Nukuttaminen

Elikkä, minulla on 2 kk ikäinen poika, joka on nyt tottunut liiaksi nukkumaan minun tai ísännä sylissä. Alkaa vaikuttaa siltä, ettei oma sänky kelpaa ollenkaan. Tiedän, että ei ole ollut kauhean fikusa tehdä niin, mutta olosuhteet on olleet senlaiset. Ensin pojalla kauheat vatsavaivat, kauheaa vääntöä ja kääntöä koko ajan. Nukkumisesta ei tullut mitään. Sylistä sai lohtua ja siihen rauhoittui ja nukahti. No, hänellä mahd. maitoallergia ja nyt kokeillaan apteekin korviketta joka toimii. Ei enää vatsanväänteitä. Mutta nyt sitten pojalle iski paha flunssa, limaa oli paljon nielussa. Koho asennossa pystyi nukkua. Sekin tapahtui sylissä. Ja tottakai kävi pientä sääliksi ja halusi antaa kaiken mahdollisen läheisyyden. No nyt todellakin ollaan tänään taisteltu nukkumisesta. Sänkyyn kun laittaa, oli jo unessa tai ei, niin kauhea huuto alkaa. Siis todella kauhea, poika huutaa pää punaisena ja on aivan hikinen. Annoin pojan huutaa ja silittelin päätä ja tarjosin tuttia. No kyllä hän loppujen lopuksi rauhoittui, mutta ei nukahatnut. Jäi killuttelemaan sänkyyn. Tätä kesti noin pari tuntia. Mietin vaan tulevaa yötä, kun omassa sängyssä pitaisi nukkua. Alkaa käymään aika raskaaksi tämä...
Elikkä te viisaammat, onko hyviä neuvoja. Olenko edes toimimassa oikealla tavalla, kun annan pojan huutaa siellä, koska tiedän että hänellä ei ole hätää. Koska kun nostan sylii, hän sammahtaa heti.

 

Olen nukuttanut kaikki kolme lastani viereeni isoon sänkyyn. En ole halunnut väkisin huudattamalla pientä vauvaa laittaa yksin omaan sänkyyn, kun eivät ole siihen rauhallisesti jääneet. Meillä vauvat ovat läpi yön nukkuneetkin sitten vieressä. Noin 1,5v ikäisinä ovat sitten siirtyneet ihan sujuvasti nukkumaan omiin sänkyihin. Hyvin ymmärrän kyllä niitäkin vanhempia, jotka eivät halua /uskalla vauvan vieressä koko yötä nukkua, mutta noin pienen vauvan kanssa ei mielestäni vielä kannata huudatusunikoulua käydä, sillä turvallisuudentunne on kuitenkin tärkeintä tuossa vaiheessa. Ja kauhea stressi vaan tulee vanhemmille siitä, että pitäisi väkisin saada lapsi nukkumaan omaan sänkyynsä.
Ehdotan vielä nukuttamista vieressä ja sitten puolen vuoden iässä voitte uskaltaa jo ehkä paremmin koittaa vaikka sitä huudatus touhua ja kouluttamista nukahtamaan omaan sänkyyn.

Jaksamista teille!!

 

Meillä on nyt viikkoa vajaa 6kk:n ikäinen tyttö. Alkuun oli meilläkin tilanne samantapainen, nukahti vain syliin tai sohvalle jättityynylle ja usein havahtui tai kitisi, joskus jopa hieman itki, siirrettäessä sitten sänkyyn nukkumaan. Mitään huutokonserttia meillä ei kuitenkaan ollut. Se oli sitä alkuhuumaa, kun oli ihana pitää lasta jatkuvasti sylissä ja samoin innokkaat isovanhemmat hautoivat pientä kanssa sylissä tosi paljon. Tämä oli mielestäni ihan ok, koska pieni tarvitsee paljon läheisyyttä ja lämpöä, etenkin alussa. Huutamaan emme mekään halunneet pientämme pakottaa. Mielestäni se on ihan turhaa niin pienellä. Lapsentahtisesti etenimme tässä asiassa.

Mutta kuin yllättäen, kahden ja puolen kuukauden iässä hän alkoi nukahtamaan päikkäreille vaunuihin ihan sovinnolla ja suorastaan alkoi rakastaa vaunuissa nukkumista - sama tilanne edelleen. Iltaisin ennen nukkumaan menoa sylittelimme tunnin, sitten iltatoimet ja tissille, johon monesti nukahti ja siirtyi unessa tutti suussa omaan sänkyyn nukkumaan. Seuraava vaihe oli tissin jälkeen hereillä olevan neidin viereen nukuttaminen ja sitten vasta omaan sänkyyn tutti suussa. Nykyään nukahtaa tissin jälkeen hyvin, laitan omaan sänkyyn hämärässä valossa, tutun unilaulun soidessa cd-soittimessa. Pienellä on tutti ja unirätti kaverina. Jätän neidin itsekseen sänkyyn ja käyn aina välillä tarkistamassa tilanteen. Nukahtaa yleensä puolen tunnin sisällä kaikessa rauhassa.

Voimia teille!

 

Minulla oli vähän aikaa sitten myös nukuttamisongelma. Tyttö on nyt 3,5kk ja nukuttaminen sujuu jo huomattavasti paremmin. Pienempänä tyttö nukahti aina syliin ja suostui olemaan sängyssään vain ihan unessa. 3kk ikää lähestyttäessä ongelmana alkoi olla, että tyttö ei suostunut millään nukahtamaan muuten kuin tissi suussa. Tuttia ei ollut oikein huolinut siihen mennessä ollenkaan. Aloin todella väsyä siihen, että istun hämärässä huoneessa tyttö tississä kiinni monta tuntia illasta, kun tapana oli siirtää unen tultua lapsi omaan sänkyynsä. Sieltä sitten heräiltiin tasaisin väliajoin huutamaan takaisin tissille, joten oleskelin lasta nukuttamassa oikeastaan klo 20-00 ja joskus jopa 01 saakka. Illat olivat työläitä ja väsyttäviä.
Olen nyt sitten järjestelmällisesti opettanut tytön nukahtamaan tutin kanssa ja omaan sänkyynsä. Unitissistä vieroitus on onnistunut suhteellisen hyvin, sillä tutti alkaa kelvata hyvinkin korvikkeeksi. Ollaan vasta n. viikko harjoiteltu ja tulos on välillä vaihteleva, mutta hyvin tyttö on alkanut nukahtamaan ilman rinnalla pitämistä, kun kääräisen pientä peittoon turhan häsellyksen torjumiseksi, laitan tutin suuhun ja vähän rättiä silmille alkuun että rauhoittuu. Jos alkaa itkeskelemään, nostan tytön syliin pystyasentoon (on aina viihtynyt näin) ja rauhoittelen. Jos alkaa vaikuttaa nukahtavan siihen, lasken vielä hereillä olevan tytön sänkyynsä ja taas tuttia suuhun ja peittoa päälle. Tätä ei ensimmäisten iltojen jälkeen ole kovin montaa kertaa tarvinnut toistella, vaan tyttö jää jo melko tyytyväisenä köllimään ja rauhoittumaan itsekseenkin ja tutin kanssa nukahtaa suhteellisen nopeasti.

Nukahtamiseen menee virkeystasosta riippuen 5-45 minuuttia ja turhat iltaheräilyt yöunilta ovat jääneet 1-2 kertaan, kun ennen piti juosta sylittelemässä vähintään 4 kertaa illassa. Nykyisin en nosta heräilevää, kitisevää tyttöä edes syliin, vaan laitan tutin suuhun, peittelen paremmin ja jos on oikein levoton, laulan tuutulaulua hiljaa ja pitelen kädestä kiinni. 2-3kk iässä nukuttamisrutiinit tuntuivat ihan toivottomilta ja olin jo varma että tyttö nukkuu sylissä tai tississä kiinni vielä pitkään, mutta sinnikkyydellä ja tasaisen päivärytmin avulla on päästy yllättävän nopeasti jo tuloksiin.

Myös vaunuihin tyttö on ihastunut. Ennen vaunuissa nukkuminen päivällä oli kauhistus, mutta nykyisin meillä aletaan jo unihöpötys ja silmien sulkeminen jo kun puetaan ulkovaatteita päälle. Usein nukkuu jo ennen kuin ehdin vaunuihin siirtää.

Näin hyvin kävi siis meillä, kun vain sisukkasti opetin tytölle uusia rutiineja. Tsemppiä teille, toivottavasti nukuttaminen helpottaa pian!

 

Meidän tyttö on 7 vk vanha ja edelleen nukahtaa syliin tai viereen. Ja hartialle. Ei me ainakaan olla otettu mitään ongelmaa, toinen vielä niin pieni ja vaatii läheisyyttä, varsinkin kun en enää imetä. Muutenkin aikamoinen sylityttö, melkein aina hereillä ollessa tahtoo syliin, ja alkaa kiemurtelemaan -> huutamaan jos ei pääse heti. Nyt kylläkin kun on oma sänky kasattu ja mobile yläpuolella, viihtyy kerrallan ehkä noin viisitoista minuuttia katselemassa lentäviä norsuja, kirahveja ja heppoja musiikin tahdissa. Kova tohotus päällä sängyssä.

Yleensä todella vaikea saada nukahtamaan, joskus nukahtaa pullolle ja sitten varovasti sänkyyn. Puoliunisena saattaa jäädä sänkyyn kun vähän heiluttelee (meillä pinnasänky jossa jouset ). Usein herää kun nostaa ja kestää viitisen minuuttia ja alkaa huuto. Ei muuta kuin syliin. Iskän masun päällä nukahtaa parhaiten. Jos laittaa sänkyyn väsyneenä, ei nuku. Eikä myöskään vaunuissa. Eli aina pitää olla "edeltäviä toimia". Uskoisin että nukutus helpottuu ajan myötä, kunhan se rytmikin löytyy. Meillä onneksi ei kamalaa väliä nukkumisrytmin kanssa vielä; kummatkin ollaan kotona. Pikkuhiljaa yritetään saada tyttö nukkumaan viimeistää puoli kaksi, silti usein venyy aamu neljään saakka kunnes jää sänkyynsä. Emme myöskään ole "huudattamisen" kannattajia. Ähinää ja pientä kenkkuilua kuuntelemme, mutta heti kun alkaa itkemään nostetaan pois ja rauhoitellaan.

Tsemppiä, eiköhän se helpotu ajan myötä.

 

kyllä pieni tarvitsee syliä ja turvaa, eikä huudattamisesta mun mielestä ole hyötyä.
usein pieni saattaa havahtua siihen, että kun siirretään omaan s'nkyyn niin sänky onkin kylä. sänkyä voi lmmittää valmiiksi esim. kaurapussilla, tai sitten pienen voi kääriä jo sylissä täkkiin, niin että sitten siiträä siinä täkissään sänkyyn. jos vähän tuossa siirtovaiheessa havahtuukin, niin saattaapi nukahtaa pelkkään paijailuun tai taputteluun kun kuitenkin on pehmoinen kolo jossa on. Muutenkin ainakin meidän kakkonen tykkäs että piti olla pesämäinen nukahtamistilanne omassa sängyssä.

 

Tsemppiä ja jaksamista sinne, kuulostaa samanlaiselta kuin meillä oli, tosin ei ehkä ihan noin pitkiä tissittelyjä, mutta vain tissille nukahti. Ehdin jo ajatella että näinköhän tästä tulee meille isokin ongelma, kun en huudattamiseen halua ruveta lainkaan. Tyttö on nyt 5,5kk ja noin kuukauden verran on jo nukahtaminen ollut helpompaa, iltatissittely lyhentynyt ja uni jatkuu hyvin myös sänkyyn nostettaessa. Joinain iltoina kun syö tissin, päästää irti eikä ole nälkäisen oloinen enää mutta hieman unelias niin nostan sänkyyn kyljelleen, peittelen ja pidän kättä selän/pään päällä ja tarvittaessa tuttia suussa (ei muuten syö tuttia), niin nukahtaa nätisti. Toivoja on että tuosta tissille nukahtamisesta päästään pikkuhiljaa kokonaan. Eli melko samalla lailla täällä mennään kuin Nenni tuossa kirjoitti, ovat hyviä keinoja!

