NEUVOKAA MUA!!!!

Mulla sellainen ihan"sairas" juttu kun sain "vahingossa" kerran tietää kun juteltiin mieheni kanssa että hänen mielestään minun siskoni on kauniimpi kuin minä. Mä en voi mitään mutta mun on tosi vaikee elää sen tiedon kanssa..Kertokaa miten mä voin olla tollasen tiedon kanssa sinut ja onnellinen vaimo. Koska kyllä mulle merkkaa ulkoinenkin kauneus niin kuin suurimmalle osalle naisista. Ja sitä haluaa olla oman miehen kaunein kuitenkin vaikka maan listalla oiskin toisiks viimenen.
Mä olen hiukka mustasukkainen, en sairaalloisen kuitenkaan ja sitten kai moni viisas haistaa et taitaa olla huono itsetuntokin, se on kyllä totta. Mutta kertokaa myös hyvä itestunoiset et tuntuisko teistä miltään jos miehesi pitäisi siskoasi kauniimpana? Vai miten pärjäätte ajatuksen kanssa?

Mun mieheni on tosi rehellinen ja ei halunnu valehdella niin kun aikani pyöritin ja tenttasin se tunnusti et se nyt on vähän nätimpi. se on miehellekkin tosi vaikee tilanne kun mä voin pahoin ton jutun kanssa ja se ei saa sanottua takas jne. Se vaan yrittää et oot säkin kaunis ja et se arvostaa mussa kaikkee muutakin niin paljon...

Jos jollakin voi olla olemassa vastaavia tilanteita niin kirjoitelkaa.. Kiitos teille!! -murtunut
 
no ensinnäkin, mistä tuo sai alkunsa et sit tenttasit sitä? Ku ei kukkaan suht järkevä mies kummiskaa varmaa menis tommost noin vaa sanomaan.. Ja mä ainaski oon mun miehelle se kaikkein kaunein ja upein, mut vaiks en oliskaan ni en sitä kyl haluais kuulla. Se tuskin on hirmusti siihen itsetuntoon verrannollinen et ei välttis haluis kuulla et juu no se on kyl kauniimpi ku sie. Mut kai tuostakin ylitte pääsee.. en vain ymmärrä miks siit on tullu tuollainen asia et ylipäätään on tullu puheeks et sen sisko ois kauniimpi.. valases siis vähä :)
 
sori, mutta tuntuu vähän turhalta ottaa stressiä tuollaisesta. maailma on puolillaan itseä kauniimpia naisia, eikä se kyllä meikäläisen itsetuntoa vähennä ollenkaan. eipä tuo mies mun kanssa kauneuden takia halunnut aikanaan naimisiin mennä. kyllä sitä omaa miestä komeampia miehiä minunkin mielestä on maailmassa, eikä se rakkautta vähennä yhtään. miksi pitää vertailla? edellisen kanssa samaa mietin, että miten moinen tuli puheeksi???

niin ja mun mies kertoi, ettei rakasta enää ja senkin asian kanssa pitää elää.
 
No se vaan tuli kerran kun kerran mustis-hetkellä kysyin et onks se mun sisko hänestä kaunis niin rupes änkyttään ja sit hölmö jatkoin vielä sillä et onks se kauniimpi kuin minä...
Ja kyllähän minäkin sen toki tiedän et maailma on todella pullollaan mua kauniimpia, ei tarvii mennä kun lähikauppaan ni niitä on, mutta toi on ilkee kun se on niin lähellä kuin oma sisko ja kuitenkin ollaan tekemisissä paljon. Ongelmahan tässä ei ole se et miksen mä ole kauniimpi vaan kun tällainen paska asia on tullut ilmi niin miten mä voin nielasta sen tiedon tosta vaan. Välillä menee sen kans mut välillä tuntuu etten voi elää sen tiedon kanssa.(varsinkin nyt raskaana ollessa kun tuntee itsensä kaikkee muuta kuin naiseksi niin morkkis on välillä kauhee..) You know!??
 

Eihän tuollaista saa sanoa ääneen. Miehesi rehellisyys on kyllä ihan vääränlaista! Mun mies on joskus sanonut suhteen alussa jotakin tuosta rehellisyydestä ja mä sanoin heti ettet TODELLAKAAN kerro mulle ikinä mitään sellaisia juttuja, jotka vain turhaan pahoittaa mun mielen. Kyllä mäkin joskus ohimennen unelmoin, että mieheni olisi pidempi, että sillä olisi tiukempi vatsa tai että hän käyttäisi paremmin istuvia vaatteita, jne. Mutta en IKINÄ sanoisi sitä hänelle, varsinkin kun jos asiaa sekunninkin pidempään mietin, totean etten halua hänestä oikeasti muuttaa yhtään mitään! Puhut sen miehesi kanssa nyt tosi rehellisesti ja sovitte selkeät pelisäännöt! Esim en kerro jos näin eroottisen unen jostakin uljaasta uroosta, enkä ikinä halua kuulla jos hän näkee vastaavia unia (joissa minä en ole mukana :).
 

Yhteistyössä