Olen pöyristynyt Hesarin tasosta

  • Viestiketjun aloittaja insinööri-äiti
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Mulla on, sanotaanko nyt viimeisen viiden vuoden aikana tullut välillä vähän kumma fiilis Hesarin jutuista. Sellainen että jutun luettuani tulee olo, että olin itse ajatellut asian ensin väärin. Ylipäänsä ahdistaa nykyään lukea ihan mitä vaan valtamediaa, ei ollut 2006 mulla sama fiilis! En ennen viime syksyä yhtään ajatellut, että Hesarillakin voisi olla joku agenda eikä se tosiaankaan ole puolueeton valtakunnan "päälehti". No, nykyään osaan jo olla aika mediakriittinen ja Hesarin juttuja täytyy lukea tietyllä suodattimella. Tämän päivän Hesarissa olikin löydettävissä jo tokalla aukeamalla (pääkirjoitussivulla) juttu poliisin tiedottamisesta jossa väitettiin naisten ahdistelusta ettei se ole mikään uusi ilmiö (joopajoo, voin veikata että viikon päästä tulee juttu jossa yritetään ymmärtää taharrush gamae:a ja liitetään se vain joihinkin kaukomaihin ja haastateltavista joku sanoo ettei se liity mitenkään islamiin ja toinen että Suomessa ei tällaisesta ole huolta ja kolmas tuomitsee sen syvästi).

Ja toinen mikä tosissaan kyseisessä aviisissa ärsyttää on uusi, lukijoita holhoava asenne ja kirjoitustyyli; tähän tyyliin että "Kerrataanpa faktat ja kaikki asiaan liittyvä" ja tänäänkin valtion budjetista oli alaotsikoitu jotenkin tähän tyyliin että "Katsotaanpa mistä valtion tulo- ja menoarvio nyt koostuu". Tarviiko sanoa tuosta vielä jotain lisää vai onko muitakin jotka kokee tuon jotenkin.....outona?? Tuota puhetyyliä käytetään yleensä lapsille..
 
vierailija
Olisi helpompi keskustella, jos sinulla olisi konkreettisia esimerkkejä tästä. Minusta esim. eilisen sunnuntain lehden lukemiseen meni tosi paljon aikaa, koska siinä oli niin paljon kiinnostavia juttuja (esim. sunnimuslimien jättimoskeijahankkeen rahasotku, Pauliine Koskelon haastattelu oikeuslaitoksesta jne.)

Voisitko antaa konkreettisen esimerkin, missä tämä alennustila ja tarpeettomat adjektiivit yms. näkyvät?
Olet juuri sellainen lukija jota Hesari rakastaa, naiivi, tyhmä ja hyväuskoinen hölmö, jolle voi syöttää propagandaa hämäämisjuttujen seassa etkä huomaa mitään.
 
Olet juuri sellainen lukija jota Hesari rakastaa, naiivi, tyhmä ja hyväuskoinen hölmö, jolle voi syöttää propagandaa hämäämisjuttujen seassa etkä huomaa mitään.
Mulla on, sanotaanko nyt viimeisen viiden vuoden aikana tullut välillä vähän kumma fiilis Hesarin jutuista. Sellainen että jutun luettuani tulee olo, että olin itse ajatellut asian ensin väärin. Ylipäänsä ahdistaa nykyään lukea ihan mitä vaan valtamediaa, ei ollut 2006 mulla sama fiilis! En ennen viime syksyä yhtään ajatellut, että Hesarillakin voisi olla joku agenda eikä se tosiaankaan ole puolueeton valtakunnan "päälehti". No, nykyään osaan jo olla aika mediakriittinen ja Hesarin juttuja täytyy lukea tietyllä suodattimella. Tämän päivän Hesarissa olikin löydettävissä jo tokalla aukeamalla (pääkirjoitussivulla) juttu poliisin tiedottamisesta jossa väitettiin naisten ahdistelusta ettei se ole mikään uusi ilmiö (joopajoo, voin veikata että viikon päästä tulee juttu jossa yritetään ymmärtää taharrush gamae:a ja liitetään se vain joihinkin kaukomaihin ja haastateltavista joku sanoo ettei se liity mitenkään islamiin ja toinen että Suomessa ei tällaisesta ole huolta ja kolmas tuomitsee sen syvästi).
Siis mikä tässä pääkirjoituksessa oli ongelma? Oletko siis sitä mieltä, että naisten ahdistelu on uusi ilmiö eikä sitä aiemmin ole ollut?


Hämmentäviä poliisin lausuntoja on nyt liikaa
PÄÄKIRJOITUS 12.1.2016 2:00 Päivitetty: 12.1.2016 8:36
Helsingin Sanomat

Suomalaisten luottamusta poliisiin on ollut vaikea horjuttaa edes Jari Aarnion oikeudenkäynnillä, tapaus Anneli Auerilla ja kohulla poliisin tietolähderekisteristä. Viime aikoina poliisi on tehnyt kuitenkin parhaansa muuttaakseen tilannetta.

Poliisin tiedottaminen maahanmuuttajiin, turvapaikanhakijoihin ja maahanmuuton vastustajiin liittyvistä poliisin toimista ja tehtävistä saa kysymään, onko poliisi uuden tilanteen tasalla. Ainakaan viestintä ei ole ollut johdonmukaista ja uskottavaa. Ongelmat näkyvät erityisesti siinä, miten poliisi on viestinyt vastaanottokeskuksiin tehdyistä iskuista, katupartiosta ja turvapaikanhakijoiden tekemistä rikoksista.

Polttopulloiskuja poliisi ehti kuvata humalaisten päähänpistoiksi, ja katukaartit poliisi toivotti tervetulleiksi. Turvapaikanhakijoiden mahdollisesti tekemää seksuaalista häirintää Helsingin ydinkeskustassa uutenavuotena poliisi kommentoi tavalla, jossa ongelman mittakaavasta ei saanut tolkkua. Poliisi samaan aikaan sekä liioitteli että vähätteli – ja siksi osa tulkitsi poliisin väittävän naisten seksuaalisen häirinnän olevan Suomessa jotenkin uusi ilmiö, mitä se ei ole.

Hämmennystä aiheuttavia lausuntoja on niin paljon, että ne saavat kysymään, onko ongelma sittenkään viestinnässä. Sekoilun voi selittää se, ettei poliisilla ole riittävää analyysia siitä, mitä turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuton vastustajien määrän kasvu tarkoittaa poliisin työlle ja yleiselle turvallisuudelle.

Jos poliisin lausuntojen taustalla on ollut paine hillitä maahanmuuttoasenteiden kärjistymistä, taktiikka epäonnistui. Kyseenalaista olisi myös se, että poliisi puhuisi esimerkiksi katupartioiden puolesta lobatakseen itselleen lisää rahaa.

Poliisin ei pidä piilotella, vähätellä eikä liioitella mitään uhkia ja rikoksia, saati kannustaa tarttumaan oman käden oikeuteen. Pitääkseen kiinni luotettavuudestaan poliisin on oltava neutraali toimija, joka samaan aikaan kuitenkin varoittaa uhkista ja riskeistä joutua rikoksen kohteeksi. Jos esimerkiksi lapsilla ja nuorilla on todellinen riski joutua tietyissä tilanteissa seksuaalisen häirinnän kohteeksi, siitä täytyy kertoa.
 
vierailija
Minusta trendi on yleistynyt mediassa paljon, objektiivisen tietoa välittävän journalismin tilalle on tullut mielipidejournalismi. En ymmärrä miksi joka juttuun pitää nykyään tunkea omia mielipiteitä ja jotkut jutut on ympätty täyteen niitä.
Miksi ei voi antaa lukijan muodostaa oma mielipiteensä asiasta. Nykyään joutuu lukemaan monesta eri lähteestä uutisia ja juttuja ennenkuin niistä pystyy muodostamaan suht objektiivisen näkemyksen.
 
emämunaus
Katson varmaan enemmän dokumentteja, kuin enne - aikaahan lehtienkin lukeminen vie! Yksi parhaista on ranskalaisen Marie - Moniquen tekemä ohjelma - mut ei sellaisia kovin monta ole tullutkaan! Onnistuin tallentamaan sen ja olen katsonut moneen kertaan - ja tässä se näyttää olevan teillekin. Samanlaista paneutumista asiaan toivoisin enemmän. Valitse sit tekstitys, niin ei kieli haittaa, jos ei ole tuttua.
 
insinööri-äiti
Minusta trendi on yleistynyt mediassa paljon, objektiivisen tietoa välittävän journalismin tilalle on tullut mielipidejournalismi. En ymmärrä miksi joka juttuun pitää nykyään tunkea omia mielipiteitä ja jotkut jutut on ympätty täyteen niitä.
Miksi ei voi antaa lukijan muodostaa oma mielipiteensä asiasta. Nykyään joutuu lukemaan monesta eri lähteestä uutisia ja juttuja ennenkuin niistä pystyy muodostamaan suht objektiivisen näkemyksen.
Samaa olen ihmetellyt. Lehdistö on todellisessa alennustilassa, kun asioita ei osata uutisoida objektiivisesti.
 
vierailija
Yle on kohtuu puolueeton. Tosin tietyt tahot saivat ajettua yleisradiolakiin pykälän, jonka mukaan Ylen tehtäviä on monikulttuurisuuden tukeminen.

Tämä on aivan jotta. Laki velvoittaa Ylea tukemaan monikuöttuurisuutta.
 
paula pitää pinnalla

Yhteistyössä