neuvoja?

Vihdoinkin uskalsin sanoa avomiehelleni että nyt en jaksa, haluan erota. Siitä on nyt pari viikkoa ja ihanan helpottunut olo.. tuntuu hyvältä myös että, pystymme puhumaan erostamme ja miettimään yhdessä erilaisia asioita mitä eron myötä joutuu kestämään..kuten äitini joka alkoi itkemään kun ensimmäisen kerran mainitsein että saatamme tytön kanssa muuttaa pois.. nyt pitäisi kertoa että me todella muutamme erillemme! Ja miehen perhe ja sukulaiset..huh huh, pelottaa jo etukäteen mitä tekstiä sieltä tulee! Onko teillä ideoita ja neuvoja mitä sanoa ihmisille? Eromme on paras ratkaisu meille ja varsinkin tytölle, kun hänen ei tarvitse kuunnella riitaa ja tappelua.

 

Eihän sun tarvitse ottaa ylimääräisiä paineita enää siitä et mitä sukulaiset ym ajattelee erostanne!Te olette eroamassa toisistanne,ette suvuistanne.Etkä sinä ole tilivelvollinen kenellekään muulle kuin itsellesi ja lapsellesi.Jos kuitenkin haluat jotain suvulle sanoa,kerro että lapsellasi on mielestänne oikeus elää riidattomassa kodissa.Ei muuta.Mun mielestä se on äärettömän hyvä syy erota.Itse olen tehnyt saman.jos joku sukulaisista ei halua olla vaikka yhteydessä kanssasi sen takia,ei hän ole ikinä läheinen sinulle ollutkaan.ajattele nyt vain itseäsi ja lastasi,sitä mikä on teille parasta,äläkä huolehdi ulkopuolisten ajatuksista.Lapselle parempi kasvuympäristö on ehdottomasti yh-äidin luona kuin riitelevien vanhempien luona.Ja lapsen parastahan tässä ajattelet?siispä ei murhetta,tiedät varmasti itsekin sen.Onnea teille jatkoon :hug: