olen itkenyt koko illan..

niin suloisia oli noi lapset tuol kevätkirkossa, laulaessaan ja esiintyessään, kävelivät parijonossa söpösti... ja kun meidän perheessä tää nyt oli sitten viimeinen kerta... toi kuopus menee sinne päiväkotiin elokuussa ja olen itkenyt sitäkin koko illan... en nää enää noita ihania kerhonohjaajia ja kavereita joita on kerennyt muodostuu tossa kerhovuoden aikana :'( :'( :'(

mieli tekis perua se päiväkotiin meno ja laittaa toi pikkainen takas kerhoon.. mutt en voi... :ashamed: :ashamed:
 
Äiti
Mä varmaan kanssa alan itkeä lauantaina, kun on lapseni kevätjuhla ja jossa hän laulaa luokkakaverinsa kanssa... voi kauhistus, miten sitä saisi pidettyä pokkansa niin ettei alkaisi kollottamaan.. Mä olen siis todella herkkä!!! Joskus sitä on tullut jopa mietittyä, että onkohan ketään toista näin yliherkkää kuin minä...:'(
 
musta on tullut lasten myötä tosi herkkä, nykyään saatan itkeä useammin kuin esim teininä, ja monet leffat joita on vaikka kattonut ennen lasten syntymää ei ole saanut aikaan mitään reaktiota, niin nykyään joko itken tai pelkään... :ashamed:
 
Äiti
Alkuperäinen kirjoittaja Elämänlähde:
minä olen ihan yhtä herkkä eli on meitä ainakin kaksi :hug: :hug: :hug: :hug:
Kiva, että en ole ainoa... Arvatkaas vaan, että hävettääkö kun mä olen kevätjuhlissa sitten nenä punaisena... :( Niin ja voi että sitä itkua on sitten tosi vaikea lopettaa. Ihan ärsyttää joskus, kun on näin herkkä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Äiti:
Alkuperäinen kirjoittaja Elämänlähde:
minä olen ihan yhtä herkkä eli on meitä ainakin kaksi :hug: :hug: :hug: :hug:
Kiva, että en ole ainoa... Arvatkaas vaan, että hävettääkö kun mä olen kevätjuhlissa sitten nenä punaisena... :( Niin ja voi että sitä itkua on sitten tosi vaikea lopettaa. Ihan ärsyttää joskus, kun on näin herkkä.
ymmärrän, mä itkin vielä kotona kun laitoin lapsia nukkuu ja kuopus kysy et mikä hätänä, siin sitten itku silmässä kerron että ei mikään, että se esitys oli vain niin suloinen. :'( :hug:
 
Voi tiedän tunteen, minua herkisti tänään eskarilaisten juhla, olivat niin liikuttavia nuo isot, pienet lapset laulaessaan ja seistessään vielä niin täynnä viattomutta ja katseesaan vielä sellainen maailmaa avoimesti vastaanottava ilme.. Kovin haikein mielin keskimmäistäni olen koulutielle lähttelemässä. Eihän se koulu toki lapsuutta lopeta, mutta on se silti jonkinlainen rajapyykki ja askel loitommas kodin maailmasta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ultramariini:
Voi tiedän tunteen, minua herkisti tänään eskarilaisten juhla, olivat niin liikuttavia nuo isot, pienet lapset laulaessaan ja seistessään vielä niin täynnä viattomutta ja katseesaan vielä sellainen maailmaa avoimesti vastaanottava ilme.. Kovin haikein mielin keskimmäistäni olen koulutielle lähttelemässä. Eihän se koulu toki lapsuutta lopeta, mutta on se silti jonkinlainen rajapyykki ja askel loitommas kodin maailmasta.
joo mä muistan ton tunteen kun esikko oli eskariaan lopettamassa ja kun koulun aloitti viime syksynä, nyt rupee eka vuosi koulumaailmaa ole takana ja jotenkin pojasta on tullut niin ISO, mutta silti on vielä niin pieni. :hug: :hug: varmaan itken lauantaina todistusten jaossa :'( =)
 
Äiti
Alkuperäinen kirjoittaja Elämänlähde:
Alkuperäinen kirjoittaja Äiti:
Alkuperäinen kirjoittaja Elämänlähde:
minä olen ihan yhtä herkkä eli on meitä ainakin kaksi :hug: :hug: :hug: :hug:
Kiva, että en ole ainoa... Arvatkaas vaan, että hävettääkö kun mä olen kevätjuhlissa sitten nenä punaisena... :( Niin ja voi että sitä itkua on sitten tosi vaikea lopettaa. Ihan ärsyttää joskus, kun on näin herkkä.
ymmärrän, mä itkin vielä kotona kun laitoin lapsia nukkuu ja kuopus kysy et mikä hätänä, siin sitten itku silmässä kerron että ei mikään, että se esitys oli vain niin suloinen. :'( :hug:
Voi... sä oot sitten ihan samanlainen herkkis kun minäkin :hug:
 

Yhteistyössä