 

Yksi vinkki sänkyyn nukahtamiseen / unien jatkamiseen siellä. Lämmitä sänky ensin. Laitat pulloon tai minigrip-pussiin kuumaa vettä (tai jos omistaa lämmitettävän kaurapussin niin sen) ja sen vähäksi aikaa sänkyyn peiton alle ja otat sen pois juuri ennen kun laitat vauvan sinne. On toiminut meillä apuna tuohon ongelmaan jo kahden vauvan kanssa. Ei ole lämpötilaero sylin ja sängyn välillä niin iso.

Muoks. Näköjään kolmastulossa on käyttänyt samaa konstia.

 

Meillä tyttö 1v2kk ja illalla edelleen nukahtaa syliin eikä siitä ole mielestäni mitään haittaa, päinvastoin. Nyt nukkuu jo alkuyön omassa sängyssä ,mutta 1 v asti perhepedissä. Mielestäni lapsen paikka on syli ja varsinkin vauvan. Tänäänkin tyttö nukkui pitkän tovit sylissäni ennen kuin raahein kantaa sänkyyn. Anteeksi hieman jyrkkä näkökantani asiaan. Nykyisin myös hyvin pehmeitä "unikouluja" ,mutta nekin isommille vauvoille.
Elza, pidä pientäsi sylissä ,vielä koittaa päivä jolloin se siitä pois pyrkii

 

Mielestäni sinulla on vielä niin pieni vauva, ettei todellakaan tarvitse osata nukkua, eikä nukahtaa itse! Kyllä tilanne sitten muuttuu sitten kun lapsi kasvaa. Olen ihan samaa mieltä Poni06:n kanssa, lapsen paikka on sylissä. Tulee aika jolloin haikeana muistat sitä sylissä tuhisevaa nyyttiä.

Oma poika 4,5 kk ei enää halua nukkua/nukahtaa syliin, vaan vaatii rauhoittuakseen oman sängyn tai vaunut. Ensimmäiset kolme kuukautta oli aivan sylivauva ja lähes aina liinassa, kun muutos tulee, se voi siis tulla nopeastikin

 

Meillä on 6,5 vkon ikäinen poika joka on nyt viikon sisällä oppinut nukahtamaan sekä päivällä että yöunille itsekseen. Vaatii toki ensin sylittelyä siihen asti kun silmät alkavat lupsua, mutta ei enää edes nukahda sikeään uneen syliin vaan tuntuu oikein odottavan että pääsee itsekseen makoilemaan. Välillä tarvitsee tuttia, välillä ei. Usein tarjoan tissiä juuri ennen nukkumaan laittoa, mutta yritän välttää etten ihan joka kerta antaisi niin saavat muutkin sitten poitsun nukkumaan. Helpompaa tämä näin on, vaikka kyllä syliin nukuttamistakin tietty jaksaisi jos tarve vaatisi. Toivottavasti teilläkin kohta helpottaa. Lapset kyllä ovat niin kovin erilaisia.

 

Voih, 2kk ikäinen vauva on vielä ihan oikeasti tosi pieni! Syliä ja läheisyyttä mahdollisimman paljon!Vielä pitkään tulee muutoksia siihen missä ja miten vauva nukkuu ja niitä hyviä toivottavasti nopeasti aina toki!
Äidin lepuutukseksi osittain toistona; kantoliina, lämpö (tyynyjen lisäksi nukuta esim kapalossa,unipussissa tai peitossa sylissä ja siirrä sen sisällä sänkyyn), pieni tila eli tiiviimmäksi sänky rajaamalla esim. käärityillä pyyhkeillä, peitoilla tms., rutiinit-soittorasia,laulu, hämärtäminen, silittely/tassuttelu sänkyyn, tutitus jne.
Josko vauva ei pidä makuuasennosta? Päätypuolen nosto voi helpottaa esim. jos meinaa puklatuttaa.
Meillä mahavaivainen oli vieressä miltei 24h ekat kk:t, parhaiten nukkui valvotusti turvakaukalossa tai jo aiemmin liinassa liikkeessä (ei juuri nukkunut). Puklatuttaessa makuulla alkoi huutaa kaarella punaisena ja heiluttaa päätä otsa hiestä märkänä.