Neuvoja 2,5vuotiaan kiukkukohtauksiin!

Meillä siis 2,5vuotias uhmaikäinen. Poika on esikoinen, joten nyt tarvitsen teiltä hiukan neuvoja siihen miten kannattaisi "reagoida" pojan kiukkukohtauksiin ja miten saisi hänet parhaiten rauhoittumaan.
Kiukkukohtaukset tulevat yleensä muutamia kertoja päivässä, johtuen useimmiten siitä, ettei saa tahtoaan läpi jossain asiassa, tai pitää tehdä jotain mitä ei haluaisi. Eli esim. ulkoa tullaan sisälle, jos heittää kiviä kielloista huolimatta. Alkaa mahdoton huuto ja parku kun kannan sisälle ja vaatteita riisuttaessa voi jopa lyödä, eikä siihen auta kiellot. Ei rauhoitu, vaikka yrittäisin mitä. Ei auta hassuttelut, huomion kiinnittäminen muualle, sylissä "väkisin" pitäminen (pahentaa vaan), lohduttaminen (halaaminen tms.) Ei suostu kuuntelemaan kun yritän selittää miksi näin toimittiin. Karjuu vain ja läpsii. Yleensä se auttaa ajan kanssa, kun lähden pois ja alan tehdä omia juttujani ja annan pojan huutaa kiukkunsa pois. Sitten hetken kuluttua "unohtaa" asian ja siirtyy leikkimään tms. omana ihanana itsenään .
Mutta mietityttää nyt, onko tämä väärä tapa toimia? Jättää poika huomiotta ja yksin kiukkunsa kanssa. Miten kannattaisi toimia?

Vinkkejä ja samalaisia kokemuksia kaipailen! :flower:

 

Kirjoitinko mä tän Niin kotoisalta kuulostaa...
Innoissaan myös täällä odotellaan vinkkejä!

 

No mun mielestä lapsen pitää saada rauhassa kiukuta kun kyse on kuitenkin kehitykseen liittyvästä asiasta,eli sitä kiukkuamista ei varsinaisesti tarvis kieltääkkään. Miä teen pojan 2v3kk kanssa niin et kannan sisälle ja jos ei anna riisua,niin annan meuhkata eteisessä kunnes sit tulee ite pyytään vaatteet pois. Yleensä ei oo sen jälkeen ees vailla haleja tms. vaan on oma ilonen ittensä. Meillä on kans niin et kun silmitön raivo on päällä,ei siihen mikään auta. Läpsiminen yms.mitä meilläkin esiintyy,on sit taas heti kiellettävä mut harvemmin siitäkään tehoo on,siks on vaan mentävä pois alta niin sanotusti.
Jälkeenpäin voi asiasta sitte tietty keskustella jos tarve vaatii
Sit on asia erikseen ns.tuhmuuksien teko...siihen mulla ei oo paljoo neuvoja antaa miten ne hommat estettäs:kieh:

 

kuulostaapa tutulta Meillä sama vaihe meneillään ja poika on iältään 2v8kk. On aiemminkin saanut näitä pömppö kohtauksia tyyliin kerran pari viikossa, mut nyt on selkeesti alkanut sitten tää kuuluisa 3v uhma. Raivokohtauksia tulee nyt oikeastaan päivittäin ja saattaa tulla 2-3 päivässäkin. Milloin mistäkin ja yleensä ihan näistä päivän selvistä asioista ja semmoisista jotka tehdään yleensä, siis esim. mennään päikkäreiden jälkeen pissalle ja jos esim. joku asia ei mene just niinkuin hän tahtoo..
Raivokohtauksen aikana ei tosiaan auta mikään, ei syli, ei siis mikään niinkuin kuvailit. Minä annankin sitten lapsen kiukuta kiukkunsa rauhassa loppuun. Meillä on nyt myös tullut kuvioihin tämä läpsiminen, ja kiellot ei auta mitään kohtauksien aikana. Yleensä lasken lapsen lattialle raivoamaan ja katson perään ettei satuta vahingossa itseään, ja sit kun on rauhoittunut niin yleensä asiasta sitten jutellaan ja halitaan. Sen jälkeen yleensä mielellään tekee asian mitä ikinä oltiinkaan tekemässä, tai sit jatkaa leikkejään.
Välillä meinaa itselläkin olla aina toivoton olo tän kiukkuamisen keskellä, ja asiaa vielä vaikeuttaa itsellä se et on myös tämän pojan pikkusisko 1v3kk joka on luonteeltaan myös hyvin voimakas tahtoinen, kyl meinaa välillä tuntuu et 10 sijaan vois laskea 1000...:kieh: