"Naisen kroppa palautuu ensisynnyttäjän tasolle edellisestä synnytyksestä 6-7 vuoden kuluttua"...?

Mua kiinnostaisi tietää tällaisesta josta olen kuullut moneen otteeseen puhuttavan.

Onko sinulla siis useampi lapsi, joista joidenkin synnytysaikaväli 6 vuotta tai enemmän? Kertoisitko hieman synnytyksestäsi tuon pitkän välin jälkeen, esim.

-Kauanko kesti synnytys (ja kauan aikaisemmat) ?
-Erityisesti kiinnostaa ponnistusvaihe, jouduttiinko tekemään välilihaleikkausta vaikka ehkä jossain aikaisemmassa synnytyksessä ei tarvinnut, tuliko millaisia repeämiä, millaista oli ponnistusvaiheen kipu, jne jne.

Itselläni on kaksi lasta, 7 ja 9 vuotiaat. Nyt odottelen kolmatta, ja pelkään kuollakseni ponnistusvaihetta, etenkin repeämisten/leikkausten/kivun kannalta. Kiitos kuopuksen synnytyksen tehottomien puudutusten...kai. Kaikista pahinta mitä tiedän, on se repeämisen tunne mm. häpyhuulissa kun vauvan pää syntyy.... en halua myöskään episitomiaa, sillä siitäkin kokemusta, hitaasta parantumisesta ja melkein puolen alapään kokoisesta hematoomasta joka oli yhtä tuskaa.

 

nosta tätä,koska itseänikin kiinnosta,kun edellisestä synnytyksestä tulee olemaan melkein 6 vuotta kun tämä kolmas pitäisi synnyttää... jännittää kovasti jo nyt..

 

Sain juuri toisen poikani helmikuussa, esikoiseni 9,5 v sitten. En tiedä johtuuko iästä vai tuosta raskauksien välisestä ajasta, mutta erilainen oli raskaus sekä synnytys kuin parikymppisenä. Nyt siis kolmenkympin tietämissä. Synnytys esikoisen kanssa kesti n. 9 tuntia kaikkinensa, ponnistusvaihe n. 40 min, väliliha leikattiin. Poika 3500 ja 52cm. Jätti aikamoisen synnytyspelon, ja pitkään olinkin sitämieltä etten lisää lapsia tee. TÄmä kuopus sitten synnytyksen kesto n. 12h, ponnistuvaihe 40min, aivan järkyttävän kivulias, ei välilihaa leikattu mutta ei repeämiäkään, muutama nirhauma, ja tästä on kiittäminen vain ja ainoastaan erittäin taitavia kätilöitä. Mutta viimeisin synnytys siis oli oikeasti kivulias ja aika moinen urakka (poika oli n. 4500 ja 54cm). Mutta siitä jäi siitä huolimatta sellainen olo, että huh, voisin hyvin tehdä vielä yhden iltatähden =)
Mutta en siis voi sanoa että tuosta aiemmasta synnytyksestä olisi ollut mitään ns. helpotusta, tai että kroppa olisi jotenkin "muistanut" edellisestä. Ehkä eniten helpotti se, että itse tiesi mitä se kipu on ja milloin ollaan ns. voiton puolella jo. Vaikka täytyy myöntää että aika oli kullannut muistot synnytyskivuista.
4,5 kilosen "meloonipään" ja hartioiden synnyttäminen onkin ollut elämäni kaikista extreme kokemus =)

 

hei

oman kokemukseni kerron minäkin...

esikoisen sain 11 vuotta sitten, seuraava 1v10kk hänen jälkeensä. nyt 34 mittarissa ja kuukausi sitten sain kolmannen. eli 9vuoden jälkeen.
Kaikki odotukset olleet jollain tapaa helpot mutta toisistaan erilaiset. esikoisen synnytys kesti päälle 7 h, välilihaa leikattiin ja repesinkin, kymmenkunta tikkiä. ponnistusvaihe n.20 min.
kakkosen synnytys kestoltaan päälle 5h, ei repeämiä, ei epparia, yhden tikin oisin tarvinnut mutta kätilö sanoi paranevan itsekseen. ponnistusvaihe 4min.
ja tän kolmannen synnytys kesti n.4h, ponnistusvaihe 5 min.ei repeämiä eikä epparia.
-eli mun kohdalla kroppa kyllä muisti huolimatta useasta vuodesta välillä. kivut oli paljon lievempiä kuin edellisissä. supistukset muuttui tosi kipeiksi vasta hiukan ennen ponnistusvaihetta. pään syntyminen jokaisessa ollut se kamalin vaihe, kun tuntuu että oikeesti hajoaa ite kappaleiksi.. mutta se on niin äkkiä ollut kaikki ohi että ei sitä ymmärräkkään.

eskoinen oli 3,8 kg 52cm, kakkonen 3,9 kg ja 51 cm ja tämä kolmas melkein 4,6 kg ja 52 cm.

ja vielä yhden haluaisin jossain lähivuosien tienoilla

 

Kiitos vastauksistanne... kuulisin vielä lisääkin mielelläni, jos jollain on kokemusta...?

Itselläni on esikoinen ollut aikoinaan 3510 g ja silloin tuotti vaikeuksia ponnistaa normaalikokoistakin lasta ulos, kätilö "junttasi" ylävatsaa että saatiin vauvaa ulospäin. Synnytys kesti 10h. Tosin olin silloin melkein 10 kiloa itsekin hoikempi, vaikka hoikka ja pitkä olen edelleenkin. Episiotomia tehtiin ja ponnistusvaihe kesti 30 minuuttia. Episiotomiahaavan vuoksi mulle tuli siis hematooma, eli toooosi iso ja kivulias mustelma alapäähän, ja jouduin pitämään välillä helpottamassa jäistä sidettä. Repesin myös ihan pikkuisen, mutta niin vähän ettei tikeille ollut tarvetta.

Kuopuksen synnytys kesti noin 6h, syntyi kolme viikkoa ennen laskettua aikaa ja painoa oli 3035g. Ja kuopuksen synnytys oli paljon kivuliaampi ponnistusvaiheeltaan, kun en ehtinyt saada lisää epiduraalia kun yksi annos ei ollut riittävä, ei siis vienyt kipua pois ollenkaan. Voi luoja, kuinka muistan huutaneeni ponnistusvaiheessa, kyllä hävetti.... Ei tehty episiotomiaa ja pikkuinen repeämä tuli, en enää muista tikattiinko. Ponnistusvaihe kesti 3 minuuttia, eli rytäkällä tuli. Tässä vähän taustoja mun synnytyksistä.

AP

 

Hei, mulla kaksi lasta, joilla ikäeroa 9 vuotta. Molemmat olivat syntyessään noin 3,5kg:n painoisia. Neuvolassa tosiaan muistutettiin mainitsemastasi faktasta moneen kertaan ja ajattelinkin jo että kyllähän tää nyt pitää olla kai vaativaa hommaa....

Ensimmäinen synnytys kesti melkein 19h, josta ponnitusta tunti. Epparin leikkasivat ja toinen kätilö lopulta painoi lasta ulos ponnistusapuna. Itse en tuntenut ponnistusvaiheessa mitään kiitos liian tujakan epiduraalipuudutuksen. En siis erottanut enää ainuttakaan supistusta ja en tuntenut ollenkaan ponnistanko ja minne päin!?

Toinen synnytys kesti 3,5h, josta ponnistusvaihe 20min. Tuossa ponnistusvaiheessa tosin oli pakko pitää pieni hengähdystaukokin välissä, kun piti tasata hengitystä etten ois ihan tikahtunut . Aukesin tosi vauhdikkaasti, olin jo täysin auki synnärille mennessä (mitä todennäköisimmin jo hyvän aikaa ennen sitäkin, jos tuntemuksiin voi luottaa). Mitään kivunlievitystä en ehtinyt ymmärrettävästi saada, repesin I asteen verran ja jonkin aikaa kätilö ompeli vaurioita kasaan.

Hyvä kokemus jäi tuosta viimeisestä. Joten ei tainnut minulla tuo mainittu fakta pitää paikkansa .

 

Mulla lapsilla ikäeroa 7,5 vuotta. ekan synnytys kesti 9,5 tuntia, ponnistuksen kestoa en muista mut muistelisin et olis ollut 15min, kivunlievityksenä tuolloin oli pelkästään ilokaasu. Toisen syntymä kesti kaikenkaikkiaan 4h7min, ponnistusvaihe oli 1min. Kivunlievityksenä ilokaasu (annettiin kyl myöskin kohdunkaulapuudute mut ei kerinny vaikuttamaan). Molemmista on kalvot puhkaistu sairaalassa. Tokasta oli supistukset suht kivuliaita ja niitä tuntui lopussa tulevan kokoajan. toisen ponnistusvaihe oli kyl tosi helppo kun neiti syntyi kuin itsestään. Esikoinen oli syntyessään 48cm 3170g ja toinen oli 51cm ja 3800g

 

Haluaisin lukea lisää kokemuksia. Mulla edellisestä synnytyksestä on lähes 13 vuotta silloin, kun tämä syntyy

Eka synnytykseni vuonna -97 kesti 10h ja toinen synnytykseni -99 5½h.

 

Mä en osaa sanoa vielä tosta synnytyksestä MUTTA sen verran eroa on et kun odotin kahta aiempaa lasta 1,5 vuoden välillä niin kohdun suu oli koko ajan hiukan auki. Nyt viimesestä synnytyksestä on yli 6 vuotta ja lääkäri sanoi ettei uskoisi et on kaks lasta saanut kun kohdun suu niin napakka ja kii kuten ensisynnyttäjällä. Samaten oon jotenkin aatellut et olis helpompi saada kolmas laps mut tää on ollut ihan kaameeta kun mulla on niin kovat liitoskivut ettei mitään järkeä. Lantio kuulemma aukeaa synnytystä varten ja luulis jotenkin et olis "auki" kun kaks lasta jo pihalle saanut joista toinen nelikiloinen.. Toivon et synnytys olis yhtä helppo kun kakkosesta aikanaan.

 

Mua kiinnostaisi tietää tällaisesta josta olen kuullut moneen otteeseen puhuttavan.
...

Voi onnea jos palautuisi. Ehkä palautuu vain ensisynnyttäjän hankaluudet.

 

Muakin tämä kiinnostaa.. Kuopus 5v ja jos raskaudun vielä, niin synnytyksien väliin tulee vähintään se 6 vuotta.
Synnytysten kestot mennyt näin.
1) 20tuntia/ponnistus 1h20min) 4270g (alapää kursittu kokoon, eppari ja repeämä, kätilö sekosti tikkien laskussa 40 kohdalla..)

2)4tuntia/ 3min ponnistus/ 3700.. ei tikkejä

3) 3 tuntia/ ponnistus 0minuuttia (syntyi jugurttia syödessäni)/3800g/ ei tikkejä.

4) 45minuuttia/ponnistus 2 minuuttia/ 3500g/ ei tikkejä.

Eli jos mun kroppani muistaa synnytykset, niin seuraava saattais olla aikas nopea.. Toivottavasti paikat ei ole ihan täysin umpeutuneet

Muoks: Lapset 12v, 10v, 8v, ja 5v