myöhemmin onnistuvat tammi/helmikuun IVF-pinolaiset:)

Kati: Ihanaa! Todistit mm., että oireettomuus on oikein hyvä oire!!!!

Ei tänään turhaan liputettu - täähän oli juhlapäivä tälle pinolle :attn:

Huokaus. Vähän kyllä kateeksi käy sua ja Annulia vaikka olenkin vilpittömästi tässä juuri nyt kuin hangon keksi tätä kirjoittaessani, niin iloinen teidän puolesta olen - - - aatelkaa, nyt kun te meette seuraavan kerran kahville, olettekin molemmat raskaana, ihan oikeasti eikä vain kunnes toisin todistetaan.

Siisami : Mä niin tiedän, miltä susta tuntuu. :'( Jos se yhtään helpottaa, niin voin luvata, että tiedän varmuudella, että selviät tästäkin pettymyksestä. Ja sitten tulee uusi yrityskerta. Ja sitten tulee plussa.

Halauksia kaikille, sydämen ja sylin pohjasta.

Stella

 

Siisamille iso lohtu :hug: Tää jatkuva pettyminen on ihan syvältä,
koita jaksaa...!! :heart:

katille ja Annulille OIKEIN PALJON ONNEA!!! MAHTAVA JUTTU, oon täällä aivan onnessani teidän plussista, antaa toivoa! :heart:
Sen verran kysyisin, että minkälaisia oireita teillä oli ennen plussausta? Katilla oli muistaakseni tosi oireetonta, entä Annulilla? Oliko teillä molemmilla rinnuksis tuntemuksia? Tuntuu että suurimmalla osalla plussanneista on rinnukset arat/kasvaneet.. Itsellä ei oo oikein mihinkään aikaan kuukaudesta tuntemuksia rinnoissa ja viimeksi kun piinailin tuoresiirtoa "tiesinkin" ennen testausta että nega tulee ku eivät olleet kipeet.

 

Ihanaa kati! Tosi iloinen sunkin puolesta.

Soitin taas klinikalle ja kuuntelin kyyneleet silmissä taas alkioiden vointia. Tänään siis siirto ja tasan yksi siirrettävä on. Vähän hitaanpuoleinen kohtalaisen laatuinen alkio. Toinen oli lopettanut jakautumisen.

Mä oon niin pettynyt, uskoin ihan täysin, että tää hoito onnistuisi paremmin kuin edellinen. Ja olen niin vihainen myös, että multa ei otettu niitä vasta-ainekokeita! Ne voi ilmeisesti aiheuttaa just tällaista. Mitä järkeä edes siirtää sitä yhtä alkiota kohtuun tapettavaksi.

Yö meni taas kipulääkkeiden avulla ja ei yhtään helpota että miehen lapsi on täällä viis yötä. Se on ihana, mutta nyt mä olen alkanut tulemaan siitäkin katkeraksi. Ihan kauheaa.

 

Onneliina: Ensiksi lohdun sanat: plussattu on ennenkin, ja satoja kertoja, kohtuullisilla (jopa "huonohkoilla" ) alkioilla! Edelleen - vain yksi tarvitaan. Näitä esimerkkejä löydät googlaamalla vaikka miten paljon. Mutta eihän se tietysti itseä lohduta, helppo se on sanoa. Tiedän. :'( On toi kyllä raskas raskas tilanne. ICSIlläkö nuo hedelmöitettiin vaiko ei - anteeksi, mä en muista. Jos ei, niin ehkä pitäisi seuraavalla kerralla? Ja ilman muuta jos tämä raskaus ei onnistu niin sitten pyydät ne vasta-ainekokeet ja mikäli siellä on jotain hoitoa tarvitsevaa, niin saat sitten varmasti sen kortisoni-hoidon siihen. Tän sä olet kuullut noin satamiljoonaa kertaa, eikä se varmaan juuri muuta kuin ota päähän, mutta sä olet kuitenkin niin kovin nuori, että sulla ei ole sen puolesta "teknisesti" ajatellen vielä ihan tulen polttava kiire onnistua (siis tarkoitan teknisesti! toinen asia on henkinen hyvinvointi ) , toisin kuin mulla alkaa jo pian olemaan. Yksi kysymys vielä, voisiko sulla on endometrioosia? Jos voisi, se pitäisi varmaan heti poistaa - se voi myös erittämillään "vasta-aineilla" vaikuttaa munasarjojen toimintaan (ja kiinnittymiseen) . Mulla on jo laparoskopia varattuna toukokuulle - ajattelin ennakoida, jos tälläkään kertaa ei tulisi kaikista sinänsä hyvistä merkeistä huolimatta onnistumista.

Kati & Annuli : Kyllä te olette "velkaa" tälle pinolle oirelistan Näin siis pyytää nainen, joka kirosi kaikki oireet alimpaan helvetin pätsiin oman PAS-epäonnistumisensa myötä. Tuolla "Pömppämahaisissa plussaajissa" pohditaan parhaillaan kovasti kuuluisaa kohdunnapukkaa ja sen asentoa - testailitteko te ja miltä tuntui? Voisin välittää tietoa sinnekin - itseänihän kyseinen tieto ei kauheasti lohduta olipa se mitä tahansa, koska en taida edes tietää, missä se on, saati miltä se nyt sitten pitäisi tuntua :ashamed:

 

[color=SkyBlue2]Mukana menossa torstaina 10.4.2008[/color]



Taivaansilpoja ; 1.ICSI-hoidosta nega, PAS 7.4 pp 3

Stella75 ; 1.IVF-hoidosta km rv 5+1, PAS nega, 2.IVF pp 1

Onneliina ; 1.IVF-hoidosta nega, 2.IVF siirto 10.4 pp

PeePee77 ; 1.IVF-hoidosta nega, PAS 11.4 pp

Kamilla ; 1.ICSI-hoidosta nega, PAS 21. tai 22.4 pp

Inari ; 1.IVF, punktio viikolla 17

Popsy ; 1.IVF-hoidosta nega, PAS seuraavaan kiertoon pp

Ronttuli08 ; 2.IVF-hoidosta nega, PAS tulossa pp

Finttu ; 1.ICSI-hoidosta nega, PAS huhtikuussa pp

Saana79 ; 1.IVF/ICSI-hoidosta nega, PAS huhtikuussa pp

Matilda2008 ; 1.IVF-hoidosta nega, PAS tulossa pp

Päivi68 ; 1.IVF-hoidosta nega, uusi hoito alkamassa ensi kuussa pp

Puoli-enkeli ; 1.IVF toukokuu 2008

Soraya ; 1.IVF



Haamuilleet :heart: :heart:


:flower: Plussanneet :flower:

Annuli81
Kati231

:hug: Myöhemmin onnistuvat :hug:

Siisami

 

Kiitti Stella.
Yritän vielä uskoa plussaan.
Meille ei tehty ISCIä, mutta en tiedä kannattaisiko sitäkin kokeilla. Endometrioosista en tiedä kauheasti, lääkäri ei ole koskaan ainakaan maininnut siitä mitään. Mutta pitääpä kysyä siitäkin.

Selvitetäänkö laparoskopialla sitä endometrioosia? Vai näkyykö se ultrassa?

Mä tiedän ton, että ollaan nuoria. Sitä mieskin sanoo, ja monet muut. Mutta ei ne mahikset varmasti parane ajan myötä. Lisäksi nyt mä joudun kärsimään pidempään lapsettomuuden surusta, kuin jos olisin vasta kymmenen vuoden päästä kohdannut tän ongelman ensimmäisen kerran. Mun äiti kauhistelee eniten sitä että mun nuoruus on nyt pilalla, tää ikä kun oli kuulema sen elämän parasta ja huolettominta aikaa.

Oiskohan mahdollista ennen uutta hoitoa pyytää koolle palaveri, jossa olisi vaikka klinikan ylilääkäri ja oma lääkäri mukana? Musta olisi tosi helpottavaa, jos joku muukin lukisi meidän hoitopäiväkirjat ja tekisi niistä päätelmiä. Mä olen ainakin kaikissa hommissa todennut parhaimmaksi tavaksi edetä sen, että lyö useamman viisaan pään yhteen. Kummasti saattaa tulla uusia johtopäätöksiä.

No ei tää ennakointi nyt taas kuulostatakaan siltä, että uskoisin siihen että se yksi pieni alkionreppana onnistuisi kiinnittymään. Höh, eikun oikeesti. Äh.

 

Lääkäri just soitti ja kyseli vointia. Yritin saada jotain vastauksia, että mistä voi tää voi johtua. Mutta kuulema ei välttämättä ole vasta-aineita, vaan jotain häikkää solutasolla selvästi. Ja sitä kannattaa tutkia, jos ei nyt sitten onnistu. Ei kyllä kuulostanut kovin toiveikkaalta lääkärikään. Kiva homma.

Kohta miehen äiti tuo kissan hoitoon ja aion kertoa hänellekin hoidoista. Ehkä säälipisteet vähän auttaa..

 

Onneliina, nyt vaan lähetetään kaikki hyvät energiat kohti tuota siirrettävää alkiota. Monenmonta raskautta tosiaan saanut alkunsa yhdestä ihan tavallisesta alkiosta. Voimia kovasti! Kuulostaa kyllä siltä, että olet kokenut tosi stressaavia asioita viime aikoina ja varmasti mielessä on kysymyksiä pitkä liuta siitä, miksi hoidot ovat menneet juuri näin. Joku selitys varmasti on olemassa, nyt kun se vain selviäisi mahdollisimman pian, että voisi hoitaa myös tuon mysteeriesteen pois tieltä. Aion itse pyytää vasta-ainekokeita nyt ensi tilassa. Vaikka mitään ei löytyisikään, ainakin tulee eliminoitua yksi mahdollinen ongelma pois listalta ja voi keskittyä muuhun. Ilmeisesti harkitsette näitä myös? Endometrioosista sen verran, että vaikka monella on kaikenlaisia oireita ja esim. munasarjoissa olevat endometrioomat monesti näkyvät ultrassa, koko juttu voi mennä myös täysin huomaamatta. Joillakin ainoa oire on lapsettomuus. Itselläni löydettiin juuri laajat endometrioosit laparoskopiassa, vaikka koskaan sitä ei oltu epäilty. Lääkärit olivat jopa vastanneet kysymyksiini, että mulla ei missään tapauksessa voi olla endoa. Eli jos mielestäsi on syytä epäillä tätä, kannattaa jutella vakavasti lääkärin kanssa tai jopa käydä jonkun endoon erikoistuneen puheilla, jos muualla ei oteta vakavasti. Toivon todella, että saat vastauksia siihen, miksi hoidot ovat menneet juuri näin ja myös. Ja tässä vaiheessa tietysti ensisijaisesti sitä, että tuo yksi alkio osoittautuisi juuri siksi, joka haluaa vauvaksi asti. :heart:

Stella, saitko siis omalta lääkäriltäsi lähetteen tuohon lapaan? Hyvä, että aika on jo noin nopeasti, jos käy niin, että tämä hoito ei tuota tulosta. Odottelun kamaluutta ei toivo kenekään joutuvan kokemaan. :hug:

Kati - mahtavaa! *onnitteluhalaus*

 

Onneliina :hug: Olitko siis tänään siirrossa? Mulle lääkäri ei koskaan sen enempää alkioista suostunut sanomaan, kun että ovat hyvä miinusta. Itse tossa vähän aikaa halusin kuitenkin klininikalta meidän hoitomerkinnät, ja niistä selvisi kaikkien alkioiden olleen 2-3luokkaa. Felicitaksen sivuillta näin 1 olevan paras, joten ei todellakaan mitään huippuluokkaa nuo meidän alkiot olleet myöskään!

Vai että oireita Stellalle Kaikki oireet voi kyllä johtua ihan muustakin. Mutta sellainen jännä kuumotus alavatsassa alkoi aika pian alkionsiirron jälkeen, muutenkin kaikenlaista alavatsatuntemusta ollut. Kohdunnapukan paikka on vaihdellut kovasti, välillä on ihan edessäkin ja pehmeähkö ja ihan kuin siinä olisi jonkulainen kalvo päällä.
Rinnat eivät myöskään juuri kipeytyneet, kuten yleensä aina ennen kuukautisia! Ainoastaan rintoja on välillä jomottanut sivuilta.
Huonoa oloa oli jo havaittavissa piinapäivien aikoina, mutta mullahan sitä tuli myös zumenoneista. Nyt on kyllä huono olo kokoajan, helpottaa kun syö, en tiedä johtuuko jo tästä raskaudesta. Tänään huomasin haistavani puolen metrin päästä onko henkilö juonut kahvia, kahvin haju tekee pahaa. Sinänsä hyvä vaan, kahvi on nimittäin aina saanut mun tekemään mieli tupakkaa, joten se on muutenkin pannassa. Siinä oli nyt muutama oire, vaikkakin on aina vaikea sanoa mikä johtuu mistäkin! Tänään on muuten alkanut lorahtelemaan valkkaria pöksyihin urakalla, mikä saa mut aina panikoimaan vuodon alkamisesta :headwall:Menkkakivut saavat myöskin pelkäämään todella paljon. On niin hemmetin vaikea olla pelkäämättä keskenmenoa ihan hullun lailla kaiken tämän prosessin jälkeen, luulen tuon pelon monilla meistä hoidoista käynneillä jotenkin korostuvan...

Peepeelle onnea siirtoon! :heart: Onko Sahrami käynyt jo Merjan luona laparoskopian jälkeen? Mietin, että josko auttoi, kun hän sanoi viime siirrossa laittavansa kohtuun myös pari pisaraa onnea alkioiden lisäksi
Stellan pikkuisille hyviä oltavia kohdun perukoilla! =)

 

Tervehdys!
Mikäli en ole teitä kaikkia vielä kiittänyt onnitteluista, niin tässä vielä kerran - kiitos kaikille aivan älyttömästi tuestanne ja tsemppaamisesta hoidoissa kohti plussaa!

Tässä hieman sitten tilitystä Stellan kyselemistä oireista:
- rinnat eivät ole olleet lainkaan kipeät/arat. Kenties "sisältäpäin" hieman normaalia täyteläisemmän tuntuiset, muttei missään nimessä kipeät.
- kohdunnapukka ollut noin vajaan viikon verran tosi ylhäällä eli kun lugeja laittaa, siihen hädin tuskin sormet yltää. Kovuudesta en osaa sanoa, muttei nyt mitenkään pehmeä kuitenkaan.
- olen ollut aika monena iltana väsynyt, mutta se ei sinänsä ole mitään uutta. Olen muutenkin hyvin iltauninen.
- olen myös aamuisin heräillyt "kukon laulun aikaan", kun ei vaan nukuta, esim. tänään klo 5.15. Sairasta!
- pääsääntöisesti piinapäivät meni ilman sen kummempia vatsatuntemuksia. Välillä tosin oli pienen pieniä nippailuja, joita ei muuten olisi edes huomannut, mutta kun oikeen tarkkaan kuulosteli, niin jotakin pystyi tuntemaan. Mutta siis sinänsä oireettomana pidän itseäni sen suhteen.
- yhden kerran just ennen plussaa tuli iltapäivällä sellainen pieni ällötyksen tunne, kun verensokeri oli varmaan alhaalla. Samanlaiset tuntemukset ovat nyt testauksen jälkeenkin jatkuneet eli ruokaa on silloin saatava ja nopeasti, muuten huono olo jatkuu. Ja nälkä on koko ajan!
- olen varma, että pp4 ja pp5 ollut äkillinen kuumeinen olo, joka meni ohi yhtä nopeasti kuin oli tullutkin, täytyy liittyä jotenkin kiinnittymiseen. En ole ollut noin vuoteen kipeänä/flunssassa, eikä sitä nyttenkään tullut, joten noina kahtena päivänä sen on täytynyt liittyä kehon toimintaan.
- ihan vikoina piinapäivinä, mutta oli kerran pari sellaista tosi lievää menkkamaista kipua. Normaalit menkkaoireet on paljon selvemmät tosin.

Saana, vielä ei ole tiedossa ollenkaan sitä, onko mukana 1 vai 2 kyytiläistä. Sitä joutuu jännäämään noin pari viikkoa, kun meillä eka alkuraskauden ultra on varattu 28.4.:lle.

Onneliina, saatiinko teillä siirto tehtyä? Toivon kovasti niin. Meillähän nää 2 pakastettua ja siirrettyä alkiota olivat laadultaan "keskinkertaisia". Tuija sanoikin silloin joskus, että keskinkertaisista alkioista ne lapset yleensä syntyy...

PeePee, onnea siirtoon perjantaina! Toivottavasti kaikki menee niin kuin pitääkin.

 

Lotta, olipa mukava kuulla, että täällä on menty samaa rataa hoidoissa, kuin sielläkin. Olenkin miettinyt muutaman kerran, että täytyyköhän tässä käydä kaikki vaiheet läpi, ennen kuin ollaan maalissa. Seuraavalla kerralla hedelmöitys tapahtuu ICSI:n avulla, mutta ei kiinnity. Sitten seuraava kiinnittyy, mutta tulee keskenmeno. Ehkä sen jälkeen viimeinkin raskaus onnistuu ja sylissä on vauva...

En osaa kuvitella itseäni lapsettomaksi loppuiäksi. Miestä en ole vielä saanut taivuteltua adoptioon, en sijaisvanhemmaksi, en tukiperheeksi. Itselleni ne kaikki ovat vaihtoehtoja. Olen aina ollut hirmuisen lapsirakas, kiinnyn helposti vieraisiinkin lapsiin ja lastenkin on ollut helppo lähestyä minua. Haluan olla osa lapsiperhettä. Jos ikimaailmassa en saisi lapsia tähän taloon, niin kylläpä minusta tulisi niin samperin kitkerä, katkera, hapan, paha akka.

Peepeelle tsemppiä siirtoon!

 

Hurjan hurjan jätti-isot onnittelut teille plussaamisesta!! Aloin heti jänskäämään ja kuikuilemaan taasen täällä, kun Annuli oli monet raskaustestit pissailluit Todella hienoa! Tuo lohtua tulevaisuuteen meille muillekin!! Onnea odotukseen :heart: :heart: :heart:

 

Huh, mikä päivä! Nyt vasta päästiin kotiin.

Siirtoon siis päästiin, mutta Merja sanoi, ettei nyt halua antaa yhtään turhaa toivoa alkion laadusta. Että hyvin kohtalainen, viisisoluinen vasta. Vaikka pitäisi tässä vaiheessa olla jo kahdeksansoluinen. Onneksi sitten just ennen siirtoa tsekkasivat sen uudelleen ja se olikin jo kuusisoluinen, pieni lohtu ja toivonpilkahdus. Että ehkä se vielä yrittää. Ei ainakaan ollut tänään vielä lopettanut jakautumista, toisin kuin kaikki muut.. No se siirrettiin ja valaistiin vähän mahdollista jatkoa.

Eli jos ei tärppää niin sitten kaikki vasta-aine- ja hyytymistekiä- ja kromosomikokeet. Ja niiden mukaan sitten uusi hoito pitkällä kaavalla. Huh, just nyt ei kyllä haluaisi ajatella.

Nyt mä annan tän asian olla, enkä aio kyllä yhtään mukaoiretta noteerata.

No nyt meen nukkumaan ton yhden lapsen ja kissan väliin. Ihan poikki ollaan. Meillä oli aivan hulvaton päivä miehen töissä! Huh, voi kun voisi kertoa!

No mut kiitti ihanat tsemppauksesta ja huolenpidosta. Mä en oikeasti jaksaisi ollenkaan näin hyvin, jos ei voisi teille kertoa.

 

Onneliina: olet rohkea sankarinainen, taistelija!!! :heart: :heart: :flower: :flower:
Lepää ja ajattele kuinka vahva sä oot ja kuinka vahvaksi tää kaikki sut lopulta tekee.
Täällä ollaan! :hug:

 

Soraya: Niinpä, mietin itsekin että kyllä tässä joutui monia hoitoja käymään läpi ennen kuin selvisi yleensäkin tämä, että icsi on sopiva hoitomenetelmä. Pidän peukkuja, että teillä nämä kokeilut loppuvat nyt tähän ja seuraava icsi on tuo tuloksen!! Tuo loppuosa viestistäsi oli ihan kuin minun kirjoittamani. Tuntuu kamalalta ajatella, että näiden hoitojen tai lahjasoluhoitojen olisi onnistuttava tai tosiaan jäämme kaksin eläjiksi. Minäkin olen aina tullut hyvin toimeen lasten kanssa ja lapset hakeutuvat minun seuraani ja jotkut jopa murjottavat, jos en tulekaan kylään yms. En voisi kuvitella itselleni elämää ilman lapsia, en millään, mutta ehkä pitää jotenkin sopeutua, jos on pakko. Tuota katkeroitumista kyllä minäkin pelkään eniten. No, täytyy yrittää suhtautua positiviisesti, kun hoitoja on vielä tulossa ja ehkä elämä vielä yllättää jollain myönteisellä tavalla.

 

[color=SkyBlue2]Mukana menossa perjantaina 11.4.2008[/color]



Taivaansilpoja ; 1.ICSI-hoidosta nega, PAS 7.4 pp 4

Stella75 ; 1.IVF-hoidosta km rv 5+1, PAS nega, 2.IVF pp 2

Onneliina ; 1.IVF-hoidosta nega, 2.IVF pp 1

PeePee77 ; 1.IVF-hoidosta nega, PAS 11.4 pp

Kamilla ; 1.ICSI-hoidosta nega, PAS 21. tai 22.4 pp

Inari ; 1.IVF, punktio viikolla 17

Popsy ; 1.IVF-hoidosta nega, PAS seuraavaan kiertoon pp

Ronttuli08 ; 2.IVF-hoidosta nega, PAS tulossa pp

Finttu ; 1.ICSI-hoidosta nega, PAS huhtikuussa pp

Saana79 ; 1.IVF/ICSI-hoidosta nega, PAS huhtikuussa pp

Matilda2008 ; 1.IVF-hoidosta nega, PAS tulossa pp

Päivi68 ; 1.IVF-hoidosta nega, uusi hoito alkamassa ensi kuussa pp

Puoli-enkeli ; 1.IVF toukokuu 2008

Soraya ; 1.IVF



Haamuilleet :heart: :heart:


:flower: Plussanneet :flower:

Annuli81
Kati231

:hug: Myöhemmin onnistuvat :hug:

Siisami

 

Onneliinalle iso rutistus. Sinä sitkeä, vahva nainen! Äläkä lannistu alkion suhteen - sehän jatkoi, hitaasti mutta varmasti. Ja äidin kohdussa on sille ehkä juuri se otollisin ympäristö jatkaa eteenpäin. Ja sitä paitsi, kuten Annuli ja Kati ovat kertoneet, eivät ne heidänkään alkiot mitään top-alkioita olleet! Ja vielä omakohtainenkin kokemus: mun paras alkio, täydellinen gradus 1, lopetti jakaantumisen päivään 4 - kun taas ne kaksi heikompaa jaksoivat sittenkin! Kaikkien yllätykseksi! Joten nyt vaan annat itsellesi lepoa ja rauhaa, tilaat mieheltä hellyyttä ja katselet kevään tuloa. Ja ehkä elämä yllättää onnellisesti parin viikon kuluttua!!!

Soraya, Lotta: Me taidamme olla pelkoinemme kaikki täällä aika samassa veneessä. Tai ainakin ne meistä, joilla soluja ei tule suuria määriä ja hedelmöitys/jakautumisprosentit jäävät alhaisiksi. Kyllähän se jossain tuolla sydäntä ja kohtua puristaa se ajatus, että mitäs jos nämä hoidot eivät onnistukaan. Mutta yhtä vahvana on kyllä vielä toive, että yhtä lailla, ne voivat myös onnistua! "Miksi" on kuitenkin jatkuvasti mielessä. Että miksi toiset onnistuvat 1.PAS:lla, miksi minä en. Miksi toiset saavat hyviä soluja IVF:ssä, ja minä en. Miksi ylipäätään kuulun tähän pieneen prosentuaaliseen joukkoon, joka joutuu IVF:iä läpikäymään? Jos vain 3% Suomen lapsista on IVF-lapsia, miten voi olla mahdollista, että juuri minä joudun toivomaan, että osuisin siihen prosenttilukuun. Sitten toisaalta, tämä nyt vain on näin, tämä on meidän elämämme ehkä suurin kriisi ja sen kanssa on opeteltava elämään. KAIKKI voitava kannattaa kuitenkin tehdä - ja niinkuin Lotta kirjoitit, minäkin yritän pitää toivosta kiinni niin kauan kuin hoitoja voidaan tehdä. Sillä jossain vaiheessa kai tulisi sekin piste, kun lääkäri sanoisi, että nyt ei enää toivoa juurikaan ole eikä hoitoja kannata jatkaa. Väkisinkin itse mietin, että jos tämä IVF kerta ei onnistu, niin edessä on se "vedenjakaja", eli 3. IVF, jonka jälkeen mahdollisuudet onnistua pienenevät huomattavasti - noin niinkuin tilastollisesti. Tottakai olen miettinyt, että jaa, kuinkas monta nyt sitten itse aion tehdä.

Kaiken tämän pelon keskeltä sitä sentään saa silloin tällöin sydämensä täyteen toivoa erilaisista asioista, kevään tulosta, kastemadoista ja jonkun toisen täälläolijan hyvästä hetkestä tai iloisesta uutisesta. Tuolla "Pömppömahaiset plussaajat" pinossa on yksi tuore (eiliseltä ) niin ihana kirjoitus Auringokukalta, että suosittelen sitä kaikille.

Halauksin,
Stella

 

onneliina jaksamista ja onnea! Toivottavasti onnen ja toivon siemen on sinuun idätetty =)

 

Onneliina, onnea matkalaisesta!Tuskin sitä olisi ollenkaan siirretty, mikäli tilanne olisi ollut ihan täysin toivoton, eikös niin? Sitäpaitsi hitaat yksilöt voivat olla yllättävän sitkeitä, ehkä alkio miettii että mihis tässä valmiissa maailmassa on niin kiire!

 

Hei! kysyisin punktiosta..olemme miehen kanssa siinä tilanteessa että ei auta muuta kun ivf tai icsi hoito. onko kivuliasta tuo punktio..onko kukaan kuopion in-tiimissä?kiitos jo etukäteen jos joku viihtii vastata.pelottaa niin hirveesti tämä kaikki kun tuli niin puun takaa että meillä miehessä vika

 

Morjens pimazu!
Toi punktion sattuminen on niin yksilöllistä meillä näissä hoidoissa. Itselläni ei ole kipuja ollut. Ja oman kokemukseni mukaan menisin koska vaan uudelleen ko. toimenpiteeseen, jos on kyse vaan fyysisestä kivusta. Toisilla täällä taas on ollut todella kivuliaita kokemuksia.
Älä suotta pelkää sitä kipua, saat aivan varmasti sellaiset dropit, ettet kipua tunne.

 

Pimazu peesaan Finttua se ei ole äärimmäisen kivuliasta, tympeää ennemminkin. Turhaan pelkäät... joo ja ne lääkkeet tepsii hyvin suurella osalla hyvänä kivunlievityksenä.

ja meillä hoitaja sanoi, että punktion aikana on potilaalla täysi määräämisoikeus, jos tuntuu mahdottomalta, niin keskeytetään. Eli väkisin mitään ei tehdä.

Kipu on yksilöllistä, mutta suurin osa näistäkin tosi naaraista on selvinnyt siitä ja useasti!! ja sinä varmasti olet yhtä vahva

 

Onneliinalle tsemppiä piinikseen :hug:

Pikkuhiljaa alkaa elämä voittaa täälläkin päin. Ihan tarkoituksella pidin parin päivän palsta tauon ja keräilin itseäni. Vaikka toisten plussat tuokin uskoa ja teille kaikille niitä toivoo niin kun ne sattuu täsmälleen samaan aikaan oman negan kanssa niin se sattuu kuitenkin. Ainakaan minä en ole niin jalo ihminen, että pystyisin ihan puhtaasti, omalla epätoivon hetkellä, iloitsemaan muiden onnesta :ashamed:

Keskiviikkona itkin kunnon huutoitkua mutta sen jälkeen on pystynyt jo rauhallisemmin mielin olemaan. Torstaina sain hoitajan kiinni ja hcg:ni on ollut niinkin hurja kuin 1. Tosta on vaikee pistää enään matalammaksi. Ilmeisesti alkio ei siis ole jatkanut kasvuaan saatikaan edes yrittänyt kiinnittyä. Tänään puhuin lääkärin kanssa ja pääsen heti alkavasta kierrosta sumuttelemaan. Se onkin sitten meidän viimeinen kierros Pikkaisen kyllä kylmää vaikka melko varmasti vielä kerran kokeillaan yksityisellä, sillä edellytyksellä ettei nytkään tärppää mutta vähiin rupee kerrat käymään.

Kysyin myös noista ukon kiveskohjuista mutta kuulemma niille ei tehdä mitään. Suomen hoitolinjan mukaan kuulemma ne leikataan vain jos ne haittaavat. Lekuri piti myöskin hyvin epätodennäköisenä sitä, että leikkauksesta olisi mitään hyötyä. :|

Kuinkas PeePeen siirto, toivottavasti sulla on hyviä uutisia?

Mitäs Kati ja Annuli??? Kyllä mä oikeesti olen onnellinen teidän puolesta :heart: Onko Annulin tuhrut loppunut?

 

Siisami, mukava kuulla sinusta! Ja voin kertoa, että minäkään en ole lähelläkään niin jaloa ihmistä, että kykenisin iloitsemaan toisten onnesta oikeasti omalla epätoivonhetkellä... Osaan siis hyvin kuvitella miltä sinusta tuntuu! Nyt paljon onnea seuraavaan hoitoon! Jotenkin on toiveikas olo teidän puolesta sen suhteen, kun on todistettu että alkiot jatkavat kehitystä kohdussa ja yrittävät kiinnittyä! :heart:

Olen nyt niin taikauskoinen, etten edes haluaisi kirjoittaa tätä, mutta joo tuhrut on loppuneet pari päivää sitten. Pelkään nyt vaan kovasti sen taas alkavan, kun näin kirjotin, eli päässä on alkanut myös viirata Tämä viikko on ollut ehkä elämäni ahdistavinta aikaa jollain tapaa, vaikkakin tietenkin myös onnellista. Mutta en oikein kykene edes nukkumaan, koska mun pitää yölläkin käydä tarkistamassa onko tullut tuhruvuotoa ja kokeilla napukkaa. Alkuviikon kävin vessassa n.15min. välein tarkistamassa tilannetta, nyt pystyn tunnin verran olemaan rauhassa... Alavatsakipuilu saa mut myös aina ihan paniikkiin, vaikka kuinka tiedät että nippailut ja jomotus on ihan tavallista. Sainkin onneksi jo varattua ensi maanantaiksi ekan ajan meidän lääkärille ultraan, vaikkei siellä vielä juuri mitään taida näkyäkään. Mutta mielenrauhan takia tuo aika tuntuu tärkeältä. Että tällainen sekopää täällä... Onneksi mies tulee suiltana kotia, sekin voi jo helpottaa.

Minuakin kiinnostaisi PeePeen tilanne? Ja mikä fiilis Stellalla on?

 

Kiitti taas mahtavasta tuesta!

Voi Siisami! Mutta olihan siellä kohdussa sentään jotain yritetty. Mulla oli viime IVF:n jälkeen hcg tasan 0. Eli onhan siellä sentään jotain vähän tapahtunut. Ja aika jaloa luonnetta osoittaa katkeruuden myöntäminen.

Pimazu Omasta kokemuksesta voin kertoa, että olen ollut kaksi kertaa lyhyen ajan sisällä punktiossa. Itse toimenpide on musta lähinnä miellyttävä mahtavien lääkitysten takia. En ole toimenpiteessä tuntenut mitään kipua. Ensimmäisen kerran jälkeenkään kipuja ei ollut lainkaan, mutta nyt tämän toisen punktion jälkeen sain pienen sisäisen verenvuodon/verihyytymän ja nyt on viidettä päivää kyljet aika hellinä. Mutta voi hyvin olla mahdollista, että selviää ihan kivuittakin!

Hauskaa viikonloppua! Mä en itse enää edes katso päiviä, sairasloma on tällä kertaa mennyt tosiaan vähän sumussa, koko ajan tuntuu sunnuntailta...