Nöyryttääkö Supernanny?

No koirankoulutusta ne Supernannyn opit ovat, eivät kasvatusta. Lapset pääasiassa ehdollistetaan toimimaan tietyillä tavoin. Tietty siinä vaiheessa, kun lasten meno johtuu siitä, että ovat saaneet olla kuin pellossa viimeiset kymmenen vuotta, voi olla että muut keinot eivät enää toimi. Kiltti ja tottelevainen lapsi ei kuitenkaan ole välttämättä hyvinvoiva lapsi, vaikkei oireilisi enää ulospäin.

Jostain kai se on lähdettävä liikkeelle?
Lapset ovat eläneet kuin pellossa. Ei mitään rajoja, eivät siedä pettymyksiä. Ovat jopa vaaraksi itselleen juoksennellessa pitkin isoja autoteitä yms! Kiroilevat, sylkevät, hakkaavat etc.

Ei siinä auta päähän taputtelu, kyllä tuossa vaiheessa on vanhemman otettava tilanne haltuun! Jo frost auttaa ihan asiallisesti.
Vanhempien ja lapsien suhde paranee jo jakson aikana huomattavasti. Kommunikaatio pelaa etc.
Siitä voi jatkaa kukin miten parhaaksi näkee (kunhan on rajat rakkauden lisäksi, että lapsi kokee turvaa) mutta pahin on saatu alta pois ja yhteys on löytynyt.

 

Tosin että jos jotain kritiikkiä näin äkkiseltään ohjelmasta keksin, niin lähinnä sen, että ne pienet lapset joutuu tahtomattaankin julkisuuteen epätoivottavan mutta siihen astiseen kasvatukseen nähden loogisen käytöksen takia, koska vanhemmat niin päättää. Ei ne lapset oo siihen tilanteeseen syypäitä, mutta nimellä ja naamalla ihan ympäri maailmaa näytetään, miten tässä Jack Jones riehuu ja rähjää. Lapsi ei välttämättä isompana ole niin kauheen kiitollinen siitä että ikuisesti jää ainaki nettiin niiden "ansioiden" takia...

 

Yksi tutun lapsi meni yökylässä 14-vuotiaana aikuisten kainaloon nukkumaan, ihanaa minusta. Hänestä kasvoi tosi avoin ja mukava mies,. Varmaan A-luokan tuleva perheenisä.

Minusta tossa on jo jotain vähän epäilyttävää suoraan sanoen...

 

[QUOTE="Hömelö";29982593]Mä en tajua tota koko juttua. Ensinnäkin se Frost nimeen omaan sanoo, että rangaistukset ikätason mukasesti ja syy on selitettävä aina niin että lapsi sen ymmärtää. Lapsi saa ensin varotuksen, mutta jos tahallaan jatkaa kiellettyä toimintaa, joutuu jäähypenkille. Toisinaan siitä seuraa varsinkin alkuun hirvee protesti. Tietysti, jos lapsi ei oo koskaan aikasemmin huomannu, että teoilla on seuraukset. Eikä sinne jäähylle minun tietääkseni jätetä totaalisesti yksin, vaan vanhempi saattaa olla jopa siinä samassa huoneessa, mutta ei vaan noteeraa sitä hirveetä mesoomista. En vaan pysty ymmärtämään että mitä niin kauheeta siinä on jos lasta (ei vauvaa!) rangaistaan tahallisesta kielletystä teosta reilulla ja väkivallattomalla tavalla sen jälkeen kun on annettu tilaisuus muuttaa epätoivottua käytöstä. Tai mitä kauheeta siinä on että lapsi laitetaan jäähylle eikä sitä koko ajan silitellä ja paapota kun se alkaa hirveesti protestoida rangaistusta kun kyse ei kumminkaan ole siitä että lapsi esimerkiks suljettais omaan huoneeseen totaalisesti yksin. Minkähänlaisia seurauksia näiden alan ammattilaisten mielestä lapselle pitäis sitte koitua? Pelkästään kertoa ja selittää asioita? Entäs kun asia ei mene jakeluun? Vai pitäiskö olla kokonaan rankaisematta? Eikö sillon nimeen omaan lapsi opi itsekeskeisyyttä ajattelemalla, että miksi mä ajattelisin muita kun pelkästään itseä ajattelemalla pääsen helpoimmalla ja saan eniten. Miksi en kiljuis ja kiukuttelis kun kerran sillä saa paljon huomiota muttei tule mitään sanktioita? Miksi toisen härnääminen pitäis lopettaa, vaikka toiselle tuleekin paha mieli? Sehän on hauskaa ajanvietettä eikä siitä koidu itelle mitään ikävää.

Ja onhan monet vanhemmat siinä ohjelmassa tosi avuttomia, oikeesti! Jos ei ymmärrä, että lasta täytyy kieltää lyömästä, niin kyllä siitä on ihan aiheellista sanoo suoraan, että ei semmonen peli vetele. Ja kyllähän ne vanhemmatkin sen ite tavallaan tietää, sen takiahan ne ihan VAPAAEHTOISESTI koko ohjelmaan osallistuu. Sitäpaitsi minusta se Frost antaa kaiken mahollisen positiivisenkin palautteen mitä on annettavissa. Eiks se yleensä nimeen omaan pyri ensin antamaan kehuja niistä asioista, mitkä on perheessä hyvin?

En kato koko sarjaa älyttömän ahkerasti, mutta se mitä olen kattonu, niin minusta Jo Frost on tosi fiksu ja johdonmukanen, reilu, ystävällinen ja sanoo asiat suoraan niin kun hän ne näkee. Minusta hän kans vaikuttais ymmärtävän tosi hyvin lapsia ja niiden tarpeita. Jotenki tuntuu että koko melskaus on ihan silkkaa kateellisten panettelua.[/QUOTE]

Samaa mieltä! Jo käyttää kolmen metodin menetelmää:
1. älä heitä ruokaa seinään, koska se sotkee seinät
2. älä heitä ruokaa seinään, koska kielsin heittämästä ja jos et tottele seuraa jäähy
3. koska yhä heität ruokaa seinään menet nyt jäähylle

Mitä pahaa tässä on? Kai vanhempienkin täytyy olla uskottavia? Ja kuinka moni vanhempi on itse kokenut rajansa kotioloissa?

 

[QUOTE="asdf";29982391]Olen kyllä kahden edellisen kirjoittajan kanssa samaa mieltä. Ei ole kaiken aa ja oo että lapsi on ns. "hyvinkäyttäytyvä". Pääasia, että hänet hyväksytään omana itsenään ja hänellä on turvallinen kasvuympäristö.[/QUOTE]

Minusta supernanny opettaa juuri siihen, että kaikki saavat olla semmosia kuin ovat, mutta muita täytyy huomioida ja huonolla käytöksellä on seurauksensa.

 

Mun mielestä anteeksi pyyntöön pakottaminen on nöyryyttävää ja lisäksi vahingollista. Ihmisen ei tule olla anteekspyyntöautomatti, joka tekee mitä huvittaa ja kuitta kaiken sanomalla "no anteeks" ja sit halit päälle. Mä tuun aina vihaiseksi siinä kohtaa, koska mut on nimenoman kasvatettu syyllisyydellä; pyydä koko mailmalta anteeksi negatiivisia tunteitasi, niin sitte ot hyvä ja suo rakastetaan. Erittäin tuhoava malli.
Lapsenkin on saatava olla vihainen ja jopa näyttää se.

Mä ymmärrän ihan hyvin että tunteista ei rankaista koskaan. Jo Frost neuvoo että teoista (jopa vaarallisia itselleen ja muille) saa rangaistuksen, toki myös annetaan motivaatiota yllinkyllin toimia oikein.

Ollaan varmaan aika huonoja kritisoimaan Jo Frostia oppeineen. Kuinka monella täällä on sarjan kaltaisia lapsia?


Mielellään kuulisin miten sinä lähtisit toimimaan kun lapsi tulee sylkemään kasvoille, kiroilee, hakkaa ja teoillaan saattaa itsensä ja muut jopa kuolettaviin vaaratilanteisiin.
Ei taida olla ihan normikauraa?

 

[QUOTE="Hömelö";29982701]Minusta supernanny opettaa juuri siihen, että kaikki saavat olla semmosia kuin ovat, mutta muita täytyy huomioida ja huonolla käytöksellä on seurauksensa.[/QUOTE]

Olen täysin samaa mieltä!

Aika erikoista että täällä on mielipiteitä melkolailla ääripäistä.

 

Mun mielestä anteeksi pyyntöön pakottaminen on nöyryyttävää ja lisäksi vahingollista. Ihmisen ei tule olla anteekspyyntöautomatti, joka tekee mitä huvittaa ja kuitta kaiken sanomalla "no anteeks" ja sit halit päälle. Mä tuun aina vihaiseksi siinä kohtaa, koska mut on nimenoman kasvatettu syyllisyydellä; pyydä koko mailmalta anteeksi negatiivisia tunteitasi, niin sitte ot hyvä ja suo rakastetaan. Erittäin tuhoava malli.
Lapsenkin on saatava olla vihainen ja jopa näyttää se.

Että mätkii siskoa eikä tartte pyytää anteeks? Miten se lapsi oppii tuon tärkeän taidon ellei sitä hänelle opeta ja näytä että uppiniskaisuudella ei asiasta pääse eikä tuosta vain päästä tilanteesta? Miten susta pitäs opettaa anteeksipyyntö? Anella että voisitko ny sen tehdä? Nimenomaan sen vaatimisen kautta ja esimerkin meijänkin ipana osaa sen sanoa käskemättäkin. Vihainen saa olla,sitä ei tarvi anteeksi pyytää.

 

Anteeksi pyytäminen on toki välttämätön taito ja sitä voi oppia ja täytyy lapselle opettaa, mutta... ei riitä että oppii sanomaan anteeksi, vaan pitää oppia että sillä tarkoitetaan että ymmärtää pahoittaneensa toisen mielen. Osin varmasti senkin takia että sarjassa ei aikaa ole kaikkea näyttää, anteeksi pitäisi pyytää vaikka ei vielä oikein ymmärrä miksi.

Jäähylle viedessä ja sieltä hakiessa selitetään lapselle, mistä rangaistus tuli. Ei lapsen puolesta voi asioita ymmärtää ja tuntea. Voi pelkästään yrittää sinnikkäästi ja johdonmukasesti opettaa kertomalla, miksi näin, miksi ei näin, sekä tarvittaessa antaa ikään ja tilanteeseen sopivia rangaistuksia, mistä lapsi oppii, että ei siitä ikävästä toiminnasta hyödy itsekään. Jos lapsi ei ymmärrä, että kun mä lyön tuota toista, siihen sattuu (vaikka olis itse joskus saanu toiselta lapselta ihan samanlaisen tällin), niin jos siihen ei auta selittäminen + kohtuullinen rangaistus, niin ei sille vanhemmat mahda mitään, voi heittää samantien hanskat tiskiin ihan kokonaan. Se on kyllä totta, ettei anteeks pyynnöllä ole mitään virkaa, jos ei ymmärrä, mitä pyytää anteeksi tai jos ei oikeesti kadu tekoaan. Mutta lapset on syntyessään tosi itsekäitä, ihan siitä syystä ettei ne kykene ajattelemaan, miltä toisesta tuntuu. Pakkohan toisten huomioon ottamista on ainaki yrittää opettaa, muuten lapsista kasvaa terroristeja.

 

En nyt jaksa lukea juttua, vaan oma mielipiteeni ohjelmaa katsomalla: ajoittain kyllä ja usein on epäreilu. Lapsia ei kannusteta hyvään vaan rangaistaan huonosta käytöksestä. Lasten pitää pyytää anteeksi välillä aika absurdejakin asioita, eikä aikuisen ikinä mitään, vaikka olisi missä raivotilassa retuuttanut pentua ympäriinsä. Siinä ohjelmassa on hyviä pointteja (selkeät säännöt, yhteinen aika, vanhempien keskinäiset sopimukset ja keskustelu), mutta myös huonoja ja rajuja keinoja.

Koiralla on pennut!:attn:
Että kahvahtaa pahasti kun lapsia nimitellään noin, toi on halveeraamista minusta.

 

[QUOTE="asdf";29982155]Minäkin ajattelen, että aikamoista nöyryyttämmistä siinä välillä on. Vaikka joissakin tapauksessa ihan syystäkin käytetään kovia sanakäänteitä (esim vanhempi lyö lastaan tai jossain jaksossa oli laitettu isosiskot kasvatusvastuuseen pikkusisaruksistaan).

Ihmisillä luulisi kuitenkin olevan aikamoinen kynnys mennä tuollaiseen ohjelmaan julkisesti itseään nöyryyttämään, ja luulisi että heidän tilanteensa täytyy jo olla aika epätoivoinen.

Onko sitten reilua että lytistetään toisen vanhemmuus ihan täysin, kuten ko. ohjelman konseptiin kuuluu tietyssä vaiheessa tehdä, silloin kuin esim. perheenäiti on ihan loppuun ajettu, epätoivoinen ja itkevä...[/QUOTE]

Vanhemmat tekevät sen minkä kykenevät, eivät kaikki osaa. Jotkut ovat ottaneet oppinsa omilta vanhemmilta ja jopa kokevat toimivansa oikein.
On monia sellaisia jaksoja joissa Jo Frost on ollut pelastava enkeli lapsille ja vanhemmillekin.
Lapsia on lyöty niin fyysisesti kuin henkisestikin etc.
Onneksi lähtivät sarjaan mukaan. Tuossa vaiheessa jopa julkisuus on minusta sivuseikka. Pääasia että lapset voivat hyvin.

 

Mä ymmärrän ihan hyvin että tunteista ei rankaista koskaan. Jo Frost neuvoo että teoista (jopa vaarallisia itselleen ja muille) saa rangaistuksen, toki myös annetaan motivaatiota yllinkyllin toimia oikein.

Ollaan varmaan aika huonoja kritisoimaan Jo Frostia oppeineen. Kuinka monella täällä on sarjan kaltaisia lapsia?


Mielellään kuulisin miten sinä lähtisit toimimaan kun lapsi tulee sylkemään kasvoille, kiroilee, hakkaa ja teoillaan saattaa itsensä ja muut jopa kuolettaviin vaaratilanteisiin.
Ei taida olla ihan normikauraa?

Vaikka oma lapsi on pääsääntösesti tosi kiltti, niin sen verran on vanhempiinsa tullu että melkonen jästipää se on . Kun se päättää jotain, sen päätä on aika hankala kääntää. Ja silti on sinnikkäästi niin tehtävä. Jos lapsi esimerkiks riehaantuessaan kiellosta huolimatta ottaa vaikka vanhemman silmälasit pöydältä ja lähmii ne tahallisesti ihan kamalaan kuntoon, mä en oikein keksi, että mikä olis semmonen looginen seuraus tommosesta pikku jäynästä. Kyse ei ole siitä, että teko olis ollu ihan kamala, kyse on siitä, että tehdään tietosesti jotain kiellettyä toistuvista kielloista huolimatta. Tai käydään vähän tekemässä jotain pikku kiusaa vaikka lemmikille tai pikkusisarukselle. Mikä siinä olis niin paljon loogisempi rangaistus kuin jäähypenkki? Mä kannatan sitä, että jos kiellosta huolimatta aletaan kattoo piirrettyjä niin tulee vaikka päiväks tai pariks kokonaan telkkarikieltoa, jos kieltäytyy syömästä kunnon ruokaa niin ei tule jälkkäriä, tai jos jättää lelut siivoomatta niin ne korjataan kassiin ja laitetaan jokskun ajaks kokonaan pois. Mutta jos noita ensin mainittuja asioita ajatellaan, niin eihän niitä vanhemman silmälaseja, perheen lemmikkiä tai pikkusisarusta voi laittaa muutamaks päiväks kokonaan kaapin perälle. En mä näe siinä vaiheessa esimerkiks telkkarikieltoa tai lelun takavarikointia yhtään sen loogisempana rangaistuksena kuin jäähyä.

