olen täynnä miestäni :(

mul menee hermot hänen kanssa ja alkaaa tuntumaan että haluan oikeasti erota hän yrittää aina tehdä minusta huonomman, jos meillä on riitä minäolen aina väärässä ja hän ei koskaan pyydä anteeksi sit loppujen lopuksi minä pyydän vaikka tiedän etten ollut väärässä koska en halua jatkaa riitaa :/ tänään sit huomautin miksei voinut viedä pojan saunatakkia kaappiin kun eilen sen ottikin ja vitsillä sanoin sitä laiskaksi ja mies ymmärsi vitsin, mut sit yhtäkkiä se sano mut sä olet ainakin 10 kertaa laiskempi kun hän..

niin ja sit kerran ku juttelin hänen kanssaan ja pyysin anteeksi kun mä olen joskus niin kireellä (hormoonit tekee kepposia) ja lupasin muuttua sit kysyin häneltä et miksi sä olet aina niin pahalla päällä niin siihen sano että se on sun syytä

mä en tiedä mitä teen mut olen täysi kun hän yrittää aina syyllistää mut eikä osaa pyytää anteeksi.. oon mä jo erosta maininnut jos ei muuta tapojaan mut ei ottanut tosissaan, miten saan sen tajuamaan????


MÄ EN ENÄÄN JAKSA

 

kuule,sä pyytelet ihan liikaa anteeksi ja turhaan!
miehes on vaan nyt päässyt jo tottumaan siihen ettei hänessä oo vikaa.ja noi hormoonit ja sun muuttuminen???miks sun pitäis muuttua ja voitko ite sille jotain jos hormoonit heittää ja muuttaa sun käyttäytymistä?
i dont think so..
laitappa kova kovaa vastaan,ja muista että alistuminen ei auta,se pahentaa...

 

\

kuule,sä pyytelet ihan liikaa anteeksi ja turhaan!
miehes on vaan nyt päässyt jo tottumaan siihen ettei hänessä oo vikaa.ja noi hormoonit ja sun muuttuminen???miks sun pitäis muuttua ja voitko ite sille jotain jos hormoonit heittää ja muuttaa sun käyttäytymistä?
i dont think so..
laitappa kova kovaa vastaan,ja muista että alistuminen ei auta,se pahentaa...

niinku sanoit että mies on jo tottunut et mä pyydän anteeksi koska mä en halua mitään mykkäkoulua mitä mies vois pitää vaikka 2 päivää mut mä sit pyydän anteeksi ja sit joskus mies saa selitettyä asian silleen et se kääntyykin mun vuoksi \|O mä vaan oon niin väsynyt tähän nytki itkien krijoitan tätä .. niin hormooneista mä olen synnyttänyt 3kk:tta sitten ja toi meidän poika on mulle kaikki kaikessa
ja tänäki aamuna ennen ku mies lähti niin kysy laittaako vauvalle päälle ma sanoin et joo ja vein vaatteet bodyn, housut ja paitaa body ja housut oli mennyt päälle, mutta ei paitaa eikä varsinkaan sukkia kun en ollut niitä hänelle antanut.. kyllä keitti sen jälkeen kun huomasin ,mut mies oli jo lähtenyt

 

tää ei auta yhtään mut niin oon minäki..enkä todellakaan tiiä mitä enää tekis.

 

voisit itse myös miettiä omaa käyttäytymistäsi?!!

 

\

tää ei auta yhtään mut niin oon minäki..enkä todellakaan tiiä mitä enää tekis.

kiinnostasko sua vaihtaa ajatuksia vaik mesessä??

 

\

voisit itse myös miettiä omaa käyttäytymistäsi?!!

no tulihan sieltä.. etkö lukenut kunnolla kirjoittamaani?? mä olen miettinyt että ja olen myös miettinyt ettei näittten vuosien aikana ole aina voinut ollla mun vika... mies on ainakin 2 vuoden aikana ehkä 2 kertaa pyytänyt anteeksi :'(

 

up :/

 

Meillä myös ollu aina vähän samanlainen tilanne. Ihan sama mitä mokia mies tekee tai on kireä ja v:mainen, jos siitä huomauttaa, HÄN suuttuu ja tilanne menee siihen että MINÄ pyydän anteeksi jotta saadaan rauha maahan. JA sitten vielä varmistaakseen sen että viesti tulee perille että kuinka häntä onkaan loukattu, hän ei heti annakaan anteeksi vaan on kireä ja hiljainen vielä jonkun aikaa, että joudun oikein työskentelemään pitääkseni koko perheen tunnelman normaalina. Näin ne meitä (ja meillä ainakin anopin kannustuksella) kouluttaa kilteiksi. Minäkin yritin olla jossain vaiheessa sanomatta yhtään edes lähelle poikkipuolista sanaa ettei olisi tullut näitä mieskireänäaikoja. No eihän niille mikään riitä. Olen huomannut että parhaiten tehoaa (ei erolla uhkailu, koska sehän se vasta loukkaus on ja saattaa mies vielä tarttua siihenkin syöttiin), kun olen hänelle pääasiassa todella ystävällinen ja samalla annan ymmärtää että on sitä elämää muuallakin (niinkuin onkin). Pidän yhteyttä ystäviini, käyn mielenkiintoisissa tapahtumissa aina kun pyydetään, pidän yhteyttä työpaikkaani (vaikka olen siis kotona) jne. Nämä kaikki on tietysti asioita joita en tee mitenkään miestäni kiusatakseni vaan ihan omasta halusta ja mielenkiinnosta, mutta kun hän kiukuttelee mielestäni turhasta, kiinnitän huomioni tietoisesti muuhun elämääni ja jätän hänet kiukuttelemaan yksinään. Enkä pyytele enää anteeksi turhaan. Kiukutelkoon vaikka äidilleen. Mua ei vaan enää kiinnosta. Todellakaan. Jos on paha mieli tai vaikeaa, voi hän minulle siitä puhua. Mutta minua on turha käydä syyttäämään mistään.

