Meillä ongelma äitini kanssa, se kiintyy pikkasen liikaa lapsenlapsiinsa!!!
Ensin se kiinty veljeni poikaan ihan liikaa, se ottaa kaiken henkilökohtaisesti, esim jos sitä ei pyydetä hoitamaan poikaa vaan esim: toinen mummo tulee..
Nyt se suunnittelee että se vois hoitaa poikaani viikonloput jos menen töihin, sanoin sille et kyllä mieheni (pojan isä) hoitaa, kun on vapaalla viikonlopun. Niin siihen äitini että ei ne miehet..
Kyllä meillä ainakin "NE MIEHET" hoitaa ihan mielellään.. ehkä se oli silleen ennen kun naiset eivät olleet kodin ulkopuolella töissä!!
Naiset hoitivat lapset ja miehet toivat ruoan pöytään..
En tiedä mutta minua pelottaa hieman antaa äitini olla lapseni kanssa paljon kahdestaan.. Koska tiedän että ongelmia on tulossa jos äitini kiintyy samalla tavalla poikaani kun veljeni lapseen!!!
Onko teillä kellään ollut saman tyylisiä ongelmia..
Ja jos sanon äitilleni jotain meidän kasvatus tavoista tai poikaani liittyen, mikä ei sovi sen suunnitelmiin se ottaa ihan liian henkilökohtaisesti..
SE ON MEIDÄN POIKA JA ME PÄÄTETÄÄN MIKÄ ON SILLE PARASTA JA MIKÄ EI!!!
Huonoin puoli koko asiassa on että se on asunut nyt meillä noin kuukauden päivät kun sai uuden työn pääkaupunkiseudulta ja ei ole vielä löytynyt sopivaa edullista asuntoa, (sillä on oma asunto 150km päässä Helsingistä.) Nyt musta on alkanut tuntua ettei se ajokkaan muuttaa meiltä pois ja etsiä omaa asuntoa..
Ja kun sanon sille siitä oman asunnon etsimisestä huomaan että ottaa siitä itseensä!! Se oli silloin muinoin kun suku asui yhdessä tyttäret, pojat, mummot ja vaarit!!!
Ja me kaivattais jo omaa rauhaa!!
Eikä meillä edes ole niin isoa asuntoa että äitini vois jäädä tänne majailemaan..
Ensin se kiinty veljeni poikaan ihan liikaa, se ottaa kaiken henkilökohtaisesti, esim jos sitä ei pyydetä hoitamaan poikaa vaan esim: toinen mummo tulee..
Nyt se suunnittelee että se vois hoitaa poikaani viikonloput jos menen töihin, sanoin sille et kyllä mieheni (pojan isä) hoitaa, kun on vapaalla viikonlopun. Niin siihen äitini että ei ne miehet..
Kyllä meillä ainakin "NE MIEHET" hoitaa ihan mielellään.. ehkä se oli silleen ennen kun naiset eivät olleet kodin ulkopuolella töissä!!
Naiset hoitivat lapset ja miehet toivat ruoan pöytään..
En tiedä mutta minua pelottaa hieman antaa äitini olla lapseni kanssa paljon kahdestaan.. Koska tiedän että ongelmia on tulossa jos äitini kiintyy samalla tavalla poikaani kun veljeni lapseen!!!
Onko teillä kellään ollut saman tyylisiä ongelmia..
Ja jos sanon äitilleni jotain meidän kasvatus tavoista tai poikaani liittyen, mikä ei sovi sen suunnitelmiin se ottaa ihan liian henkilökohtaisesti..
SE ON MEIDÄN POIKA JA ME PÄÄTETÄÄN MIKÄ ON SILLE PARASTA JA MIKÄ EI!!!
Huonoin puoli koko asiassa on että se on asunut nyt meillä noin kuukauden päivät kun sai uuden työn pääkaupunkiseudulta ja ei ole vielä löytynyt sopivaa edullista asuntoa, (sillä on oma asunto 150km päässä Helsingistä.) Nyt musta on alkanut tuntua ettei se ajokkaan muuttaa meiltä pois ja etsiä omaa asuntoa..
Ja kun sanon sille siitä oman asunnon etsimisestä huomaan että ottaa siitä itseensä!! Se oli silloin muinoin kun suku asui yhdessä tyttäret, pojat, mummot ja vaarit!!!
Ja me kaivattais jo omaa rauhaa!!
Eikä meillä edes ole niin isoa asuntoa että äitini vois jäädä tänne majailemaan..