 

Minusta nää lapsiperheet ansaitsee ton nannyn moitteet ihan sen takia, etteivät ole useinkaan viitsineet tehdä ajoissa ongelmilleen yhtään mitään. Kuinka moni vanhempi on oikeesti ollu lastensa kanssa puistossa tai puuhanneet asioita yhdessä? Se on niille ihan uus juttu. Mieluimmin äiti vaan siivoo raivopäissään ja isä istuu koneella. Jos lapsia liudan hankkii, pitää niiden kanssa myös olla. Nanny on saanu jokaisen perheen asiat kuntoon.

 

[QUOTE="Hömelö";29982734]Jäähylle viedessä ja sieltä hakiessa selitetään lapselle, mistä rangaistus tuli. Ei lapsen puolesta voi asioita ymmärtää ja tuntea. Voi pelkästään yrittää sinnikkäästi ja johdonmukasesti opettaa kertomalla, miksi näin, miksi ei näin, sekä tarvittaessa antaa ikään ja tilanteeseen sopivia rangaistuksia, mistä lapsi oppii, että ei siitä ikävästä toiminnasta hyödy itsekään. Jos lapsi ei ymmärrä, että kun mä lyön tuota toista, siihen sattuu (vaikka olis itse joskus saanu toiselta lapselta ihan samanlaisen tällin), niin jos siihen ei auta selittäminen + kohtuullinen rangaistus, niin ei sille vanhemmat mahda mitään, voi heittää samantien hanskat tiskiin ihan kokonaan. Se on kyllä totta, ettei anteeks pyynnöllä ole mitään virkaa, jos ei ymmärrä, mitä pyytää anteeksi tai jos ei oikeesti kadu tekoaan. Mutta lapset on syntyessään tosi itsekäitä, ihan siitä syystä ettei ne kykene ajattelemaan, miltä toisesta tuntuu. Pakkohan toisten huomioon ottamista on ainaki yrittää opettaa, muuten lapsista kasvaa terroristeja.[/QUOTE]

Edelleenkään minä en tuota menetelmää pysty näkemään johdonmukaisena enkä sitä aijo käyttää. Ainut vaihtoehto tuon rinnalla ei onneksi ole lyödä hanskoja tiskiin ja jättää lapset kasvattamatta.

 

Ei nöyryytä. Kyllä ne Jo:n vinkit on toimivia ja tehokkaita. Hyvä kasvattaja mielestäni.

"Viljamaan mielestä ohjelman tarjoamat kasvatusratkaisut eivät huomioi lapsen psykologiaa. Hänestä rauhoittumisnurkkausta voi käyttää, mutta tietyin varauksin. Lapselle on kerrottava tämän ikätason mukaisesti, mistä häntä rangaistaan. Muuten mieleen jää vain rangaistus, ja siihen johtanut käytös toistuu uudestaan."

Öö, eikö siinä ohjelmassa nimenomaan Jo pyydä aikuista selvittämään lapselle tilanne, miksi jäähylle joutuu?
Eikä suinkaan jätä lasta vain yksin nurkkaan harjoittaa itsekeskeisyyttä. Huoh.

 

[QUOTE="Hömelö";29982734] Mutta lapset on syntyessään tosi itsekäitä, ihan siitä syystä ettei ne kykene ajattelemaan, miltä toisesta tuntuu.[/QUOTE]
Omien lasten kohdalla en ihan allekirjoita tätäkään. Alle yksivuotiaasta ole huomannut että hän osaa nähdä/tuntea että toisesta tuntuu syystä tai toisesta pahalta.

 

Oon tykännyt tosi paljon supernannysta ja hänen kasvatusmenetelmistään . Niille ketkä pitävät nöyryyttävänä rajojen asettamista ei voi kun todeta: Katsokaa miten paljon lapset tykkäävät supernannysta! Lapsi arvostaa kasvattajaa kuka laittaa rajat lapsen ikätason mukaan ja pitää niistä kiinni, vaikka ne ei aina miellyttäkään. Elämä on paljon helpompaa kun on valmiina "takataskussa" seuraamus jos lapsi kovin häiriökäyttäytyy. Se ei tarkoita nipottamista tai nöyryyttämistä lainkaan!

 

Edelleenkään minä en tuota menetelmää pysty näkemään johdonmukaisena enkä sitä aijo käyttää. Ainut vaihtoehto tuon rinnalla ei onneksi ole lyödä hanskoja tiskiin ja jättää lapset kasvattamatta.

Kaikki tavallaan. Ihan mielenkiinnosta silti kysyn, että jos sun lapsi vaikka kiusaa sisarusta kielloista huolimatta niin mitä teet?

 

[QUOTE="Hömelö";29982993]Kaikki tavallaan. Ihan mielenkiinnosta silti kysyn, että jos sun lapsi vaikka kiusaa sisarusta kielloista huolimatta niin mitä teet?[/QUOTE]

Rehellisesti sanottuna sellaista tilannetta ei vielä ole ollut että lapset eivät olisi ymmärtäneet ilman jäähypenkkiä että kiusaaminen on väärin. Joskus varmasti on joutunut toistamaan kiellon pari kolme kertaa. Tilanteen rauhoituttua asia on selvittetty mistä riitely alkoi ja miksi.

Toisinaan tietysti kiellot unohtuu vanhemman/kasvattajan näkökulmasta liian nopeasti. Johdonmukaista on silloinkin kieltää ja asettaa rajat sen suhtee mitä ei saa toimia. Jos sama ongelmat toistuu kohtuutoman usein tai selvästi useammin kuin aiemmin on vielä tarkemmin selvittää mitä oikeasti on taustalla.

 

Niin, itse en oikein osaa ottaa osaa tähän keskusteluun lyhyesti, kun asiat on niiiin moniselitteisiä. Usein näissä supernanny ohjelmissa todella isot lapset roikkuvat äitinsä kyljessä vaipoissa ja tutti suussa, tuttipullo toisessa kädessä.

Eli ohjelmissa on usein aika ääritapausperheitä, joissa varmasti tarvitaankin jo todella johdonmukaisia keinoja että lapset pääsevät yli aiemmista laiminlyönneistä kasvatuksessa.

Minusta taas hyvin fiksujakin ja esim kiireisiä yrittäjiä ym., jotka yrittävät hoitaa kodin ja työn kunniakkaasti. Vähän törkeää sanoa noin, että perheet ovat ääritapauksia. Kyllä tuota näkee ihan tavallisissa perheissä, että sisarukset tappelee rajusti ja vanhemmat on helisemässä. Todella ylimielistä Sinulta todeta noin kun tuskin itsekään täydellinen vanhempi ja ihminen olet. Kukaan ei ole

 

Omien lasten kohdalla en ihan allekirjoita tätäkään. Alle yksivuotiaasta ole huomannut että hän osaa nähdä/tuntea että toisesta tuntuu syystä tai toisesta pahalta.

Kehitys on jokaisella lapsella yksilöllinen, mutta tarkotan nyt sitä, että jos lähdetään pienestä vauvasta liikkeelle, niin ei kapasiteetti riitä ymmärtämään, että jatkuva itku ja valvottaminen on raskasta vanhemmille, vaan vauva kykenee ajattelemaan pelkästään omia tarpeitaan ja toimimaan sen mukasesti. Samoin kun vauva kasvaa isommaksi, alkaa olla lähempänä taaperoa niin edelleenkään useimmiten ei ymmärretä, että kun äidin ihanasta pitkästä tukasta ottaa kiinni ja vetää, se sattuu äitiin. Se tukka vaan on niin mielenkiintonen että sitä pitäis saada kokeilla. Tai jos hiekkalaatikolla kaverilla on mielenkiintonen lelu, se saatetaan repiä kädestä (jos uskallusta siihen riittää) ei siksi, että halutaan kiusata toista, vaan siksi, että ei kyetä vielä odottamaan omaa vuoroa tai ajattelemaan toisen tunteita vaan se lelu on saatava omaan käteen heti. Se, missä vaiheessa lapsi kykenee empatiaan, on kans ymmärtääkseni vähän hankalaa määrittää. Toiset lapset oppii ja uskoo nopeemmin kun jotain kieltää tekemästä. Jotku saattaa vaikka säikähtää sitä kun toinen ihminen kiljahtaa kivusta. Se, että lapsi lopettaa toiselle kipua aiheuttavan touhun tai keskeyttää omat puuhansa sivummalla seuratakseen mitä tapahtuu, ei välttämättä aina tarkota sitä että lapsi miettis mielessään, että voi sisko-raukkaa, nyt siihen sattuu, ompa ikävää että sille tuli paha mieli. Ihminen ei syntyessään kykene ajattelemaan mitään muuta kuin itseään. Jotku ei opi ajattelemaan muiden tunteita ikinä ellei sitä sinnikkäästi opeta (ja sitten on myös niitä jotka ei opi vaikka
mitä tekis).

 

Rehellisesti sanottuna sellaista tilannetta ei vielä ole ollut että lapset eivät olisi ymmärtäneet ilman jäähypenkkiä että kiusaaminen on väärin. Joskus varmasti on joutunut toistamaan kiellon pari kolme kertaa. Tilanteen rauhoituttua asia on selvittetty mistä riitely alkoi ja miksi.

Onko sulla kovin nuoret lapset? Tai sitte sä oot päässy ihan epäreilun helpolla . Oman kokemuksen mukaan lapsilla tulee säännöllisesti ikäkausia, jolloin vähän kokeillaan niitä omia rajoja että kuinka paljon vanhemmat suostuu sietämään ja pitääkö säännöt edelleen vai pystyisinköhän mä sitte kuitenkin ruveta tän talouden kunkuksi jos oikein kovasti yritän.

 

Minusta taas hyvin fiksujakin ja esim kiireisiä yrittäjiä ym., jotka yrittävät hoitaa kodin ja työn kunniakkaasti. Vähän törkeää sanoa noin, että perheet ovat ääritapauksia. Kyllä tuota näkee ihan tavallisissa perheissä, että sisarukset tappelee rajusti ja vanhemmat on helisemässä. Todella ylimielistä Sinulta todeta noin kun tuskin itsekään täydellinen vanhempi ja ihminen olet. Kukaan ei ole

No kyllä siellä on myös niitä ääritapauksia, sitä ei voi kiistää.

 

[QUOTE="Hömelö";29983057]No kyllä siellä on myös niitä ääritapauksia, sitä ei voi kiistää.[/QUOTE]

Juu on, mutta Ken guru on ennenkin kommentoinut hieman ylimielisesti näihin aiheisiin kun jollain on hankalasti käyttäytyvät lapset, eikä ne hänen kommenttinsa ole ollut kun taivastelua "ei mua lapset ikinä noin tee" mitkä ei auta yhtään.

 

[QUOTE="Hömelö";29983050]Onko sulla kovin nuoret lapset? Tai sitte sä oot päässy ihan epäreilun helpolla . Oman kokemuksen mukaan lapsilla tulee säännöllisesti ikäkausia, jolloin vähän kokeillaan niitä omia rajoja että kuinka paljon vanhemmat suostuu sietämään ja pitääkö säännöt edelleen vai pystyisinköhän mä sitte kuitenkin ruveta tän talouden kunkuksi jos oikein kovasti yritän.[/QUOTE]

Ei he ole erityisen nuoria. Monen mielestä epätavallisen empaattisia, vaikka en niin osaa itse ajatella. Osaavat toki koetella rajoja, rajoista vain pidetään kiinni vähän eri menetelmin kuin mitä esim. Jo Frost tekee.