Olenko hullu? Meinaan pyrkiä lääkikseen, kolme lasta 1 v, 3v, 4v.

Hienoa, tsemppiä matkan! Itse opiskelen psykologiksi, aloitin hiukan ennen ensimmäisen lapsen syntymää ja nyt kolmas, nuorimmaiseni, 5kk. Valmistumiseen ei enää kamala matka ja lapset olleet kotihoidossa koko ajan. Mies on töissä, mutta ollut täydellisen korvaamaton..eli varsinkin jos miehesi ja muut läheiset sitoutuvat myös opintoihisi, niin pärjäät aivan varmasti!

 

Lääkiksen aikataulu on aika kova ja harjoittelupaikat voi olla missä päin Suomea tahansa. Mutta onnea koitokseeen ja tsemppiä.

Kyllä mun lasteni isä suoritti kaikki harjoittelut täällä helsingissä ja ainostaan synnärijaksolla oli "kiinni" ympärivuorokauden. Muuten oli erillisiä polipäiviä ja muita sellaisia.
Luki kyllä ennen tenttejä yötä myöten, mutta yöllä miäkin mun AMK kirjoitelmani tein.

 

Lääkiksen aikataulu on aika kova ja harjoittelupaikat voi olla missä päin Suomea tahansa. Mutta onnea koitokseeen ja tsemppiä.

Kyllä mun lasteni isä suoritti kaikki harjoittelut täällä helsingissä ja ainostaan synnärijaksolla oli "kiinni" ympärivuorokauden. Muuten oli erillisiä polipäiviä ja muita sellaisia.
Luki kyllä ennen tenttejä yötä myöten, mutta yöllä miäkin mun AMK kirjoitelmani tein.

Turun tdk:ssa on harjoittelua mm Porissa ja Tampereelta mennään Seinäjoelle muutamaan otteeseen.

 

Sinuna odottelisin muutaman vuoden ja keskittyisin niihin lapsiin. Mitä järkeä on ajaa itsensä piippuun?

Peesi, ehdottomasti kannattaisi vuosi tai kaksi NAUTTIA OMISTA LAPSISTA, sitten kun ovat vähän isompia niin tottakai kannattaa hakea ja päästä =) mutta asiat tärkeysjärjestykseen!

jos äiti käy töissä tai opiskelee, hän ei ole sen yhtään "huonompi" äiti kuin kotona olevatkaan. on ihan normaalia, että aikuinen hankkii ammatin ja käy töissä. en tunne yhtään äitiä, jolle lapset eivät olisi tärkeitä vaikka he ovat töissä tai opiskelevat.

Lääkiksessä opiskelu ja työssäkäynti ovat aivan eri asioita. Ainakin aikoinaan,kun itse opiskelin, tein harjoitustehtäviä ja luin tentteihin iltaisin ja öisin, viikonloppuisin. Jos joku selviää opinnoista 8-16 välisenä aikana, niin ihmettelen. Joten en vertaisi näitä asioita keskenään.
Tottakai pienten lasten äidit käyvät ja saavat käydä töissä.

Peesi! Itse luin ensin lääkäriksi, olin 2 v töissä ja nyt vasta ensimmäinen lapsi. Olen kuitenkin alle 30 v. Ei ole kokemusta tuon ikäisistä lapsista, mutta uskonpa että kolmessa tenavassa riittää touhua siinä määrin että opiskelu lääkiksessä on TODELLA kuluttavaa samaan aikaan. Demoissa kuitenkin täytyy olla läsnä, eli pakollista läsnäoloa on paljon... Tsemppiä kuitenkin jos lääkikseen päädyt!

 

Hakikohan aloittaja keväällä lääkikseen, ja miten kävi?
Täällä olisi yksi samasta haaveileva, lapset olisivat 4v. ja 6v. jos ekalla yrittämällä sisään pääsisin, mutta kerkiäähän tässä mieli vielä parin vuoden aikana muuttua.
Mutta olisi kiva kuulla perheellisten opiskelijoiden elämästä!

 

Hakikohan aloittaja keväällä lääkikseen, ja miten kävi?
Täällä olisi yksi samasta haaveileva, lapset olisivat 4v. ja 6v. jos ekalla yrittämällä sisään pääsisin, mutta kerkiäähän tässä mieli vielä parin vuoden aikana muuttua.
Mutta olisi kiva kuulla perheellisten opiskelijoiden elämästä!

JOs oot -90 syntynyt niin ootko tosissaan saanu ekan lapsen 16 vuotiaana? Jos oikein tulkitsen tuota "parin vuoden sisällä".. Käyt nyt lukiota vai kotonako olet?

 

Lääkiksessä opiskelu ja työssäkäynti ovat aivan eri asioita. Ainakin aikoinaan,kun itse opiskelin, tein harjoitustehtäviä ja luin tentteihin iltaisin ja öisin, viikonloppuisin. Jos joku selviää opinnoista 8-16 välisenä aikana, niin ihmettelen. Joten en vertaisi näitä asioita keskenään.
Tottakai pienten lasten äidit käyvät ja saavat käydä töissä.

