muita yksin odottavia??höpinöitä/vertaistukea samassa tilassa oleville :D

Heip

Täällä olisi 20v yksinodottaja Turusta: )
Vauvan LA on 4.9.2013
Taidan olla ainut keskiraskauden ylittänyt?
Turvotusta poden täällä kotona, jalat on kun tukit ja.nyt sohva kutsuu huilaamaan!

Gilda ja F 27+1

 

Täällä ollaan ja ilmoittaudutaan porukkaan. Pohjois-Suomessa tuoreeltaan pettävän miehensä pihalle potkinut odottaja. Yksin ollaan ja kauan...

 

gildanen juu mä oon tammikuisisa ja PRINCESSA ja HELENA 2013 on joulukuisista,tervetuloa mukaan silti vaan kyllä tänne mahtuu ootko alusta asti yksin odotellut vai saako udella?

hautomo koskas sulla on L.A. ?pettäminen on aina perseestä,mutta mun mielestä sillon kun toinen on raskaana se on jo törkeyden huippu!!noh sattuneesta syystä mä olen tän lapseni yksin halunnut,en vaan oikeesti usko että kovin moni myös nykyään kykenee yksiavioisuuten joten mielummin olen itekseni.ei sillä että en mä muutenkaan jaksa miestä tähän kun on yksin oloon ihan liian tottunut!!

 

niin ja omanapaa sen verta että jeee!!oli posti kiikuttanut ajat molempiin ultriin eli 18.6 ja 15.8 pääsee kättärille pientä kurkkimaan ;D jännitää,toivottavasti kaikki hyvin,tässä yksin odottamisessa on se ikävä puoli että jos käy jotain tai menee kesken niin mahdollisuus yrittää heti uudestaan ei ainakaan omalla kohdallani onnistu,oli tämä sellainen tietoinen riski minulta ja isän mielestä nyt ainakin täys vahinko...sillä kun on 3lasta jo niin ei se vaan vissiin nyt tainnu kunnolla ajatella että keskeytetty yhdyntä voi johtaa tähän,vaikka mä muutaman kerran jopa varottelin että tiedäthän kuin voi käydä..

 

Täällä ois yksinäinen parikymppinen tuleva mamma. LA 4.7 eli tosi lähellä jo. Koko raskausajan odottanu yksin ja tulevan lapsen isä ei siis edes tiedä tästä asiasta koska herra päätti vaihtaa puhelinnumeronsa ja palata ex-vaimonsa ja lapsensa luo toiselle puolelle suomea kuuleman mukaan.... Täytyy myöntää et on ollu rankkaa, ja ei oo itkuiltakaan vältytty. Pelottaa ja jännittää kaikki, ja synnytyskin saattaa olla jo lähellä ja miljoona asiaa on vielä tekemättä ja hankkimatta, mm. vaunut ja vaatteiden pesu ja pinnasängyn kokoaminen Eiköhän ne tässä vielä kerkii...

 

Juu totta kai saa kysyä!
Asuttiin siin yhdessä kun tulin raskaaksi. Alusta asti mies tai no käyttäytyi kuin poika oli täysin välinpitämätön raskautta kohtaan. Yritin selittää ja selvittää mikä mättää mutta turhaan. Alkiraskaus elettiin vielä saman katon alla.. Mies keskittyi pleikkarilla pelaamiseen ja iltoina ja viikonloppuina lähti kavereiden kanssa baariin ym. Kun puhusin että vauva on tulossa niin ei ilmekkään värähtänyt ei siis kiinnostanut lainkaan.
Joten hän muutti pois huhtikuussa, olihan se vähän haikeaa kun 2v yhdessä ja asuttu 1v yhdessä mutta jos on tuollainen että ei kiinnosta niin minusta oli parempi erota

Luulen pärjääväni yksin hyvin, tai niinhän se olisi ollut vaikka mies olisi asunut täällä. Mutta raskaudesta oon nauttinu tähä asti

 

Heippa muistaakseni oon tänne jo joskus kirjoitellut mut siis yksinodottava kans oon.. alusta asti oon yksin ollu, enkä oo koskaan lapsen isän kans seurustellu. Tietää kyllä raskaudesta mut ei oo kiinnostunut ja mulle sopii se hyvin, en mä nyt rupeiskaan mitään "kotista" leikkimään tyypin kans jota tuskin edes tunnen..suht. hyvissä väleissä me siis ollaan.. pää-asia, kuhan suostuis siihen edes että lapsi tietää että sillä on isä ja kuka se on.. mut siis la on mulla 15.11, ja ru 3.7 jännää
mulla oli tosi vaikea ero tuossa vajaa 2 vuotta sitten ja siitä asti oon yksin ollut, enkä oikeestaan ketään haluakkaan. Tää lapsi on ihana yllätys silti parasta, mitä mulle on sattunut pitkiin aikoihin <3
Mut ihana kun on ihmisiä jotka on suht. samassa tilanteessa ja joiden kanssa jakaa asioita mitä muut ei ymmärrä

 

hellou mammat mitään uusia ajatuksia,kuulumisia?

helena ulrasko ne nyt alakautta vai mahanpäältä??mulla kyllä nyt ultra kättärillä,eix sulla ollu NKL:ssä?

meinaatteko uudet tulokkaat eli jotka ootte jo pidemmällä mennä synnyttämään yksin,lapsen isän kanssa vai jonkun muun tukihenkilön? tai siis jos on jo ajatuksia muillakin niin kertokaa ihmeessä? mä en osaa edes ajatella vielä noin pitkälle mutta mielenkiinnosta kyselen mulla nyt vihdoin enää muutama päivä nt-ultraan(ens ti 18.6)jeee

nyt ollu nyt järkkyjä oloja etten kykene enempää kirjottelemaan.
jaksamista kaikille!

rv 11+1

 

huhuilen täällä teitä muita ja kuulumisia ja nostelen joskos olis muitakin ketkä eivät ole vielä pinoa nähneet

 

moroo!

mun ja lapsen isän välit meni kokonaan poikki eilen, se oli mun päätös ja en nyt voi kuvitella häntä elämäämme, hän on epäluotettava ja itsekäs, inhoan sanoa tätä mutta en pysty vaan nyt olemaan hänen kanssaan missään tekemisissä raskaudesta huolimatta. selkeesti sillä ei ole hänelle mitään merkitystä kuitenkaan.

 

Moi, täälläkin yks lisää joukkoon.
Ikää on 25-vuotta, Turusta oon, ja LA on 24.9
Miehen kanssa asutaan erillään, eikä yhteen olla muuttamassa.. Parisuhde on mitä on, ja todennäkösesti tä kiikunkaakun meininkikin loppuu ennen ku saan vauvan maailmaan, lisästressiä paska parisuhde vaan tuo.. En ees tunne täältä Turusta ketään muuta ku pari entistä työkaveria, joten odotan totaalisen yksin. Seuraa tosiaan kaipailen, perhe ja kaverit on n.70km päässä, eikä mulla oo ees autoa.

 

heippa taas kaikille!
toivottavasti ei haittaa että tänne tein pinoon taas änkeän mutta haluaisin jotain neuvoja antaa eli tosta tukihenkilöstä synnytyksessä niin ehdotomasti kannattaa joku pyytää, yksinkin toki pärjää ja kaikki sujuu mut onhan se mukavampaa jos siinä on joku kaverina mulla oli mun äiti (ja koira odotti autossa ) ja mun poika sattu vielä syntymään mun äidin 60v päivänä et aika ihanan synttärilahjan sai :heart:
jos ei ole ketään läheistä niin mun käsityksen mukaan on olemassa doulia joita saa tarvittaessa tukemaan raskausajaksi ja synnytykseen. neuvolasta varmaan saa enempi tietoa.
kannattaa myös lukea jos ette oo jo lukenu sellanen kirja kun musta tulee perhe, kirjoittaja on eve mantu, tykkäsin ite kovasti vaikka mun kohdalla se tuli liian myöhään, vauva oli jo aikoja sitte syntyny kun tuo ilmesty.
sofialle haluan vielä sanoa että jos sua ei mikään nykyisessä asuinpaikassa pidä niin harkitse ehdottomasti muuttoa perheen ja kavereiden lähelle, tuut tukiverkkoja kuitenkin tarvimaan niin kivempi jos niitä on lähellä
vointeja teille kaikille ja hyvää juhannusta!

 

Moi! Mahtuuko vielä mukaan? Ketju on tainnut olla kuukauden hiljaisena, mutta toivottavasti joku vielä käy täällä.

Olen 23-vuotias ja Turusta, LA on 9.10. Sofia88, mielelläni olisin sinuun yhteydessä! Minulla ei myöskään ole tuttuja raskaana tai kenelläkään vielä lapsia, mutta onneksi on muutama ystävä sentään tukemassa ja lapsen isäkin haluaa olla elämässä mukana. Meillä lapsi sai alkunsa vahingossa, vaikka olenkin aina halunnut lapsia. Lapsen isä taas ei halunnut lapsia, mutta silti tuli yllätyksenä se miten negatiivisesti hän suhtautui raskauteen, vaikka tiesi mitä keskeytetystä yhdynnästä voi seurata. Olimme kuitenkin yhdessä noin puoli vuotta sen jälkeen, mutta äskettäin mies ilmoitti ettei enää halua olla kannssani. En voi kuin hyväksyä sen ja koittaa päästä yli hänestä romanttisessa mielessä. Meillä oli ongelmia ja hän petti minua, joten nyt ei ainakaan enää tarvitse kestää sellaista. Joskus olisi vielä kiva löytää uusi suhde, mutta seuraavalla kerralla toivottavasti jotain pysyvämpää ja vähemmän loukkaavaa.

Raskaus on tähän mennessä mennyt hyvin, vaivoja on ollut ja tulee olemaankin, mutta ei mitään kestämätöntä. On ihanaa huomata, että lapseen on alkanut jo kiintyä.

 

Heips! Pohjois-Suomesta pian kolmekymppinen yksinodottaja liittyisi joukkoon. Oon yksin odotellut jo yhden lapsen, tytär on jo 5-vuotias, joten suhtaudun melko levollisesti tähän uusintakierrokseenkin, kun kokemusta jo on. Isäehdokas puolestaan kaikkea muuta kuin riemastui ja on todennutkin, että mukana hän ei aio millään tavalla olla. Vakaa aikomus on kuitenkin selvitä mainiosti, eiköhän elämä kanna. Joskus maaliskuulla pitäisi uuden vauvan maailmaan saapua.