Naimisiinmenosta!

Selailin tuossa netistä aikani kuluksi palstoja jossa puhuttiin paljon häistä niiden eri muodoissa. Heräsi kysymys, minkälaiset häät teillä on ollut, ja miksi?

Jos on ollut kirkkohäät, oletteko uskonnollisia ihmisiä, vai onko häät olleet kirkossa vain "perinteen" vuoksi?

Sikäli että olette valinneet siviilivihkimisen, oletteko käyneet maistraatissa vai valinneet muun paikan vihkimiselle?

Onko häissänne ollut vain lähipiiri, vai sukulaiset ja ystäväverkostotkin?

Itsellä avioliitto on tulossa vasta eteen jossakin elämänvaiheessa, mutta siviilivihkiminen on sekä miehellä että minulla ykkösvaihtoehtona, vaikka molemmat seurakuntaan kuulummekin. Haluaisinkin kuulla erilaisia kokemuksia molemmista vaihtoehdoista, kirkkohäistä ja siviilivihkimisestä, ja mahdollisia hyviä ja huonoja puolia kummastakin (järjestämisen stressi/stressittömyys ynnä muut).

Ja jos jotain hyviä vinkkejä tulee mieleen, niin niitäkin otetaan ihan reippaasti vastaan. Kun ei noita häitä ole tullut suunniteltua ennen, niin ei oikein tiedä mistä aloittaa..

 

Meillä oli pienet häät työkeskuksessa, siellä on pieni, kaunis kappeli.
Ei olla uskonnollisia, mutta silti haluttiin että pappi vihkii.

Vieraita oli n 20- 23 henkilöä, sukulaisia ja miun silloin työnantaja perheensä kanssa.
Ei meillä tressiä tullut missään vaihessa, häät järjestettiin n 4 kk:sa.
Anoppi auttoi paljon, teki häämekon, etsi juhlapaikat ja auttoi myös koristelussa kaason
kanssa.
Meillä oli rennot häät.

 

Ai kun mukavan kuuloista!

Oliko teillä vihkimisen jälkeen joku juhlatilaisuus (ruokailua, kahvitusta tms), vai päättyikö tilaisuus vihkimisen jälkeen?

 

meillä oli siviilimenot ihan maistraatissa arkena työpäivän jälkeen, emme ole uskonnollisia. vieraina omien lasteni lisäksi vain molempien lähimmät ystävät yht vajaa 20 henkeä. kahveet juotiin kotona, paras kaverini laittoi tarjoilut kuntoon lahjana. pukua minulla ei ollut, mustat farkut, valkonen pusero ja aurinkolasit riittivät hyvin. sormus maksoi alle 40e, en materiaalina pidä kullasta joten toivoin hopeaa. koko budjetti oli alle 300e. hääautona oli oma jenkki ja miehen paras kaveri kuskina

 

suskijaperhe Minkälainen paikka maistraatti on vihkimiselle? Käsittääkseni asu on vapaa maistraatissa, joten siellä ei varmaan niin turhan tärkeä tarvitse olla ellei itse halua?

Entäs siviilivihkimisen valinneet, oletteko käyneet ottamassa mitään hääkuvia tai vastaavia vihkimisen jälkeen?

(juu, lapsella on taas kyselyikä.. )

 

Ai kun mukavan kuuloista!

Oliko teillä vihkimisen jälkeen joku juhlatilaisuus (ruokailua, kahvitusta tms), vai päättyikö tilaisuus vihkimisen jälkeen?

Juu meillä oli juhlatilaisuus ravintolassa vihkimisen jälkeen. Hääkuva otettiin ennen vihkimistä ja sillä aikaa kun vieraat siirtyi ravintolaan, niin kaaso ja hänen miehensä vei meijät ajelulle sampanjan kera.
Oli hyvät alkumaljat, ruuat, kahvit ja kaikki herkut ja häävalssi ylläyksenä, jonka tosin
tanssin appiukon kanssa.

Kahvien ja musiikin jälkeen viellä seurusteltiin vieraiden kanssa ja oli sekä hääkimpun
että myös sukkanauhan heitto.

Oli kyllä ihanat häät, ei tressiä vaan mukavaa yhdessäoloa.

 

Juu meillä oli juhlatilaisuus ravintolassa vihkimisen jälkeen.
Oli hyvät alkumaljat, ruuat, kahvit ja kaikki herkut ja häävalssi ylläyksenä, jonka tosin
tanssin appiukon kanssa.

Kahvien ja musiikin jälkeen viellä seurusteltiin vieraiden kanssa ja oli sekä hääkimpun
että myös sukkanauhan heitto.

Oli kyllä ihanat häät, ei tressiä vaan mukavaa yhdessäoloa.

Kuulostaa kyllä ihan sellaisilta häiltä, mitä itsekin haluaisin Muutamia tuttavia kun on naimisiin mennyt, niin se stressin ja kiukun määrä on ollut niin kammottava, etten käsitä miksi pitää itseään ruoskia valtavasti asian takia. Kyseessä kuitenkin on yksi elämän tärkeimmistä ja ihanimmista päivistä, niin tuntuu jotenkin oudolta että sen yhden päivän eteen pitäisi sitten vuodattaa verta, hikeä ja kyyneliä jopa kuukausitolkulla

 

Hukkapiru, se oli tavallinen toimistohuone, tosin tuli hiukan ahdasta kun sinne piti saada ne ihmiset joista viel yks lapsi pyörätuolissa. mut sellainen koruton paikka, meille sopiva. ja jos tää tulokas ny päättää viipyä 5pvää yli lasketun ajan niin olis sitte 1v hääpäivälahja, laskettuna päivänä syntyessään ukon synttärilahja

 

Meillä oli vihkiminen ortodoksikirkossa. Se oli mulle ihan must perinteiden vuoksi. Häissä oli noin 70 henkeä. Lähimmät sukulaiset, ei serkkuja enää kenen kanssa ei olla tekemisissä. Ja sitte kaikki rakkaimmat kaverit ja ystävät. Häät oli todella rennot, ei pahemmin leikkejä.Eikä ollu esim. hääkarkkeja tai istumajärjestystä. Paljon musiikkia, tanssia, hyvää ruokaa ja juomaa. Mitään en kyllä muuttaisi jos nyt uudelleen häät järjestäisi.

 

Meillä häiden budjetti oli 800 euroa, pukuinee, sormuksineen kaikkineen. Vieraita oli 60. Talkootyönä tehtiin osa tarjoiluista anopin, äidin, perhetutun ja äitipuolen kanssa. Osa tarjoilusta oli valmiskeksejä, savustettua lohta, juustokuutioita eli alusta alkaen ei kaikkia tarvitse tehdä. Kakku oli ammattikoulun tekemä, kaunis ja persoonallinen, mutta myös hyvän makuinen! Puku ostettiin huutonetistä edullisesti (olisi saanut maksaa enemmänkin, mutta puku oli "se oikea" ja äitini pienensi sen minulle sopivaksi ja teki pukuun myös pieniä muutoksia. Puvusta tuli täydellinen. Häistä jäi miellyttävä fiilis ja tuntui hyvältä säästää rahaa muihin asioihin, kuten ihanaan häämatkaan. Mielestäni rahansäästö ei näkynyt häissä, ne olivat hyvin organisoitui.

 

Meillä melko perinteiset häät.

Vihikiminen kirkossa ja hiukan yli 100 hengen pitojuhlat työväentalolla.

Mitään "pakkopullaa" meilläkään ei tehty pelkäsn "tavan vuoksi", vaan toteutimme niitä perinteitä ja tapoja jotka itsestämme tuntuivat mielekkäiltä.

 

maistraatissa 6 todistajaa ja sen jälkeen juhlat 30 kaverille saunomisen ja illanistumisen merkeissä.

 

Menimme Espanjassa naimisiin, suomalainen pappi vihki. Paikan sai valita itse, ja me valittiin kaunis puutarha. Lähimmät ystävät oli paikalla. Aivan mahtavat häät, pienet, mutta tunnelma oli uskomaton.

 

Entäs siviilivihkimisen valinneet, oletteko käyneet ottamassa mitään hääkuvia tai vastaavia vihkimisen jälkeen?

(juu, lapsella on taas kyselyikä.. )

Tulee mieleen täysin tuntemattomien ihmisten hääkuva lehdessä, muilla oli kuvaamoiden hääkuvia, yhdellä vanhemmalla pariskunnalla oli siinä hääkuvaamon nimen kohdalla Poliisilaitoksen valokuva-automaatti

 

Siviilivihkiminen Turkissa (ainoa virallinen tapa avioitua siellä on siviilivihkiminen, uskonnollisella vihkimisellä ei ole mitään virallista asemaa), ravintolassa. Paikalla mun sukulaisia kymmenkunta, miehen sukulaisia vissiin 6, lisäksi jonkin verran ystäviämme.

Vihkiminen oli klo 14 maissa, sen jälkeen oli kakkukaffet, lahjomiset, pakolliset tanssit ja autoajelu letkassa ympäri kaupunkia paikallisen tavan mukaan. Illemmalla perheiden ja läheisimpien ystävien kera syömään samaan ravintolaan jossa meidät vihittiinkin, sieltä juhlimaan toiseen ravintolaan (miehen työpaikka, olivat järjestäneet meille kemut), ja loppuilta/yö/aamu meni erinäisissä teknohelveteissä joraten. Aamukuudelta iloisena kotiin nukkumaan, rullakebabmestan kautta :xmas:

Niin ja ne valokuvat; palkkasimme häihin valokuvaajan, sellainen heppu joka otti työkseen valokuvia myös meidän työpaikalla (eli hotellissa ja ravintolassa). Hän kuvasi vihkitoimituksen, pippalot, ja otti myös "poseerauskuvia".

 

[QUOTE="vieras";26294402]yhdellä vanhemmalla pariskunnalla oli siinä hääkuvaamon nimen kohdalla Poliisilaitoksen valokuva-automaatti [/QUOTE]
Meidän tuttavilla oli aikoinaan näin, siitä on jo useampi vuosi aikaa . Olivat 50+ kun avioituivat.

 

Kirkkoon kuulumaton ateisti ja kirkkoon kuuluva kristitty meni naimisiin kahdeksan vuoden yhdessäolon jälkeen kirkon puutarhassa tuomarin vihkimänä ja papin siunaamana. Todistajina morsiamen sisarukset (3kpl), muille kerrottiin tapahtumasta vasta jälkikäteen. Vaikka vieraita en tuon enempää ollutkaan, oli minulla "oikea" morsiuspuku ja kukat, kampaus ja muut hässäkät, vihkiseremonia videoitiin ja valokuvauksessa käytiin vihkimisen jälkeen. Juhlat oli sitten erään viraston pommisuojassa seitsemän hengen voimin (morsiuspari, kolme sisarusta plus kaksi sisarusten puolisoa). Syötiin hyvin, leikattiin hääkakku, tanssittiin valssikin, saunottiin, pelattiin biljardia... ja hääyöksi oli ketkut käyneet laittamassa meidän makkarin salaa uuteen kuosiin! (Ruusun terälehtiä, kynttilöitä, kuohuviini, suklaata jne.) Seuraavalla viikolla laitettiin hääkuvasta tehdyt kortit sukulaisille, että meillä on nyt sitten sama sukunimi.

Sopi meille.

 

Meillä siviilivihkiminen maistraatissa. Vihkimistiloissa eri maistraateissa on paljon eroa!
Eli kannattaa tutustua, jos haluaa jotain muuta kun sen toimistohuoneen ja haluaa saada vieraat mukavasti mahtumaan
Meidät vihittiin kotoamme 150 km päässä ihan vain siksi että siellä oli ihana vihkimistila

 

Meillä oli tuomari juhlapaikalla vihkimässä. Kyseessä oli sukulainen, mutta käsittääkseni ihan vieraita tuomareitakin voi pyytää vihkimään muualle kuin sinne maistraattiin. Koko juhla oli vaan siinä samassa (hienossa) tilassa, joka oli aika kirkkomainen, vaikka olikin ravintolassa.

Häät järjestettiin 3 kuukaudessa. Vieraita oli viitisentoista. Parasta oli ruokailussa pöytiintarjoilu jonotuksen sijaan.

 

Maistraatissa siviilivihkiminen koska kumpikaan emme kuulu evankelisluterilaiseen kirkkoon emmekä näin ollen halunneet kirkkohäitä vain "kulissin" vuoksi. Paikalla olivat kaaso miehineen, bestman, vanhempamme sekä minun isovanhemmat.

Hääjuhla pidettiin seuraavana päivänä hurmaavassa paikassa ja hintaan kuului ruoat. Ruokana oli perinteistä juhlaruokaa: lohta, paistia, perunaa ja paljon erilaisia lisukkeita ja salaatteja.
Kuvaaja oli hääjuhlassa ja meille jäi albumillinen kauniita muistoja päivästä.

Kokonaisuudessaan pukuineen (minulla vuokrapuku), juhlapaikkoineen, ruokineen, hääautoineen kaikkineen häät maksoivat noin 3500€, perinteisesti vanhempieni kustantamana.

Toivottavasti saatte omannäköisenne häät

 

Meillä oli pienet (yhteensä 48hlöä) häät pikkukirkossa ja juhla leirikeskuksessa. Paikalla molempien lähisuku ja tärkeimmät kaverit. Kuulutaan kirkkoon ja haluttiin senmukanen vihkiminen. Aika yksinkertasesti suunniteltiin ilman turhia krumeluureja ja kaikenmaailman systeemejä. Ajan kanssa tehtiin ni sellasta ressiä ja kiirettä ei tullu edes viimesenä päivänä.

 

Meidän häissä paikalla oli minun ja miehen lisäksi meidän lapset, pappi, kanttori ja kaksi kirkkoherranviraston työntekijää todistajina. Kävimme sitten syömässä pitkän kaavan mukaan oman perheen kesken. Kotiin tultua me menimme päiväunille, lapset eivät nukkuneet.

Oli tosi kivat häät. Vanhemmille kerrottiin seuraavana päivänä ja kavereille laitettiin teksitiviestit. Juhlissa on kiva olla vieraana, mutta juhlakaluna ei, joten meidän häät oli just passelit meille.

 

Tässähän alkaa oikeen kuume nousemaan kun lukee näitä juttuja! Aivan kertakaikkisen ihanan kuuloisia häitä on teillä olleet, juuri sellaisella tunnelmalla mitä itsekin haluaisin Tällä hetkellä asutaan keski-suomessa /jkl tällä hetkellä, joten alkoi kiinnostamaan tuo mahdollisuus vihkimiseen muualla; onko se oikeasti mahdollista? Mitään överihäitä ei kumpikaan halua, eikä mitään isoja. Toiveissa olis kaunis paikka (mahdollisesti joku juhlapaikka, missä olisi mahdollisuus vihkiä ehkä myös ulkona kauniin kelin niin salliessa) minne sitten tämän vihkijän voisi houkutella tekemään töitä, ja jossa voisi myös pienimuotoiset kestitykset järjestää sitten kutsuttaville ihmisille. Parikymmentä tyyppiä varmaan olisi tulossa varmaankin.

Häitä siis ei ole lyöty lukkoon vielä, mutta mietitty on. Itse olen raskaana (LA tapaninpäivänä) enkä millään haluaisi isolla mahalla naimisiin mennä, joten varmaan synnytyksen jälkeen tulee sitten tämä nimenvaihto eteen (kun mahtuu päälle joku muukin kuin jätesäkki)

Anatolian häät kuulosti kyllä siltä että voisin jopa varastaa tuon rullakebab-idean itselle sitten suurena päivänä! Tai sitten jospa itse entisenä grillityöntekijänä loihtisi vieraille jokaiselle oman rullan nenän eteen, jos odottavat jotain gourmetaterioita

 

Maistraatissa vihittiin, 3 todistajaa paikalla (mun veljeni vaimoineen ja siskoni ). Käytiin vihkikuvassa sen jälkeen, sitten vanhemmilleni jossa juotiin kahvit. Paikalla olivat mun ja miehen vanhemmat sekä toinen veljeni.

Viikon päästä tuosta mentiin hotelliin, jossa oli sviitti varattu. Kaverit tuli sinne illemmalla ja sieltä mentiin yökerhoon. Oli kivaa ja ihan meidän näköiset häät, ei välitetä kumpikaan mistään suurista juhlista.