 

\

Meillä myös ollu aina vähän samanlainen tilanne. Ihan sama mitä mokia mies tekee tai on kireä ja v:mainen, jos siitä huomauttaa, HÄN suuttuu ja tilanne menee siihen että MINÄ pyydän anteeksi jotta saadaan rauha maahan. JA sitten vielä varmistaakseen sen että viesti tulee perille että kuinka häntä onkaan loukattu, hän ei heti annakaan anteeksi vaan on kireä ja hiljainen vielä jonkun aikaa, että joudun oikein työskentelemään pitääkseni koko perheen tunnelman normaalina. Näin ne meitä (ja meillä ainakin anopin kannustuksella) kouluttaa kilteiksi. Minäkin yritin olla jossain vaiheessa sanomatta yhtään edes lähelle poikkipuolista sanaa ettei olisi tullut näitä mieskireänäaikoja. No eihän niille mikään riitä. Olen huomannut että parhaiten tehoaa (ei erolla uhkailu, koska sehän se vasta loukkaus on ja saattaa mies vielä tarttua siihenkin syöttiin), kun olen hänelle pääasiassa todella ystävällinen ja samalla annan ymmärtää että on sitä elämää muuallakin (niinkuin onkin). Pidän yhteyttä ystäviini, käyn mielenkiintoisissa tapahtumissa aina kun pyydetään, pidän yhteyttä työpaikkaani (vaikka olen siis kotona) jne. Nämä kaikki on tietysti asioita joita en tee mitenkään miestäni kiusatakseni vaan ihan omasta halusta ja mielenkiinnosta, mutta kun hän kiukuttelee mielestäni turhasta, kiinnitän huomioni tietoisesti muuhun elämääni ja jätän hänet kiukuttelemaan yksinään. Enkä pyytele enää anteeksi turhaan. Kiukutelkoon vaikka äidilleen. Mua ei vaan enää kiinnosta. Todellakaan. Jos on paha mieli tai vaikeaa, voi hän minulle siitä puhua. Mutta minua on turha käydä syyttäämään mistään.

:hug: ja sit mä vielä kärsin synnytyksen jälkeisestä masennuksesta johon mulla lääkkeet ja tosiaan oon välillä kiree mut pyydän kyl sit anteeksi.. mut mua vaan niin #&%?$!* ne anteeksi pyynnöt mitkä ei tod ole ollut mun vika ja sit sama täällä mä teen kaikkeni että olisi hyvä fiilis yllä kun mies on vielä möksönä \|O jn e

 

voisin vaihtaaki, tellukka81@hotmail.com

 

Meillä on myös samanlaisia ongelmia...
Mies on lähes aina todella kireä ja hänen puhuminen on usein huutamista.
Lapsille hän on suht ok, kun olen itse sisällä. Ulos mennessäni kuulen kuinka se huuto alkaa, arvatkaa vaan kuinka helv.etin monta kertaa olen pyytänyt käyttäytymään kunnolla lapsille!

Kaikki meidän väliset riidat on aina mun syy ja minä olen muka ongelmä kaikkeen.
:/ Minun pitäisi olla aina pyytelemässä anteeksi ja mies ei koskaan ole oma-alotteisesti pyytänyt minulta anteeksi...
Muutenkin hän kuvittelee voivansa tehdä mitä vain, minua vit.uttaa miehen asenne niin paljon! \|O Hän puolustaa käytöstään vetoamalla työhösä, joka on raskasta, se muka antaa oikeuden olla tunteeton sika.

En mielestäni ole mäkättäjä tyyppinen nainen, sanon yleensä asiasta.
Enkä ole laisinkaan alistuvaa tyyppiä, eli sitä saa mitä tilaa...
En siis ole helpoin tapaus suuttuessani.

Inhottavaa tilanteessamme on se, ettei mies huomaa lapsia. Koiraa kyllä halii ja pussailee, mutta ei lapsia. Ero on useasti käynyt mielessäni ja kun sanon siitä hänelle, niin sitten ollaan niin hyvää isää ja aviomiestä seuraavat pariviikkoa. Muuten hän on ok, eli ei juo, eikä ole väkivaltainen, eikä huitele kylillä.

 

mua oikein särkee sydämeen ku vauva aina on ilosena ku mies tulee kotiin ja se ei ees roikale huomaa sitä..ainoastaan isomman neidin huomaa..meilläki alkaa huuto ja mekastus heti ku ovesta ulos pääsen..en tiiä mistä kaikesta kiikastaa ja mitä tehä!mulle saa laittaa viestiä jos haluu

oon huomannu et muutaman muunki kaverin miehet on tosi kireitä:/onks se tää ku lapset on pieniä--oon kyl itekki aika usein oikee takakiree ku väsyttää niin älyttömästi.. :ashamed: