Naapurista kuului äidin sanominen kovalla äänellä

näin: kohta ku mä tästä tempaisen niin tiedät... miltä teistä kuulostaa? sen jälkeen ei kuulunu kun hiljaista puhetta. onko teil tapana uhkailla lasta noin? näyttävät lapset hyvinvoivilta ja en uskois siel mitään väkivaltaa tapahtuvan, mutta onko tuollainen sanominen jo liikaa?

 

jos uhkailee miestä?

 

En pidä tuota mitenkään pahana tai kamalana.

 

:hug: :heart:

 

.

 

jos uhkailee miestä?

siel ei asu ainakaan miestä..

 

Tempaista ...voi olla aika montakin merkitystä. Tuskin huolestuisin jos äänen sävy ei todella kuulostaisi uhkaavalta.

 

Voi luoja. Kyllä teillä mahtaa olla hissuttelua elämä, jos tuostakin tarvitsee hysterisoida.

 

Täältä kuulu kans äsken uhkailua kaikilla mahdollisilla tavoilla, väkivallasta isälle soittamiseen ja sinne passitukseen. Ihan mahdoton toi 7v nyt, ei enää muu tehoa kuin raaka uhkailu, välillä ei sekään. Hyppii silmille minkä kerkiää, potkii nilkkoihin, irvistelee ja leikkii jotain teiniä. Naapureilla on tosia hauskaa varmaan kuunnella kun vuoronperään 7v kiljuu ja huutaa ihan mulle vittuillakseen, ja sen jälkeen mun on korotettava ääntä ja uhkailtava kauheilla asioilla.

Aaaah mitä riemua. Tämäkin pv ollut yhtä helvettiä.

 

Laittoiko aapee juomalasin seinää vasten ja korvan siihen?

 

Tee ihmeessä lastensuojeluilmoitus. Kannattaa läntätä mikrofoni seinää vasten ja nauhoittaa naapurin ääntä, saattavat kelvata todisteiksi oikeudessa.

 

parasta olis keskittyä sen oman navan kaiveluun vaan...

 

jos ne pelaa Wiillä...

 

Täältä kuulu kans äsken uhkailua kaikilla mahdollisilla tavoilla, väkivallasta isälle soittamiseen ja sinne passitukseen. Ihan mahdoton toi 7v nyt, ei enää muu tehoa kuin raaka uhkailu, välillä ei sekään. Hyppii silmille minkä kerkiää, potkii nilkkoihin, irvistelee ja leikkii jotain teiniä. Naapureilla on tosia hauskaa varmaan kuunnella kun vuoronperään 7v kiljuu ja huutaa ihan mulle vittuillakseen, ja sen jälkeen mun on korotettava ääntä ja uhkailtava kauheilla asioilla.

Aaaah mitä riemua. Tämäkin pv ollut yhtä helvettiä.

Toi on muuten todella inhottavaa naapurin kuunnella. Mulla välillä sydän syrjällään kun kuuntelen vanhempien uhkailua ja kiroomista/huutoa, vaikka varsinaisesti mitään äksöniä ei sitten tulekaan. Ole ystävällinen ja rauhoitu. Ei mekastus mua haittaa, kuuluu lapsiperheen elämään, mutta tuollainen.. näen punaista.

 

"Tempaisen"....sehän voi tarkoittaa vaikka mitä! Mä saatan esim. sanoa, että "Mä tempaisen tästä juoksulenkin ennen iltapalaa...."

 

mitä jos lapset on vaikka leikkiny verhoilla ja äiti kieltänyt. lapset alkaneet jankkaamaan, että miksi? miksi? miksi? ja äiti siihen sitten, että "kohta ku mä tästä tempaisen niin tiedät". kun lapset eivät ehkä edelleenkään uskoneet, niin äiti tempaisi ja verhot tuli alas. lapset meni ehkä vähän hiljaiseksi tästä äidin tempaisusta

 

Tee ihmeessä lastensuojeluilmoitus. Kannattaa läntätä mikrofoni seinää vasten ja nauhoittaa naapurin ääntä, saattavat kelvata todisteiksi oikeudessa.

juu tässäpä viksu palstamamma taas. Hienoa. =)

 

Tee ihmeessä lastensuojeluilmoitus. Kannattaa läntätä mikrofoni seinää vasten ja nauhoittaa naapurin ääntä, saattavat kelvata todisteiksi oikeudessa.

juu tässäpä viksu palstamamma taas. Hienoa. =)

Sinä et sitten sarkasmia huomaa, vaan kaikki otat tosissasi.

 

Kannattaa muistaa, että todellisissa psykopaattiperheissä, joissa lapsista tehdään ihmisraunioita, väkivallan ääniä ei kuulu ulkopuolisille. Ihmisen sisin tuhotaan, niin ettei siitä tiedä kukaan muu, kuin perhe itse. Jos käytetään väkivaltaa, niin se tehdään niin, että siitä ei jää iholle merkkiä

Avoimesti tunteellisissa perheissä voidaan haistatella ja päätyä käsirysyynkin, huutaa kurkku suorana ja paiskoa astioita, mutta kohta sovitaan ja edelleen rakastetaan toisia.

Kumman perheen haluaisit itse naapuriksi?

 

tempaista nyt voi vaikka mitä

 

Toi on muuten todella inhottavaa naapurin kuunnella. Mulla välillä sydän syrjällään kun kuuntelen vanhempien uhkailua ja kiroomista/huutoa, vaikka varsinaisesti mitään äksöniä ei sitten tulekaan. Ole ystävällinen ja rauhoitu. Ei mekastus mua haittaa, kuuluu lapsiperheen elämään, mutta tuollainen.. näen punaista.

No enhän mä täällä kiljukaan kurkku suorana, niin kuin toi penska. Välillä yritän murahtaa väliin että rauottus tosiaan ihan naapurienkin takia, asutaan kerrostalossa ja parvekkeen ovikin auki, toi kuuluu kilometrin päähän kun alkaa metelöimään. Tietysti se mun äänikin pakosta välil kuuluu jos meinaan saada ääneni kuulumaan huudon alta.
Ei tämä niin helppoa ole aina. Tuo oli rauhallinen ja kiltti lapsi ennen tätä kesää, taas alkanut joku uhma-ja murrosvaihe.

Sehän tässä just vituttaa että naapurit joutuu syyttään tota kuuntelemaan.

 

Minulla on tommoset juntturapää-kakarat, että toisinaan on päiviä ettei mikään kaunis sanominen mene perille. Kyse ei ole mistään isoista asioista, ihan tavallisista arjen jutuista, kuten että
nyt on ruoka-aika,t ule syömään
nyt lähdetään ulos, lopetetaan leikki ja puetaan vaatteet
ei saa enää pelata
ei saa riidellä (sisarukset, joilla iso ikäero, tyttö ja poika)
älä riko toisen leikkiä
mene vessaan (isompi on "panttaaja" eikä mene, vaan kieppuu jalat ristissä tai sätkii sänkynsä päällä - syytä en tiedä ja on tehnyt tätä aina, se on todella raivostuttavaa!!)

tai ihan mitä tahansa, ei välttämättä kieltoa tai komentoa, vaan tavallista,

mutta kun keksivät alkaa jumittamisen, hermostun sitten jossain vaiheessa ja karjasen.

Minulla on paitsi kantava ääni, myös runsas ja vihvahteikas sanavalikoima, ja käytän aika rajun kuuloisia ilmisuja.
Ne kuulostavat ulkopuolsen korviin siltä, että "kohta lätty lätisee" ja tenavaa todellakin lähdetään reuhtomaan pitkin lattioita ja paiskotaan huoneen nurkkaan. Ne kuulostavat rakkaudettomilta ja äärimmäisen aggressiivisilta.
En ole sitä kuitenkaan. En ole räjähtämispisteessä tai tilassa, että kohta pieksän penskan.

Joskus lapset riitelee ja parkuvat sen takia, etenkin pienemmällä on todella kantava ääni ja suuttuessaan kirkuu suoraa huutoa.
Kun siihen päälle lisätään minun huuto: ole hiljaa! älä tule siihen härnäämään, mene pois, häviä jo siitä! etkö usko kun sanotaan Vie hiiteen ne romppeesi, jumalauta, kerää nää rojut hittoon....

....saan naapurit päälleni joko oven taakse tai lastensuojeluilmoitusta tekemään. He säälivät lapsiani, joita heidän mielestään kaltoinkohtelen.

Todellisuudessa on tilanne, jossa sisaruksilla on tullut riita, isompi huutaa suoraa huutoa koska pienempi on rikkonut hänen hienon leegorakennelman, tönäsee pienempää, joa lyö takaisin, kannan pienemmän pois ja hän huutaa koko ajan,isompi tulee perässä ja härnää, minä astun isomman lelujen päälle, pari muovista menee rikki - olen pyytänyt vain hetkeä aikaisemmin KAUNIISTI että siivoa huoneesi, siellä ei voi kävellä ja lelusi menevät rikki, kun sälää on lattia täynnä

ja tässä vaiheessa palaa hihat ja kaikki huudamme.

Tilanne päättyy siihen, että molemmat ovat hetken omissa huoneissaan ja thäts it.

Kun ette oikeasti tiedä mitä tapahtuu, niin älkää viitsikö alkaa olettamaan kaikkein kamalinta. Tutustukaa ensin perheeseen ja vanhempiin, saatatte yllättyä positiivisesti; huutaja saattaa olla mitä lempein ihminen, temperamenttia vain liian paljon suomalaiseen kerrostaloelämiseen.

Ettekä voi olla tosissanne ja sanoa, että ikinä itse ette hermostu huutamaan ja ikinä teidän lapsenne eivät riitele!!! vaan aina kaikki soljuu kauniilla äänellä keskustelemalla.. ehkä yhden lapsen kanssa, ja ehkä, jos itsekin on sellainen rauhallinen kapistus, mitäs muuta ne lapsetkaan. Mutta kun meitä ihmisiä on niin erilaisia, ja toiset kuohahtaa nopeammin ja tulisemmin, ei siihen ne sen perheen lapset kuole, ovat tottuneet kun ovat eläneet siinä koko ajan: ai nyt mutsi vähän hermostu, kohta se taas lukee meille satuja ja auttaa muovailemisessa...

 

Kannattaa muistaa, että todellisissa psykopaattiperheissä, joissa lapsista tehdään ihmisraunioita, väkivallan ääniä ei kuulu ulkopuolisille. Ihmisen sisin tuhotaan, niin ettei siitä tiedä kukaan muu, kuin perhe itse. Jos käytetään väkivaltaa, niin se tehdään niin, että siitä ei jää iholle merkkiä

Avoimesti tunteellisissa perheissä voidaan haistatella ja päätyä käsirysyynkin, huutaa kurkku suorana ja paiskoa astioita, mutta kohta sovitaan ja edelleen rakastetaan toisia.

Kumman perheen haluaisit itse naapuriksi?

olen samaa mieltä. lapset, jotka ovat aina kilttejä, hiljaisia.. jotain on pielessä.

Toki on perheitä ja lapsia, joissa kiukutellaan vähemmälläkin metelillä kuin esim meillä, mutta yleensä kyllä suuttuneesta ja huutavasta aikuisesta lähtee ääntä, kuten kiukuttelevasta lapsestakin.
Se, että perheessä uskalletaan näyttää myös suuttumuksen tunteet - myös kodin ulkopuolella - luulisi olevan hyvä merkki; lapsen on lupa kiukutella ja väsyä ja itkeä, eikä ole missään vaiheessa pelkoa väkivallasta tai alistamisesta.

 

:attn:

 

jatkan vielä, kun kerran on nostettu tämä aihe.

Mulla tuo pienempi toisinaan temppuilee ruuasta. On selkeästi nälkäinen, ja siten myös pahantuulinen, edellisestä ateriasta on esim. 2-3 tuntia aikaa. Kaksi-kolmevuotias ei kuitenkaan halua syödä, Hän haluaa vain juoda maitoa.
Suuttuu ja huutaa kuin päätä leikattaisi, kun istutan pöydän äärelle. Kolme ensimmäistä lusikkaa menee puolipakolla, minä huudan huudon yli omat käskyni. Ei sille puhe aUTA, kun huutaa "kuin heikkopäinen".
Saatan huutaa, että nyt syödään, sulla on selvästi nälkä, tulee parempi olo massuun kun syöt jotain...
Kun on tuon alun on saanut, ne muutamat lusikalliset, sitten sujuu ja syö tai on syötettävänä, ja sitten on taas hyvä mieli.

Uloshan se kuulostaa lapsen pahoinpitelyltä ja pakkosyöttämiseltä.