Netti sillon joskus

ku me 40+ oltiin vielä tästäkin nuorempia =)
Osaatko kuvitella itseäsi esim. tällaisella palstalla parikymmentä vuotta sitten? Paino sanalla "kuvitella" =)

 

No eih... Eihän silloin ollu oikein tieteiskoneitakaan B)

 

\

No eih... Eihän silloin ollu oikein tieteiskoneitakaan B)

No, olihan sentään

 

20 vuotta sitten ei ollut tietokoneita eikä nettiä :/ meillä <br><br>

 

Tietokoneita tyyliin amiga oli, töissä ystäväni käytti tietokonetta päivittäin ja opiskelin tietotekniikkaa yhden kurssin! Mutta netistä ei ollut tietoa. Siis 20 vuotta sitten!

 

20 v sitten -80-luvulla ei ollut edes kännyköitä !!!!! oli "lälläreitä" eli niitä millä "huudeltiin" autosta toiseen, en nyt muista virallista nimeä niin en tähän laita.
20 v sitten ei ollut tavalliselle ihmiselle tietokoneita. Juu, jotkut insinööritason ihmiset käytti niitä töissään, työhön mennessä kirjaduttiin reikäkoneen kautta ja postissa oli pankkitoiminaa, pankkikirjoihin kirjoitettiin panot ja otot käsin
Osuuspankki oli kehittyneempi, siellä oli kone joka piti samaa ääntä kuin matriisitulostin eli semmosta "rouskutusta" ja merkinnät tuli koneellisesti. Ei ollut pankkiautomaatteja, rahat nostettin pankin tiskiltä, pankkikirjalla. Säästöpossu laskettiin käsin ??!! mutta sen laskemisestä ei peritty eli velotusta.

Niin, nettiyhteys oli yhtä utopinen ajatus kuin puhelin ilman johtoa. Tietokoneista kun ei tavallinen teni muuta tiennyt kuin että niitä oli jossain, niitä jotkut käytti, mutta mitään koko kansan juttuja ne eivät olleet - vielä -90-luvullakin tietokoneet olivat nimeltään PC ja MIKRO ja niitä, kuten kännyjäkin (joissa EI ollut tekstiviestimahdollisuutta tai soittoäänivalikoimaa!!) oli vain todella harvoilla ja valituilla.
90-luvun alussa koneet oli DOS-pohjaisia, sitten alkoi tulla windowsia pikkuhiljaa....


Joten en osannut kuvitella että olisin 20 tai 30 vuotiaana roikkunut netissä.
Jos olisi ollut mahdollisuus niin aivan taatusti sitä olisi sen tehnyt! Miten sitä muka olisi ollut erilainen kuin nuoret yleensäkään?! Kaikki nuoret ovat periaatteessa samanlaisia, mutta tottakai oman aikakautensa lapsia.

 

Eipä ole montakaan vuotta aikaa, kun sain ekan kännykän. Oli miehen vanha, mutta liittymän hankin. Ja kuinka hanttiin pistin mokomaa vekotinta vastaan. Ajattelin että jos mua ei kotoa puhelimella(lankapuhelimesta)
saa kiinni, niin eipä tarvi sitten saadakkaan. Vaan kummasti se on mieli muuttunut. Nyt ei ole enää lankapuhelinta, ja ilman kännykkää en taitais pärjätä.
Sama oli tämän tietsikan kans. tosin tämäkin on mulla ollut vasta reilun vuoden. Ja sen verran osaan käyttään, että netissä surffaan, wordilla kirjoittelen tekstejä ja sähköpostin luen ja lähetän. Ennen en tainnut osata laittaa edes virtaa näihin päälle.

 

Niin ja ne matkapuhelimet joita oli joskus vuonna jotain oli sellasia hiton isoja Mobira laatikoita, jotka maksoi helkutin paljon varmaan useita tuhansia markkoja.

 

Eka Amiga tuli markkinoille 1985! En muista milloin, mutta ehkä se oli -87, kun poikapuoleni sai sellaisen eli kohta 20 vuotta sitten!

JA -88 opiskelin sh-oppilaitoksessa ja meillä oli tietotekniikkaa, ei ne koneet silloin enää mitään reikäkorttijuttuja olleet!

 

Tuskin kaksplussalla olisin ollut, jossain muualla varmaan olisin surffaillut, jos tällaiset systeemit silloin olisi ollut. Siitä on muuten aika tarkkaan 20 vuotta, kun yksi opiskelijapoika kehitteli IRCiä, hänellä kuten meilläkin oli Amiga käytössä, näyttää olleen suosittu palstalaisten keskuudessa silloin

PC:t taisisivat aloittaa valloituksensa juuri silloin, värinäytöt olivat vielä harvassa. Johonkin purkkeihin otettiin silloin yhteyttä, mutta se oli vain jotain tiedonsiirtoa. Tietoja talleteltiin lerpuille.

 

\

Eka Amiga tuli markkinoille 1985! En muista milloin, mutta ehkä se oli -87, kun poikapuoleni sai sellaisen eli kohta 20 vuotta sitten!

JA -88 opiskelin sh-oppilaitoksessa ja meillä oli tietotekniikkaa, ei ne koneet silloin enää mitään reikäkorttijuttuja olleet!

Ne olivat kuitenkin melkoisen harvinaisia herkkuja, ei mitään koko kansan juttuja kuten nykyään !! Siinä on se ero. Hinnat olivat myös huiman korkeat. Nettiyhteyttä ei ollut.

Reikäkorttijuttuja ne eivät olleetkaan, se on eri juttu, mutta nykyäänhän esim. työpaikan kulunvalvonta (töihin tulo ja lähtö) on tietkonepohjainen eikä reikäkortti, kuten oli vielä -80-luvun alussa joissakin paikoissa.

Semmoset erot tuohon aikaan ja tähän päivään.

Läpimurtoa niin tietotekniikkaan kuin kännyynkin alkoi olla -90-luvulla.
'
Opiskelin itse sh-oppilaitoksessa -90-luvun alussa ja meillä oli tietotekniikkaa, lopputyö piti tehdä tietokoneella, mikä aiheutti suurta vastarintaa koska tietokoneita ei ollut kenelläkään kotonaan !! Mieskaverini oli atk-alalla, hänellä oli tietokone mutta tulostimme sen matriisikirjottimelle, tallennttiin korpulle . . Se oli todellista ylellisyyttä ja erikoista, muut kävivät koululla kirjottamassa. Koululla taisi olla tavallinen oikea tulostin eikä matriisikirjoitin.
tietokone oli musta-vakonäytöllä, alkuun oli DOS-pohjainen ja sitten kun opinnot alkoi olla lopussa, tuli windows myös koulun koneisiin. Nettiyhteyttä tuolloin 90-luvun alussa ei vielä ollut. -96-97 miehellä oli työpaikallaan nettiyhteys ja sähköp.osoite, koska oli atk-alan ihmisiä, meillä kotona ei ollut nettiä vaikka tietokone olikin.

 

Niin, mutta silloin kun minä olin kauppaopistossa, oli vielä tavalliset kirjoituskoneet (sähkökäyttöinen oli luxusta!) Tietokonekin oli konttoriopin luokassa, sellainen hirveä pömpeli, ainakin metrin korkuinen ja levyinen. Sillä sitten yriteltiin opetella lähettämään viestejä toisiin kauppaopistoihin. Reikänauha siinä oli, enkä kyllä ikinä oppinut sitä lukemaan..Joskus, kun satuimme olemaan siinä luokassa ja jostain tuli viesti tähän "tietokoneelle", niin kuului hirveä raksutus ja pauke. Sitä sitten innolla mentiin lukemaan, luki ken osasi :kieh: Oi niitä aikoja!

Minäkin olen ollut kännyköitä ja tietokoneita vastaan aikoinaan. Enkä kyllä mikään taituri ole tämän masiinan käytössä. Kerran töistä tullessani minulla simahti auto, onneksi tyttö oli mukana, jolla oli kännykkä, että sai apua. Sen jälkeen mieheni osti mullekin kännykän. Meillä oli myös kerran sellainen n.s. "autopuhelin", eli iso laatikko, jonka päällä luuri. Sitä sitten kuljetettiin autossa mukana Voi että, kun ajattelee, miten nopeasti on tekniikka muuttunut...

 

Vuonna 1989 yksi kännykkä maksoi muistaakseni noin 20.000 mk - kymppi tai pari alle sen, jotta hinta näytti siedettävämmelle.

Vuonna 1984 olin työmatkalla ja työkaverini piti nostaa pankista rahaa (ehkä 100 mk) vieraassa kaupungissa. Nosto onnistui pankin tiskillä, missä virkailija soitti kotikaupungin konttoriin, varmisti tilin saldon ja merkitsi oton pankkikirjaan. Siihen aikaan nostot olivat ilmaisia eli palvelumaksuja ei ollut.

 

Hauskoja juttuja, näitä on joskus kelailtu ystävienki kans.
10 vuotta vanhoissa lehtien mainoksissa ei ollut vielä liikkeiden tai firmojen nettiosoitteita ollenkaan.
Meillä oli vuonna 91 täällä pohjolan perukoilla käytössä ns. TIILISKIVI, eli sellanen kauhea halko- mobira ja kun soitti sillä, piti pysyä yhdessä tietyssä paikassa liikkumatta mihinkään.
Akku oli pitkä tötterö joka ladattiin erikseen omassa laturissa eikä sillä voinut puhuakaan kuin korkeintaan pari puhelua. Autossa sitä ei muistaakseni voinut käyttää ollenkaan.
Meidän tutulla sinkkupariskunnalla oli hienompi laitos, se oli autoon kiinnitettävä laukkumalli, täytti pelkääjänpuolen jalkatilan melkein kokonaan.

 

Muistan kun kirjoittelin graduani joku perikymmentä vuotta sitten ja sain yliopistolta lainaan kannettavan koneen...se oli kyllä uutta!Sitä sai lainata viikon kerrallaan ja ohjelma takkusi kokoajan, muistaakseni Teko 1.1 tai jotain sinnepäin...ja sitten tapahtui se pahin, kone tilttasi ja kaikki kirjitukseni häipyi Näytölle ilmestyi aivan jotain ihme merkkikieltä.
Onneksi olin tallentanut osan disketeille ja eiku sitten yliopistolle tietokonenikkarille selvittelemään olisko jotain säästynyt koneen muistiin..

Enpä olisi uskonut, että tänä päivänä en tulisi toimeen ilman tietsikkaa ja kännykkää tai siis jos olis pakko tulla toimeen niin tulishan sitä, mutta niin monessa asiassa näitä masiinoita tarvitaan ja monesti on tosi tilanteitakin joissa saa nopeasti yhteyttä. =)

 

Heh, mulla oli lopputyötä tehdessä käytössä kirjoituskone, jossa oli tekstinkäsittelyvalmius eli pystyi
tallentamaan juttua disketille... Se oli aikamoista väsäämistä. Joillain oli tietokone kotona. Meillä oli se Amiga, mutta ilman tekstinkäsittelyohjelmaa.

 

On todella hyvä ettei meillä silloin ollut nettiyhteyttä kun lapset olivat pieniä. Olisin varmaan vaan roikkunut koneella ja hommat jääneet tekemättä. Se on asia mistä näin jälkikäteen olen usein ollut iloinen. Tähän kun tulee, jää helposti tunniksi jos toiseksikin, eikä edes huomaa ajan kulumista!

 

\

Niin, mutta silloin kun minä olin kauppaopistossa, oli vielä tavalliset kirjoituskoneet (sähkökäyttöinen oli luxusta!) Tietokonekin oli konttoriopin luokassa, sellainen hirveä pömpeli, ainakin metrin korkuinen ja levyinen. Sillä sitten yriteltiin opetella lähettämään viestejä toisiin kauppaopistoihin. Reikänauha siinä oli, enkä kyllä ikinä oppinut sitä lukemaan..Joskus, kun satuimme olemaan siinä luokassa ja jostain tuli viesti tähän "tietokoneelle", niin kuului hirveä raksutus ja pauke. Sitä sitten innolla mentiin lukemaan, luki ken osasi :kieh: Oi niitä aikoja!

Minäkin olen ollut kännyköitä ja tietokoneita vastaan aikoinaan. Enkä kyllä mikään taituri ole tämän masiinan käytössä. Kerran töistä tullessani minulla simahti auto, onneksi tyttö oli mukana, jolla oli kännykkä, että sai apua. Sen jälkeen mieheni osti mullekin kännykän. Meillä oli myös kerran sellainen n.s. "autopuhelin", eli iso laatikko, jonka päällä luuri. Sitä sitten kuljetettiin autossa mukana Voi että, kun ajattelee, miten nopeasti on tekniikka muuttunut...

Mä kävin kauppaopiston vuosina 1985-87 ja voi että meän konekirjotuksen ope oli ylpeä, ku oli saatu käyttöön sähkökirjotuskoneet koko luokalle. Atk-luokassa oli muutama tietsikka, jotain ohjelmia me harjoteltiin tekemään.

Vielä kauemmas taaksepäin, ala-asteella käsityöluokassa oli yksi sähköompelukone, jota aluks kukaan ei uskaltanu käyttää. Mut ku siihen tottu, niin siihen oli aina hirvee jono =)

Mä totuin tietokoneeseen heti ku sellanen kotia laitettiin, vain toimistokäyttöön kylläkin, ei sillä muuta tehty.
Mutta kännykästä olin sitä mieltä, että ihan turha kapistus. Sain mieheltäni kuites kännykän ja aika äkkiä pyörsin puheeni turhistuksesta.
Nyt en suostuis oleen ilman kännykkää!

Mä sain ton kännykän vuonna 1997 ja sillon pidettiin vielä snobbailuna jos esim. piti ravintolassa syödessä kännykkää pöydällä.
Nykyään kännykätön ihminen on suorastaan kummajainen =)