta. Tähän ylikansoitettuun maailmaan on vastuutonta hankkia kovin monta lasta. Silkkaa itsekkyytää ja yksinkertaisuutta päästää biologia järjen edelle =pyrkiä jatkamaan geenejään mahdollisimman pitkälle ja laajalle.

Yhdyn tähän. Maapallo ei tällä hetkellä ole lainkaan kestävä, vaan kulutetaan huomattavasti yli luonnonvarojen- eikä tämä yksinkertaisesti voi jatkua.
Yhden lapsen politiikka voitaisiin hyvin maailmanlaajuistaa, voitaisiin turvata kaikille lapsille elämisen arvoinen elämä ilman nälkää ja kärsimystä.

Mutta eihän nääntyvillä apinalapsilla ole väliä, sillä Suomessahan on kaikki hyvin.

 

Täällä myös. Yksi riittää meille. Ollaan miehen kanssa senverta meneviä ja tykätään säilyttää tietty elintaso ja elämäntyyli. Yksi lapsi on helppo saada hoitoon ja meillä on vara kustantaa kaikki hänelle tarpeellinen ja elää itsekkin. Odotan täyttäväni 30 jotta saisin piuhani sidottua eikä tarvitsisi ehkäistä hormonaalisesti.

Kuulostat ihan mun entiseltä työkaveriltani
-parempi hankkia yksi ja hoitaa se itse kunnolla kuin kymmenen huonosti

ja aina arvosteli kuinka meillä muilla oli enemmän lapsia ja kuinka työnantaja oli meidät edes ottanut töihin kun lapset sairastelee ja hänellä ei siksikään ollut kuin onneksi yksi jne.
Suosittelen myös koiran hankintaa jos kerran oma vapaus ja oma perse tärkein perse

 

Täällä myös. Yksi riittää meille. Ollaan miehen kanssa senverta meneviä ja tykätään säilyttää tietty elintaso ja elämäntyyli. Yksi lapsi on helppo saada hoitoon ja meillä on vara kustantaa kaikki hänelle tarpeellinen ja elää itsekkin. Odotan täyttäväni 30 jotta saisin piuhani sidottua eikä tarvitsisi ehkäistä hormonaalisesti.

Kuulostat ihan mun entiseltä työkaveriltani
-parempi hankkia yksi ja hoitaa se itse kunnolla kuin kymmenen huonosti

ja aina arvosteli kuinka meillä muilla oli enemmän lapsia ja kuinka työnantaja oli meidät edes ottanut töihin kun lapset sairastelee ja hänellä ei siksikään ollut kuin onneksi yksi jne.
Suosittelen myös koiran hankintaa jos kerran oma vapaus ja oma perse tärkein perse

No kyllähän sä tässä itse arvostelet ja yleistät. Taitaa ottaa päähän, kun itse et jaksa hoitaa lapsiasi, et itseäsi etkä parisuhdettasi?

 

Täällä myös. Yksi riittää meille. Ollaan miehen kanssa senverta meneviä ja tykätään säilyttää tietty elintaso ja elämäntyyli. Yksi lapsi on helppo saada hoitoon ja meillä on vara kustantaa kaikki hänelle tarpeellinen ja elää itsekkin. Odotan täyttäväni 30 jotta saisin piuhani sidottua eikä tarvitsisi ehkäistä hormonaalisesti.

Tämmöset ihmiset mua ällöttää. Oisko ollut parempi hommata vaikka koira, kun se lapsi on niin kauhea rasite menemiselle ja omille tykkäämisille. Ootko koskaan ajatellut miten se saattaa kärsiä siitä ettei sillä koskaa tule olemaan sisaruksia vaan joutuu olemaan yksin?
Ymmärrän tahattoman yksilapsisuuden, mutta en näin itsekästä lapsentekoa. Pitää kuitenkin se lapsi olla mutta ei yhtä enempää??? What!?

Missä kohtaa laissa on se että jos lapsia hankkii, niin niitä TÄYTYY tehdä vähintään 2???
Kai käsität ettei koira ole täysin rinnastettavissa lapseen?
Ei kai kukaan ennen lapsen saamista tiedä miltä se tulee tuntumaan! Pitäisikö lasten tekemistä silti jatkaa vaikka huomaan sen ensimmäisen kanssa ettei halua lisää??
Eli onneton äiti+useampi lapsi on parempi kuin onnellinen äiti ja 1 lapsi?

 

Täällä myös. Yksi riittää meille. Ollaan miehen kanssa senverta meneviä ja tykätään säilyttää tietty elintaso ja elämäntyyli. Yksi lapsi on helppo saada hoitoon ja meillä on vara kustantaa kaikki hänelle tarpeellinen ja elää itsekkin. Odotan täyttäväni 30 jotta saisin piuhani sidottua eikä tarvitsisi ehkäistä hormonaalisesti.

Kuulostat ihan mun entiseltä työkaveriltani
-parempi hankkia yksi ja hoitaa se itse kunnolla kuin kymmenen huonosti

No eikö tässä ole järjen siemen? Minusta on.
Mutta meillä onkin vaan se yksi lapsi ja se riittää mainiosti.

 

Tällä hetkellä tuntuu hyvinkin pitkälti samalta kuin susta AP.

Ikinä ei voi tietää kyllä. Meilläkin siis allergiataival, vasta aluillaan kenties.

Mut toisaalta (Kuulostaa varmaan kaameelta), mietin et millaista ois saada tyytyväinen vauva. Jota vois vaan sohvannurkassa pitää sylissä, ilman et se vaan huutais koko ajan. Sellainen vastasyntynyt, joka vaan nukkuis ja söis. Mut eihän sellaista välttis tulis ja se ei oo kyl mulle mikään syy tehdä toista lasta et toivois perushelppoa!

Mietteitä vaan, kunha saadaan tää puolvuotias isommaks, ni aika näyttää, tuleeko sisaruksia. Jos tulee, niin pitää varautuu siihen, et sekin on allergikko huutaja.

 

Kiikun kaakun ollaan. Toisaalta toivon, että nyt 3,5-vuotias saisi kaverin pian, mutta oma jaksaminen arveluttaa. Miehellä ja minulla on paljon aikaa vievät työt (yrittäjiä), eikä yöheräämiset innosta. En myöskään halua, että lapsilla olisi yli 5 v ikäeroa. Jos sais taaperon, niin voisin ollakin valmis kasvattamaan lapsilukua vaikka huomenna...Miettimistä on. Nyt olen viimeisen puoli vuotta ajatellut päivittäin, että miten pärjättäis jos vauva olisi tullakseen.

Hei! Rohkeesti vaan! Mä mietin kanssa tota samaa aikoinaan. Ikäeroksi tuli sisaruksille 3 v... Mua kanssa mietitytti tuo paluu vauva-arkeen. Mutta se olikin ihanaa! Olin varmempi vauvan kanssa, osasin nauttia ja isosisko osallistui vauvan hoitoon ihanasti! Ja nyt kun "vauva" on jo kaksi vuotta, olen aivan varma asiasta! Niin hyviä leikkejä ei synny kenenkään muun kanssa kuin omien lasten välillä! Ovat kuin paita ja peppu, joka asian tekevät yhdessä. Parasta mitä omalle lapselleen voi antaa, on sisarus! Tsemppiä!

 

Koskaan ei voi sanoa, ei koskaan. Kyllä mä silti vahvasti veikkaan, että meillä jää tähän yhteen muksuun lapset. =) Mä olin aina ajatellut, että haluan ehdottomasti kaksi lasta, mutta niin se mieli vaan muuttui raskausajan sekä erityisesti synnytyksen jälkeen. Mä en uskalla enää ikinä synnyttää. :ashamed: Enkä kyllä tiedä haluaisinko edes sitä toista lasta.. Meillä on hyvä näin tällä hetkellä. =)

Nämä asiat on jokaisen perheen päätettävissä (noin yleisesti ottaen). Ärsyttää kun aina jonkun pitää tulla russuttamaan turpaansa siitä, miten se lapsi nyt varmasti kärsii koko elämänsä kun ei pikkusisarusta ole ollut. :kieh: Jotkut kokee inhottavaksi sen, että ovat ainuita lapsi (en muuten henkilökohtaisesti tunne yhtäkään!) ja toiset taas eivät pidä siitä, että niitä sisaruksia oli se viisi. Niin tai näin, tuskin se lapsi hirvittävästi tulee elämänsä aikana perheensä koosta kärsimään, Kana.

 

Täällä myös. Yksi riittää meille. Ollaan miehen kanssa senverta meneviä ja tykätään säilyttää tietty elintaso ja elämäntyyli. Yksi lapsi on helppo saada hoitoon ja meillä on vara kustantaa kaikki hänelle tarpeellinen ja elää itsekkin. Odotan täyttäväni 30 jotta saisin piuhani sidottua eikä tarvitsisi ehkäistä hormonaalisesti.

Kuulostat ihan mun entiseltä työkaveriltani
-parempi hankkia yksi ja hoitaa se itse kunnolla kuin kymmenen huonosti

No eikö tässä ole järjen siemen? Minusta on.
Mutta meillä onkin vaan se yksi lapsi ja se riittää mainiosti.

Kerroin oman näkemykseni ehkäpä hiukan epäselvästi
Eli jokaiselle se suotakoot jos vain yhden haluaa,mutta kaikki ei halua.
Se ottikin kaaliin tuossa työkaverisssa
kun yleisti meitä muita vanhempia joilla olikin enemmän kuin se yksi,mikä meistä tekee huonompia?
Se että lapsemme oppivat jakamaan asioista,se että meidän lapset ei saa heti sitä mitä pyytää..vai mikä?

Minusta on täysin typerä yleistää että minä hoidan tämän yhden niin hyvin ja en muita hanki ja sääliksi käy monilapsisia perheitä
kuten työkaverini kertoi.
Ja jos nyt totta puhutaan niin eipä tuo yksikään lapsi tällä työkaverilla paljon riesana ollut kun hänen omat vanhemmat lähinnä kasvatti tytön
tuli vasta viikonlopuiksi kotiin asumaan ja taas viikoksi mummolaan.

No kukin tyylillään,toisille sopii äitiys kun taas toinen pusaa muksun maailmaan ja suunilleen laitokselta sen kantaa toisille hoidettavaksi.