***Neljännestä kuumeilevia vol.5***

Mulla alkoi sunnuntaina tulehduksen jälkeen nyt ensimmäiset kuukautiset, keskiviikkona olis alotettu keltarauhas kuuri mut hyvähän tuo on että alkoivat ittellään. Mun täytyis varmaa ostaa ovistikkuja ku en tiiä onko kierto nyt miten sekasin tuon sairastelun jälkeen.
Mää en oikee noihi horskooppien luonne juttuihin usko ku meil on kaikki lapset neitsyitä mutta silti on kaikki ihan eri luontosia.

 

Cristine mua ei kyllä yhtään haittais vaikka toisetkin tuplat tulis. Vähän hullu taidan kyl olla :xmas: luulen kyllä ettei isäntä oo yhtään samoilla linjoilla
Nyt on tosiaan toinen kierto menossa täälläkin ja ovista yritetään sitten hyödyntää kun semmonen "ovisolo" vaan tulee..siihen menee tosin ainakin viikko vielä varmaan..

Heenu, mä olettaisin et homma menee näin..
Hedelmälliset päivät on siis ne oviksen ympärillä olevat päivät, koska siittiöt olis sitten siellä valmiina kun munasolu on valmis ne vastaanottamaan. Ja ovis on yleensä yhen vuorokauden mittanen aika jolloin itse hedelmöityminen tapahtuu..

Meillä ei noi tytöt ainakaan ole mitenkään tyypillisiä leijonia, ainakaan vielä..saas nähä sit kun kasvavat vielä tosta.
Leijonan pitäis olla melko huomiota hakeva ja omanapainen tyyppi mut en mä sit tiedä..
Mutta poika on kyllä ihan tyypillinen vaaka. Kiltti, kaikkien kaveri ja melko herkkä. Mut luonnetta hältäkin kyllä tarpeen vaatiessa sitten löytyy :saint:

 

Täällä on lapsihoroskoopit, luonteista. oinas | Lapsihoroskooppi

Lehtien horoskooppeja en lue, mutta oon kerran tilannut eräältä harjoittelijalta lasteni syntymäkartoista tulkinnat. Olin tosi hämmästynyt miten paikkansa pitävät ne olivat! Tuntui kun hän ois tuntenut minun lapset jopa paremmin kuin minä itse... Eikä hän tiennyt edes nimiä, vain tarkan syntymäajan ja paikan.

 

Palaan tänne. Toissayönä alkoi vuoto joka päätyi keskenmenoon. Viikkoja oli 12+6.

En tiedä haluatteko lukea enempää, en halua pahoittaa kenenkään mieltä. Pakko kuitenkin vähän purkaa tätä jonnekin. Sairaalaan päästessä oli kohdun suu 2 cm:ä auki ja sikiöpussi tullut jo pois. Enkä minkäänlaisia kipuja tuntenut missään. Mitään ei voinut tehdä. Söin supistuksia aloittavaa lääkettä joka sekään ei tehonnut ja pääsin aamulla ultran jälkeen pois.

Olo on turta, vaikka ehkäpä alitajunnassa olen tämän jollakin tasolla tiennyt. Joulun aikaan vuotoa tuli yhtenä päivänä ja siitä jotenkin tiesin ettei kaikki ole kunnossa. Kaikille kerettiin kuitenkin kertomaan, kun lapsille piti sanoa miksi äiti vaan nukkuu ja yökkii eikä voi heitellä ketään lumihankeen. Ehkäpä luonto hoiti viallisen yksilön pois, ennekuin se kerkisi liiaksi muistuttamaan ihmisvauvaa. Eikä sitä tiedä, vaikka sikiö olisi kuollut kohtuun jo aiemmin, mutta tuli nyt vasta pois.

Siispä takaisin alkuun. En tiedä onko täällä "vanhoja" neljännen kuumeilijoita enää jäljellä. Itse roikuin täältä marraskuusta 2009 aina tuonne lokakuuhun 2010. Ja nyt siis takaisin. Vauvakuume on kova ja ehkäpä sitä lähdetään yrittämäänkin, kunhan on mieli palannut paikoilleen ja olen taas fyysisesti valmis yritykseen. Varmasti menee ainakin huhtikuuhun. Menee nyt kaikki suunnitelmat uusiksi enkä oikein tiedä mistä aloittaa. Eikai tässä muuta, mutta nuorimmainen täyttää tänään kolme ja pitäisis työkkäriin ilmoittaa. Pää on kyllä niin sekaisin vielä...

Elikkäs olen 30v. ja meillä on kolme poikaa 08/03, 04/05 ja 01/08

 

Kovasti voin vain toivottaa voimia sinulle johnu :hug: ei oikein löydy sanoja :'( mutta hyvä, että saat purettua tunteitasi. Minäkään en täällä nyt varsinaisesti enää ole kuumeilemassa ollut, mutta mielelläni olen seuraillut muiden kuulumisia ja varmaan seurailen vielä jatkossakin. Ja toivon teille parempaa onnea, sitten kun olet kaikin puolin valmis yrittämään uudelleen, jotta tekin sen nelosen saisitte syliin asti. Kovasti jaksamista koko teidän perheelle!! :hug:

Adrianna ja kirpputyttö 29+5

 

Hei kaikille! Sopiiko sekaan? Täällä neljättä kuumeilee 35-v äippä, meillä on pojat 12/03, 8/05 ja tytär 12/09. Neljäs lapsi olisi "vakalle kansi" ja lupa annettiin tulla heti kun on tullakseen tämän kolmosen jälkeen. Imetän vielä pienimmäistä, eikä menkkoja ole kuulunut, joten kierrosta ei ole mitään tietoa. Tulin ensimmäistä imettäessäni raskaaksi ilman kuukautisia (vauva oli tuolloin 12 kk) ja samaa toivon nytkin, vähän vaan on hankalaa kun koko ajan voi kuvitella oireita ja testaillakin ilman tolkun häivää kun raskauden mahdollisuus on olemassa koko ajan..

Johnulle voimia ja osanotto suuressa surussa! Jaksamista! :hug:

 

Heippa!!

Hirveen ison kuumeen saattelemana ryhdyn teidän matkaan mukaan!

Olen 26v ja kolme ihanaa tytöntylleröä löytyy vuosimallia 2005, 2007 ja 2009
Ovista testailin viimeviikonloppuna ja vahvat viivat sain sunnuntaille, se olikin kaksinkeskinen saunailta sitten no mutta siis kerran vaan päästiin puuhiin... että ei pitäisi nyt hehkutella ja just edellisestä kierrosta sain raskaustestiin plussan ja sit kahen päivän päästä jo vuodettiin... no mutta taa kuumeilu on kyllä kovaa hommaa. tää ois nyt se viiminen vauveli, että vähän jopa haikein mielin tässä

terveisin nallemakarooni

 

Tervetuloa kaikille uusille :wave:
Nallemakarronilla onkin saman ikäiset lapset kaks ensimmäistä kuin meidän porukka <3

Johnulle osanottoni :'( todella surullista..:hug:

Täällä alkaa vauvakuume tarttua mieheenkin, selvästi miettii jo sekin et kuin pian flaksi käy ja pieni saatais aluilleen
No hedelmälliset päivät alkaa olla ensiviikolla käsillä joten sitten vaan peitot heilumaan heh!

Noita lapsihoroskooppeja kun luin niin en kyllä oikein vieläkään löydä tyttäriäni noista, no ehkä toista vähäsen..mut aika negatiiviseen sävyyn puhutaan leijonalapsesta tuossa. Vai kuvittelenko mä vaan?

 

Johnun kirjoituksen luettuani päätin ilmoittautua joukkoonne

Olen siis 29 vuotias. Pojat ovat -03 ja -04 syntyneet ja tyttö -08. (-07 rv 13+km sekä nyt uusi km)

Sain 2 viikkoa sitten lievän aivoinfarktin ja jouduin sairaalaan moneksi päiväksi. Sillä samaisella reissulla oli np ultra jossa selvisi että meidän odotettu neljäs vauva oli jättänyt matkansa ja surusta tuli suuri.
Suru muuttui vielä suuremmaksi kun lupaa uuteen yritykseen emme nyt saaneet, aivolääkärin mielestäni meidän tulisi tyytyä näihin kolmeen.
Koska neljännestä on tullut ns. pakkomielle minulle nyt niin päätimme miehen kanssa odottaa kesän loppuun/syksyn alkuun ja katsoa miten olen voinut ja ettei infarkti uusiudu. Tällä hetkellä jo lääkityskin estää vauvahaaveet.

Tiedän että jos onni suo ja neljäs saadaan niin pistohoidolle joudun koko odotusajaksi sekä kolmen alatiesynnytyksen jälkeen ainut vaihtoehto minulle on sectio- näin piikki ja leikkauskammoisena sekin tuntuu olemattomalta pienen nyytin rinnalla.

Joten mä laitan jäitä hattuun, yritän huolehtia itsestäni ja odotan kesään asti ainakin.
Mutta kaikille jo plussanneille kovasti onnea, Ovista metsästäneille tsemppiä ja malttia ja surun kohdannelle suuri halaus.

t. malttamaton 3 lapsen äiti

 

Tervetuloa kaikille uusille!
Johnu:hug:
Meille ei mitään uutta, kovin nuo kolme alle 3 vuotista pitää kiireisenä ettei liian usien ehdi tännekkään kirjottelee:ashamed:
mutta siis mä luulen että nyt la tai su vois olla täällä ovis jos kierto on tasaantunut tulehduksen jäljiltä, en o vielä saanu aikaseks hakee niitä ovulaatio testejä ja meinasinkin jos tän kierron menis ilman mutta saas nähä ryntäänkö kuitenkin apteekkiin ostoksille loppu viikosta että sais sen oviksen varmast bongattua
Mul on alkanu välil tulla nyt ajatuksii et oonko ihan hullu ku haluun tähän samaan syssyyn viel lisää lapsia mut sit toisaalt taas mietin et nyt olis kaikki valmiina ja rahallisestikki kaiketi kannatavampaa nyt ku parin vuoden pääst vaik ei sitä ikinä sais noin ajatella.

Meillä meni ny autoki vaihtoo on jotenkin nii ahdasta viidenhengen autossa tän konkkaronkan kans nyt on sitte niitä lisä paikkojakin valmiina jos meille vielä lisää lapsia suodaan

 

Minäkin voisin astua remmiin mukaan, edes toinen jalka oven välissä =)
Olen 29v. uusperheellinen, mulla tytöt -05, -06 ja -08. Nyt siis miehen kanssa ensimmäistä yhteistä lasta varovasti toivotaan. Ensimmäinen kierto ilman ehkäisyä. Tein juuri raskaustestin kp33, taisi olla nega tai ehkä haamu...en tiedä kun ärsyttää noita testejä alkaa "analysoimaan". Paljain silmin ei kunnon plussaa ollut havaittavissa. Tutut ensioireet on, vatsaa juilii jne. Pitänee tehdä uusintatesti vaikka viikonloppuna =)

 

Pakko käydä aina välillä lukemassa muiden kuulumisia. Täällä ootellaan et alkaako menkat vai ei. Kierto vaihtelee mulla niin paljo mutta nyt ollu useamman kerran 31 päivää. Ja nyt menossa 34 päivä... Raskausoireita oon kuvitellu (?), rinnat turvoksissa ja pari viikkoa sitte oli järkky kylmä pari päivää. Ja väsyneempiki oon ollu. Testin tein malttamattomana jo viikkoa ennen ku menkkojen piti alkaa, mut negaahan se näytti. Nyt en oo "uskaltanu" ostaa testiä ku pelkään et siinä on kuitenki nega... Nyt voi ainaki muutaman päivän vielä elää vaaleanpunaisissa unelmissa et jospa oisin sitteki raskaana... Palaan kertomaan kuulumisia kun tiedän miten tässä käy

Ja niitä plussatuulia toivottelen kaikille!

 

johnulle voimia surussa :hug:
Ennen esikoistani sain keskenmenon viikolla 9. Meillä oli silloin(kin) kova vauvakuume päällä, joten esikoinen sai alkunsa heti seuraavasta kierrosta. Ei siis ehtinyt tulla yksiäkään kuukautisia välissä, vaikka suositus taisi ainakin silloin olla että vähintään yhdet normaalit kuukautiset pitäisi olla ennen uutta raskautta. Kaikesta huolimatta terve tyttö sieltä sitten tuli. Älkää menettäkö johnu toivoanne. Pidän peukkuja.

Omasta tilanteestani sen verran päivitystä, että tein eilen aamupäivällä testin ja sain siihen haalean haamun. Tänään aamupissasta tuli jo selkeämpi plussa. Vielä ei uskalla kauheasti hurrata, koska menossa arviolta dpo 10-11. Mutta toivossa on hyvä elää kuitenkin =) Ylipäänsä olen positiivisesti yllättynyt siitä, että iästäni huolimatta (37 v) raskaus sai alkunsa jo heti ensimmäisestä yrityskerrasta.

 

Kiitos kaikille tuesta! :flower: Ei sitä voi uskoakaan, kuinka paljon lohduttaa pelkkä muutama sanassa näin virtuaalisesti, mutta voimaa niistä silti saa.

Toivoa ei olla menetetty! Odotetaan nyt ne yhdet kuukautiset ja sitten taas mennään. Ja tietysti pitää odottaa ja tutkiskella, että mikä on mieli sitten joskus keväällä, kun aihe on ajankohtainen. Ettei siinä vauvakuumeen sumussa vaan yritä uutta, vaikka pää ei seuraakaan mukana. Toivottavasti ymmärsitte mitä tarkoitin!! En ole päästänyt pieneen mieleenkään etteikö meille joskus sitä nelosta suotaisi. Enkä osaa kuvitella omaa reaktiota siihen, jos sitä ei koskaan tulekaan. Vaikka tervettähän se olisi kaikki vaihtoehdot käydä läpi.

kolmenmutsi, Tyttöni mun ja Isebel81: peukkuja

neljäskö: eikö olekin vaikeaa malttaa mielensä. Omasta itsestä huolehtiminen jää, ainakin minulla, täysin toisarvoiseksi noiden lasten rinnalla. Vaikka sehän on suoraan verrannollista lasten hyvinvointiin se oma jaksaminen. Jaksamista sinulle ja malttia!!

 

Kp34...yksi testi vielä jäljellä, näkyisiköhän vielä huomenaamulla mitään jos testaisi, eilen päivällä siis ei mitään (tai jokin haamun haamu)? dpo 12 huomenna.

 

JOHNU

Todellakin, en koskaan ajatellut että vauvan "teosta" voi tulla näin kamala pakkomielle ja ahdistus. Tänään kaverin kanssa kävin syömässä ja samalla mentiin hiplailemaan vauvanvaatteita, se taitaa olla mulle kuitenkin parasta terapiaan näin km jälkeen.
Elokuun vauvan vaunutkin komerossa polttelee näppejä enkä suostu niitä myymään pois, saa odottaa sitä nelosta siellä ihan rauhassa
Mies ei malta housuissaan pysyä kun odottaa kesää/syksyä yhtä kuumeisesti kuin minäkin eli onneksi meillä mies myös täysillä mukana kunhan lääkkeiden/oman voinnin kannalta otollinen hetki tulee Sitä odotellessa

Plussatuulia kaikille :wave:

 

testejä palaa... tänään luulin näkeväni jo jotain... mutta tää mielikuvituskin on aika juoksevaista sorttia! kp 27/29-31

 

Voimia täältäkin teille, jotka olette kokeneet surua. :hug:

Minulle ei kuulu uutta. Kotia rakennellaan loppusuoralla, siivousta ois loputtoman tuntuisesti kahdessa kodissa, uudessa ja vanhassa ei paljon mahdu kääntymään kun muuttolaatikoitakin on jo. Pyykkejä on paljon ja ruoanlaittokin on hyvin hätäistä välillä... Testejä en ole tehnyt enkä tarkalleen nyt ulkomuistista osaa sanoakaan mikä kiertopäivä on menossa. Kai ensi viikolla taas kp1.

Kerroin anopille että oispa se ihanaa, jos meillekin vielä tulis vielä yksi vaavi... Raksalla kun oltiin, niin anoppi tuumasi, että on noissa kolmessakin tekemistä ja jos jossain vaiheessa vielä kolmelle talot rakennellaan. Anoppi taitaa olla raksahommiin loputtoman kyllästynyt, kun on oikeesti joutunut( no ei ole pakko ollut) kaikkien kolmen oman lapsensa rakennuksilla auttelemaan ihan lähiaikoina. mutta kyllä hän on sellainen vauvanhoitaja, että varmaan alkuun neuloisi taas villapuvun pienelle (vaikka niitähän on jo kolme eri väristä..) Ja tykkäisi hoitaa vaikka on tuota välimatkaa, kun appivanhemmat muuttivat Etelä-Suomeen ja me asustellaan melko pohjoisessa.

 

Testejä kuluu täälläkin luvattoman paljon.. Sain juuri ja juuri nähtävän haamuntapaisen Elivon testiin maanataina, sitten taas negaa Davidin liuskoihin. Tilasin ne Raskauskeijulta ja olivat olevinaan niitä erittäin herkkiä (10), ovat kuitenkin samanlaisia vihreitä violettitekstisessä pakkauksessa kuin aiemmin käyttämäni Mammaksin "tavalliset"(25) Davidin testit. Tietääkö kukaan onko ne Davidin erittäin herkät erotettavissa pakkauksen tai värin perusteella tavallisista? Muistaakseni olisin joskus aikoinaan käyttänyt Mammaksilta tilattuja erittäin herkkiä testejä, siis Davidin nekin, joiden pakkaus oli punatekstinen ja liuskakin muistaakseni punainen(ovistesti on vaaleanpunainen, siihen en nyt sekoita...).

 

Oi siellä on jo jännät paikat nallemakaroonilla ja pilttihirmulla..tsemppiä testailuun
Minä puolestani bongasin oviksen tänään, limoineen ja mahanjuilimisineen..alkais olla otolliset ajat käsillä heh..
Meillä cristine anoppi on just kanssa kova hellimään ja lellimään lapsenlapsiaan ja hän kyselee aika ajoin et koskas jatkoa saadaan sarjaan mut mun oma äiti tuskin on kovin iloinen jos nyt tuuri käy ja neljättä murua tähän taloon saatais alkaa odottamaan..

Joko isebel testasi uudelleen??

Neljäskö, kovasti tsemppiä sullekin odotteluun ja pikaista toipumista :wave: aika hurjan kuuloista saada aivoinfarkti jo näinkin nuorena : / tai no ei kai se ikää nyt katsokkaan, mut jotenkin sitä aina ajattelee et vasta "varttuneemmalla" iällä alkaa olla syytä pelätä moisia..

 

huoh, täällä ei menkkoja kuulu. Testejä oon tehny useamman. Pregcheck antoi selvän haamun, mutta tänään sit tein apteekin oman raskaustestin johon ei tullu mitään Taitaa taas olla mun kierto sekasi. Aiemmin oli noin 31 päivää, mut nyt siis menossa jo 36 päivä viime kuukautisista.
Kaksi ekaa lasta on saanu alkunsa Clomifen -kuurin jälkeen heti ekasta yrittämästä. Kolmas sattui onnekkaana sattumana (laskujen mukaan menkat ois alkanu seuraavana päivnä mut oliki sopivasti ovis, ja tärppäs ) Nyt oon kovasti miettiny et jos kävisin gynekologin juttusilla ja jos saisin taas clomi-kuurin. Tää on niin peestä ku kierto heittelee aina useita päiviä. Äsken vielä "kidutin" itseäni ja katsoin Sydänääniä ohjelman. Itku ihan tuli, kun niin kaipaan sitä omaa pientä syliini... No, jospa tämä tästä ja pitää vaan uskoa et vielä sekin päivä tulee

 

Jooh, kaksi testiä tehty nyt, viimeisimmästä tuli puhdas nega : / Menkkoja ei kuulu, ei kyllä ole oireitakaan suuntaan tai toiseen. Eilen seksin jälkeen tuli hieman verta, ajattelin että nyt ne sitten alkaa, mutta enempää ei ole tullut kuin se pyyhkäisy. Outoa...

Tyttöni mun, aika lailla samoissa mennään. Täällä kp37, yllättävän pitkä kierto kun normisti on se 30-35pv. Ei kai voi kuin odotella?! :headwall:

 

Oi, monella jännät hetket käsillä. Onnea myös plussan tai haamun saaneille :flower:
Odotan itse niin että pääsen tuohon vaiheeseen että voi ruveta ovista bongailemaan ja plussaa metsästämään
Hölyhuispake Niin, harva kai sitä uskoo alle 30-kymppisenä saavansa infarktin tai mitään muutakaan vakavempaa. Mä kanssa olen mieltänyt ne yli 50-vuotiaiden asioiksi, mutta toisin kävi.
Onneksi selvisin pienin vahingoin ja voin jatkaa suht normaalia elämää marevanin kanssa, lainatakseni aivolääkäriä: enkelit oli matkassa mukana- tiedän tämän ja olen kiitollinen että saan olla ihanan miehen ja 3 suloisen lapsen luona kotona.
Vaikka km yllätti samalla reissulla ja yrittää ei heti saa niin ei elämä tähän lopu. On jaksettava eteenpäin ja odotettava uusia tuulia vähän myöhemmin

Olin pari päivää sitten syömässä hyvän ystävän kanssa joka neljännen saa. Ehdittiin jo suunnittelemaan kaikkea kun oltaisiin samaan aikaan oltu kotona, mutta eihän se niin mene aina.
Kesken ruokailun ystävä kysyi että haluanko tulla heidän neljännen kummiksi, se oli liikuttavaa koska olin ajatellut pyytää häntä myös neljänne lapsemme kummiksi. Ja tulenkin pyytämään kun sellainen toivottavasti vielä saadaan :heart:
Synnärillä aikoinaan tavattu ja voin sanoa että olen yhden parhaimmista ystävistä saanut siltä onnelliselta matkalta, kun joulunyyttimme noudimme :heart:

No, joo. Oli pakko kertoa kun ei muutakaan asiaa ole.. vielä

Kovasti tsemppiä kaikille, vielä meistä varmasti jokainen pääsee siirtymään odottavien puolelle

 

Palattu maanpinnalle, tänään kp3. Kierron pituus 36pv. Muille parempaa onnea

 

Hei,

Voisin liittyä joukkoonne mukaan. Ikää on kertynyt 36 v. ja talossa temmeltää jo entuudestaan kolme poikaa 7v, 4v ja 1.5 v. Neljännestä on ollut miehen kanssa puhetta, mutta yrityksen aloitus piti oleman tuossa keväällä tai kesällä. Vaikeata tuo yrityksen aloituksen siirtäminen kieltämättä on varsinkin kun tuo ehkäisypuoli on tuolla kondomitasolla. Ehkäisy onkin siirtynyt vähän vaivihkaa tuolle "varmojen päivien" puolelle. Toisin sanoen mies kysyy onko nyt varmat päivät ja minä vastaan että ei nyt välttämättä, mutta siitä huolimatta annetaan mennä . Viime kuussa kävikin sitten niin että näistä nk. "varmoista päivistä" huolimatta plussasin, mutta ikäväkseni ne kuukautiset sieltä kuitenkin alkoivat kahden päivän päästä. No vauvakuume siitä taisi entisestään nostaa päätänsä ja taas tässä kuussa ollaan menty niillä ei nyt varmaan ihan tänään ole ovulaatio -tyyppisellä ehkäisyllä :O . Tällä hetkellä taitaa olla meneillä kp 17/27-28 vaikka tuon viime kuukauden plussauksen jälkeen voi nuo kiertopäivät olla mitä tahansa.