Niin pahin pelkoni tässä raskaudessa kävi toteen

..vaikka oli tiedossa että kun istukka on etinen, se voi alkaa vuotaa ihan salama kirkkaalta taivaalta. Veret ryöpsähti torstaita vasten yöllä veskireissulla lattialle ja lanssilla kiireesti NKL:lle.

Nyt tätä kirjoittaessa pahin on jo onneksi ohi, eikä vauvalla mitään hätää mutta (olen vielä sairaalassa ja kaiketi huomenna lääkärin kanssa mietitään jatkoa) mitä jos kotona kaikki menee taas pieleen? Miten näin pieni edes voi selvitä? Painoa viimeisimmän arvion mukaan oli 900 gr.

Mä voin hyvillä mielin levätä kun esikon hoito ja muutkin asiat on kunnossa.

 

Voi että, voin vaan kuvitella kuinka paljon tuo jää kaihertamaan :hug:
Toivottavasti loppuaika sujuu ilman vuotoja ja vauva saisi vielä kasvaa. Olette mun ajatuksissa :heart:

 

jaksamisia ja tsemppiä tulevaan!

 

Tara

Mulla oli edellisessä raskaudessa totaalietinen istukka ja jouduin 7 kertaa raskauden aikana sairaalaan alkaen viikoilta 23+1. Jos haluat jotain kysellä, niin voin jakaa kokemuksia. Vauva synty kiirellisellä sektiolla 5 viikoa ennen laskettua aikaa (35+0) ja on nyt n. 1kk vanha.

 

Hui! Varmasti säikäyttää silti vaikka ois tiedossa. Toivotaan että pieni sais vielä kasvaa rauhassa eikä tulis mitään tommosia enää. :hug:

 

Kiitoksia tsemppauksista, laittelen viestiä huldasharksille jossain vaiheessa. Mukava kuulla että kaikki meni hyvin. :flower:

Positiivista sekin että nyt hoito on ollut ihanaa eikä yhtään ällöä hoitsua tai lekuria ainakaan vielä ole kohdalle sattunut. Esikko syntyi täällä ja silloin meno oli ihan toista luokkaa vaikka raskaus oli synnytystä myöten kun oppikirjoista.

 

Mulla on tossa nyt jaloissa pyörimässä kaks 700grammasena syntynyttä poikaa. Jaksa vaan uskoa, kaikki päättyy varmasti hyvin

 

Onko teidän pakko sitten lähteä vielä kotiin? Vai saisitko jäädä vielä osastolle kasvattamaan vauvaa vaara-ajan ohitse?

 

Olen itse syntynyt 700grammaisena viikolla 26 ja kaikki paremmin kuin hyvin. Oman esikoiseni sain viikko sitten.

Hyvin voi siis selvitä kaikki parhain päin - jaksamista ja tsemppiä!

 

[QUOTE="hei";24557100]Onko teidän pakko sitten lähteä vielä kotiin? Vai saisitko jäädä vielä osastolle kasvattamaan vauvaa vaara-ajan ohitse?[/QUOTE]

Etinen istukka voi vuotaa kerran tai monta kertaa. Kyllä ne taitaa kotia laittaa vuodelepoon, mikäli kaikki on muuten kunnossa.

Mä olin 3kk pakkovuodelevossa ja sairaalassa makaaminen on todella rankkaa, vaikka suurimman osan ajasta sainkin olla kotona.

 

Millä viikolla oot?

 

27+5 on vasta viikkoja eli liian vähän. Toiselle vieraalle yllä, pysyttelen kyllä sairaalassa enemmän kun mielelläni kun se kodin ja esikon hoidon puolesta on mahdollista mutta raja siinäkin tulee vastaan. Nyt juuri ei ole ruuhkaa mutta tilanteet voi muuttua ja kukapa käytävällä haluaisi kasvatella sen enempää kun synnyttääkään. Huomenna viisaampia kun lääkäri tulee heti aamulla juttelemaan.

 

Tilannepäivitystä niille keitä kiinnostaa.

Meille syntyi toinen tyttö rv 34+2 20.10 klo 12:16 suunnitellulla sektiolla NKL:llä. Mitat 1420 gr / 38 cm. Pisteitä neiti sai jo viiden minuutin iässä 8 ja vaikka on pieni kun linnunpoikanen, tilanne on hyvä. Hengittää ja kykenee syömään itse.

Kotiuduttiin jo tänään puoliltapäivin, sillä reissu otti henkisesti todella koville, enkä todellakaan olisi enää kyennyt olemaan yhtään yötä sairaalassa kuuntelemassa ja näkemässä toisten vauvojen itkua kun oma joutui pikaisen vilautuksen jälkeen VVO:lle ja pää sekaisin muutenkin kun loppuviikot kuluivat useiden eri lääkäreiden eipäsjuupas -jaaritteluun että jatketaanko raskautta vielä vai eikö jatketa. Nyt jatkossa käydään hoitamassa ja sylittelemässä pientä siihen asti kunnes on tarpeeksi vahva ja iso kotiutumaan.

 

:hug: Huh, kiva kuulla että kaikki meni kuitenkin hyvin, pieni on kunnossa vaikkakin niin pikkuinen

 

hienoa että vauva pysyi kyydissä noinkin kauan!

Mun lapsista jokainen on hakenut alkupontta teho-osaston kautta. Hoito on hyvää <3 Vaikka rankkaahan se on äidille, isille ja lapselle...

Mun viimeisin oli teholla 3 viikkoa, aiemmat olleet vaan 2. Mut pieni pääsi kotiin torstaina ja nyt harjoitellaan arkea kotioloissa. Toivottavasti tekin selviätte lyhyellä tehohoitojaksolla!

 

hienoa että vauva pysyi kyydissä noinkin kauan!

Mun lapsista jokainen on hakenut alkupontta teho-osaston kautta. Hoito on hyvää <3 Vaikka rankkaahan se on äidille, isille ja lapselle...

Mun viimeisin oli teholla 3 viikkoa, aiemmat olleet vaan 2. Mut pieni pääsi kotiin torstaina ja nyt harjoitellaan arkea kotioloissa. Toivottavasti tekin selviätte lyhyellä tehohoitojaksolla!

Tilanne oli tosi paha läheltä piti jo silloin kun tämän ketjun aloitin. Ja tuosta koosta, neidin mitat oli yllätys lääkäreillekin, ainakin kaksi eri lääkäriä ihmetteli kokoa.

Istukka oli tosi huonossa kunnossa eli mitä nopeasti pläräiltiin synnärikertomusta niin istukasta puolet oli pelkkää rasvaa että kiitos viimeisimmälle lääkärille joka älysi tehdä sektiopäätöksen, sitä edellinen olisi 'katsotaan nyt tuonne 35 viikoille tilannetta'.

Sapiskaa tullaan antamaan (VVO ja leikkurin hlöstölle pisteet hyvästä hoidosta) mutta nyt ei jaksa enempää sitä vielä miettiä, kunhan saadaan tästä arki palautettua uomiinsa eli vuorotellen käydään miehen kanssa kuopusta hoitamassa kotiutumiseen asti.

 

nyt katoin mitat, onpa tosiaan pieni noille viikoille, alle 1500g..
(33+1 mun tyttö oli 2095g, kuopus syntyi 35+2, 2918g..) mut äkkiä ne kasvaa ja voimistuu. Vuoden päästä hänestä ei huomaakaan enää että on pienenä tullut!

 

Hei ja onnea vauvasta! :flower:
Mun esikoinen syntyi aikoinaan viikolla 36 ja painoi 1580g. Istukka ei toiminut ja kaikki (myös vauvan pieni koko!) huomattiin vasta synnytyksessä.

Kaikki on mennyt tytön kohdalla hienosti, nyt hän on terve seiskaluokkalainen.

 

Onnea pikkuruiselle:heart::flower:

 

Voi onnea oikein paljon ja voimia koko pesueelle :heart:
Itsekin oon pienestä, 1200g ponnistanut, ja kaikki peukut pystyssä, että teilläkin sujuu hyvin!

 

Kiitoksia onnitteluista. :heart:

Neiti on nyt neljän päivän ikäinen ja tilanne pysynyt niin hyvänä että siirtynee tässä tämän päivän aikana jatkohoitoon Kättärille.

Ikävä on raastava ja huono omatunto kun ei voida jatkuvasti olla sairaalassa kun esikoisestakin täytyy huolehtia ja miehen käydä töissäkin, itse yritän kuntoutua kun kipulääkkeitäkin vielä menee ja rintoja tyhjentelen kun maito on alkanut onneksi hyvin nousemaan. Vielä neiti ei ole niin vahva että pystyisi imemään rintaa mutta eiköhän pian päästä sitäkin yrittämään, pullosta jaksaa syödä hyvin.

Mä olen aina aamupäivät sairaalassa (kohta taas mennään kunhan esikko saa nukuttua ja syötyä, koko perheen voimin) ja mies menee sitten loppuillasta. Eilen pieni pääsi iskän paidan sisälle kenguruhoitoon.

 

Miulla oli sairaalan 100km, joten olin sairaalassa aina joka toinen päivä. Voimia sairaala-aikaan :heart:

 

Paljon onnea pikkuneidistä!! Itse sain esikoisen Naikkarilla 34+2 ja toisen 34+4. Mun vauvat oli kyllä sokerivauvoja diabetekseni takia ja painoivat hurjasti enemmän kuin sinun tyttösi mutta silti esikoinen vietti 2 viikkoa siellä Naikkarilla ja keskimmäinen viikon. Esikoisella oli hieman hengitysvaikeuksia summuuta mutta hienosti selvisi ja varmasti teidänkin tirppa sieltä pian kotiin pääsee NUo vauvat ovat aikamoisia sissejä vaikkei niitä yleensä koolla olekkaan pilattu :heart: