Narsistinen ex?!

Mistähän aloitan...no olen eronnut kuopukseni isästä noin kolme vuotta sitten. Hän oli jo suhteessa todella dominoiva ja käytti henkistä väkivaltaa..tosin kaikkihan oli silloin minun syytäni ja olin hänen mielestään aika usein täysin epäonnistunut yksilö. Nyt erottuani hänestä ja kun olen saanut etäisyyttä asiaan että hän haukkui minua aivan kaikesta mitä hän itse kuitenkin on ja tekee.
Valitettavasti en pääse hänestä kai ikinä kunnolla eroon koska kuitenkin lastaan haluaa tavata. Yritän pitää hänenn mahd. vähän yhteyttä ja vain pakollisissa asioissa koskien lastamme, yritän myös olla ystävällinen ja joustava ettei hän keksi mitää arvaamatonta. Tämä on todella väsyttävää...
Tässä vaan on niin murto-osa kaikesta mitä hän on tehnyt ja sanonut..ja hän edelleen hankaloittaa elämään uuden perheeni kanssa aina kun en tee juuri niinkuin hän on asian ajatellut...nyt hän kiristää että lakkauttaa elatusavut. Hän ei niitä itse maksa vaan kaupunki, mutta hänellä kuulemma on keinot tehdä elämästäni helvettiä....no se ei kaukana ole En oikein tiedä mitä tällä kirjoituksella haen..saanpahan edes purkaa ahdistustani :/ Onko täällä ketään joka on ollut ihmisen kanssa johon sopii seuraavat: itsekeskeinen, ilkeä, manipuloiva, muille mielinkielin ja puolisolle inhottava, kaikki asiat parhaiten tietävä ja hallitseva, kiero, erittäin hyvä puhumaan kenet vain pyörryksiin....huoh :'( mitä teen......

 

Tunnen tämmösen ihmisen, istuu sohvalla takanani. Vaikeita tapauksia :'(

 

Kunhan uhkailee, tuskin se pystyy kaupungin maksamia tukia lakkauttaa kun on lakisääteisiä. Mun lasten isä samanlainen, ei myötätunnon häivääkään mihinkään... :hug:

 

Niin ja onhan mulla mustaa valkoisella miten tapaamiset on sovittu joten toisaalta kyllä tiedän..ja moni on sanonutkin että faktat ovat minun puolella, mutta kun on ollut kerran niin vahvassa henkisessä otteessa ja tietää mihin toinen on kykenevä niin luotto siihen että on oikeassa ei ole 100%

 

Yhtgeydenpito minimiin, et vastaa viesteihin ja puheluihin. Lasta koskevat jonkun kolmannen osapuolenkautta samoin lasten haut tapaamisiin. Eli kaikki yhteydenpito lopetettava jos ei auta niin lähestymiskielto!!!!

Kaveri seurusteli samanlaisen kusipään kanssa ja on nyt täysin rikottuna.
Paa privaa jos haluat kysellä asiasta. Narsistienuhrien tuesta löytyy keskustelupalsta joka tosin nyt on joululomalla mutta viestejä voi lukea.
Ja lopeta kilttinä olo se ei auta yhtään.
Noille tyypillistä on koittaa kepillä jäätä ja uhkailla ja elatusmaksua se nyt ei voi lopettaa ja se tulee lapselle.

 

Tunnen moisen tapauksen joka alkaa olla jo persoonallisuushäiriön puolella, katkaisin välit ehkä hieman liian myöhään. Suunnitelmia on aina joita osaavat perustella kohtuullisen taitavasti mutta onneksemme toteutukset ovat jotain surkuhupaisaa itsensä puolustelemista, sille pienelle kaveriporukalle minkä ovat saaneet haalittua jälleen ympärille ja jotka kaikkoavat ymmärrettyään. Ei mitään yhteydenpitoa koska manipuloinnilla saavat tuntemaan itseesi kohdistuneita ajatuksia mitkä eivät koskaan ole positiivisia, käytä tekstiviestejä tai sähköpostia lasta koskevissa asioissa jolloin saat omaa aikaa tulkita toisen sanallista ilmaisua.

 

Valitettavasti tunnen.

 

Voi linnea15, toi kuulostaa ihan mun entiseltä elämältä
Tiedän olevani älykäs ja osaava ihminen (ainakin noin normaalin rajoissa), mutta lasteni isä sai mut tuntemaan ihan jotain muuta. Olin liian ruma, liian lihava, liian laiska, liian mitä milloinkin... en koskaan kelvannut sellaisenaan kun olin, VAIKKA HÄN SE NAIMISIIN HALUSI KANSSANI JA PERHEEN PERUSTAA. Osasi kyllä puhua mielinkielin, että menin tähän projektiin mukaan. Sitten huomasinkin olevani helvetinloukossa, josta mun kesti 10-vuotta päästä ulos. En edes uskaltanut irrottautua, koska *luulin* että en pärjää ilman häntä ja hänen "muhkeaa" tilipussiaan. Miten joku voi saada munkaltaisen itsenäisen naisen ajattelemaan itsestään näin huonoa?!
Nyt ollaan oltu vuosi erossa ja kappas vaan, rahatilanteeni on tasapainossa, vaikka tuo isukki ei elatusmaksuja ole maksanut ajallaan, kuin kerran. Kehtaa vielä "olla huolissaan", että miten pärjään taloudellsesti! No ihan hyvin pärjään, koska pärjään omilla tuloillani, vaikka hän ei ikinä maksaisi yhtään elatusmaksua. Hänellä ei sensijaan "ole varaa" maksaa muutamaa sataa euroa kuussa, vaikka on omasta mielestään niin hyvätuloinen.... *HUOKAA*

Minä myös yritän olla joustava ja ystävällinen, ettei tilanne pahene, joudun lasten takia olemaan hänen kanssaan tekemisissä... Kaverit usein kehoittaa sanomaan päin naamaa tai laittamaan kovan kovaa vasten, mutta olen varovainen koska tiedän, että hän voi tehdä mitä tahansa, jos suututan. Ja koska hän on hyvä puhuman ja saamaan ihmiset puolelleen, tunnen itseni voimattomaksi tämän edessä.

 

Ite olen eronnu kolme vuotta sitten.Odotin nuorimmaistani silloin ja kuulinkin kaikenlaista viitaten lähinnä lapsen isyyteen..... Olen henkisesti erittäinloppu, jotenkin exäni onnistuu aina manipuloimaan minut ja pidämme tiiviimmin yhteyttä,siitä hän kuvittelee että kaikki on hyvin ja voitas muuttaa takaisin yhteen.Lupailee ostaa heti talon jos suostun vaimoksi jne. Tämä on hirveä tilanne, oma pää tuntuu olevan räjähtämis pisteessä...... Itekkään ei enään tiedä mitä haluaa, kun aina on jollainlailla keplottelemassa mieltä toiseen suuntaan. Tunnen itseni heikoksi ja huonoksi ihmiseksi...

 

Veit Linnea sanat suustani.
Olen eroamassa vaimostani joka on 10 vuotta kestäneen avioliittomme aikana käytännössä koko ajan pyrkinyt henkisesti alistamaan minut.
En koskaan osaa tehdä mitään asiaa oikein, kohtelen lapsiamme väärin, olen laiska, kaikesta mitä teen löytyy jokin asian mitätöivä nälväisy.
Ei riitä, että hän alistaa, olen sietänyt tämän henkisen väkivallan lisäksi...
Ties kuinka pitkään jatkunutta pettämistä, johon nyt sain muutama päivä sitten vahvistuksen kun löysin hänen puhelimestaan + facebookista viestejä jotka eivät todellakaan ole viestejä ystävältä ystävälle.
Olen sietänyt agressioita ja osin hänen muille ja itselleen vaarallisia
hysteria kohtauksia.

Olen ystävieni avulla yrittänyt saada häntä hakeutumaan hoitoon mm. masennusoireiden vuoksi, turhaan "hänessä ei ole mitään vikaa"

 

valitettavasti oma äitini on tuollainen narsistinen ihmeinen ja elämä sellaisen lapsena ei todellakaa oo mitää mukavaa.. vieläkin yrittää hallita mun elämää ja ei tajua vaikka kuinka yritän pitää etäisyyttä. Kuhan kulissit toimii nii 4.seinän sisällä voi olla vaikka millainen ilkeä piru. :ashamed:

 

Hei,
itse olen juuri eroamassa narsistisesta miehestäni ja pakko myötää että ero ottaa koville, mutta en voi elää elämääni hänen puolestaan, inhottaa edes myöntää että toisaalta minä olen mahdollistanut hänen käytöksensä, kun en ole tuonut riittävästi mielipidettäni julki ja ihan vain sen vuoksi, että olen välttänyt riitoja.
Meillä on nyt siis menossa tosi kurja ja likainen ero... nyt jään sitten yksin 5-v, 3kk vanhan lapsen kanssa!
Ukkomiehelle: ei exäni mielestä hänessä ole myöskään hitustakaan ns vikaa, vaan kaikki on minussa, mietin itse että voiko parisuhteessa vain syyttää toista, itse olen ainakin lukuisat kerrat mennyt ns peilin eteen ja ruoskinut ja puhutellut itseäni,mutta totuus on, että en voi kaikesta itseäni syyttää....