Hyvinhän se valelääkärikin pärjäsi työssään, eikä varmaan niin paljoa opiskellut.

 

Lääkiksessä opiskelu on aika tiukkaan pakattua ja pakollista läsnäoloa on tuntimääräisesti paljon. Siinä mielessä se poikkeaa paljonkin monen muun tiedekunnan antamasta opetuksesta tai akateemisesta elämästä yleisesti ottaen (kyllähän sitä tenttinsä lukee sinnillä vaikka öisin jos niikseen tulee, mutta ne pakolliset läsnäolot on pakko lastenhoidollisesti järjestää). Että jos sulla on hyvät verkostot niin tekee elämästä helpompaa.

 

Minun äidilläni oli kaksi pientä lasta, 1 ja 3 vuotiaat siinä vaiheessa kun valmistui lääkäriksi.
Toistakymmentä vuotta myöhemmin oli 5 lasta kun erikoistui.

Jokainen tuntee omat voimavaransa itse parhaiten.
Onnea sinulle urakkaan.

 

JOs oot -90 syntynyt niin ootko tosissaan saanu ekan lapsen 16 vuotiaana? Jos oikein tulkitsen tuota "parin vuoden sisällä".. Käyt nyt lukiota vai kotonako olet?

Joo, alku vuodesta -90 olen syntynyt. Ja en, en saanut lasta 16-vuotiaana, vaan 17-vuotiaana.

(Ja saarnoja ei tarvitse aloittaa; Molemmat lapset oli suunniteltuja, ei olla sossun/vanhempien elättejä, tai niiden nurkissa asuttu 4½ vuoteen. Ja kyllä, edelleen ollaan yhdessä ja hienosti pärjätään kaikin puolin.)

Päivät olen lasten kanssa kotona, muutaman illan/vkl päivän käyn viikossa töissä. (Mies lasten kanssa kotona)

 

Joo, alku vuodesta -90 olen syntynyt. Ja en, en saanut lasta 16-vuotiaana, vaan 17-vuotiaana.

(Ja saarnoja ei tarvitse aloittaa; Molemmat lapset oli suunniteltuja, ei olla sossun/vanhempien elättejä, tai niiden nurkissa asuttu 4½ vuoteen. Ja kyllä, edelleen ollaan yhdessä ja hienosti pärjätään kaikin puolin.)

Päivät olen lasten kanssa kotona, muutaman illan/vkl päivän käyn viikossa töissä. (Mies lasten kanssa kotona)

Oot kuitenki lukion saanu käytyä - hyvillä papereilla? Jos meinaan lääkikseen aiot sisään päästä niin myös nuo on edellytyksenä

 

Kyllähän monella valmistuneella lääkärillä voi olla pieniä lapsia. Ja päivystyksiä hekin tekevät. Eli en usko, että harjoitteluista on kamalasti ongelmia. Tiedän useita lääkiksessä opiskelujensa aikana lapsen/lapsia saaneita. Sujuuhan se, jos on järjestelykykyä, lahjakkuutta ja ehkä univajeen sietokykyä. Ja puoliso, vähintään, mielellään muunkinlaista turvaverkkoa päivähoidon lisäksi.

 

Et ole hullu.. mä opiskelin lääkäriksi kahdeksan lapsen keskeltä, jolloin vanhin oli 13 kun aloitin
Paperit sain 2 vuotta sitten

 

[QUOTE="muu";22405030]Oot kuitenki lukion saanu käytyä - hyvillä papereilla? Jos meinaan lääkikseen aiot sisään päästä niin myös nuo on edellytyksenä [/QUOTE]

Lukiota en ole käynyt, vielä.
Peruskoulun jälkeen olin oppisopimuksella opiskelemassa hevosen hoitajaksi, se jäi kesken oppisopimuspaikan yrittäjän vaihdoksen myötä.
Ensi syksynä viimestään olisi tarkoitus lukio aloittaa. (Täällä luokaton lukio, eli aloittaa voi jaksojen vaihteessa)

 

Hop laa, tämä keskustelu ylös.

 

Lääkiksessä opiskelu on paljon enemmän aikatauluihin sidottua kuin yliopisto-opiskelu yleensä. Pakollisia harjoituksia on paljon ja kursseja käydään tietyssä järjestyksessä,ei voi siis ottaa kursseja miten sattuu. Itse olen hammaslääketieteen puolelta valmistunut..
Varmasti selviät jos on tukiverkkoa ympärillä! =)
Kannattaa myös ottaa huomioon se, että nuori lääkäri joutuu tekemään,varsinkin jos innostuu erikoistumaan, paljon päivystyksiä öisin ja viikonloppuisin, joten työajat ei todellakaan ole 8-16. Siksi olenkin hammaslääkäri =)Mutta tsemppiä koitokseen jos pääsykokeisiin päädyt!

 

Minulla myös opiskelut haavaana. Terveydenhoitaja olen ammatiltani ja luokanopettajaksi olisi tarkoitus.. Pääsykokeisiin alan kohta lukemaan
Lapsia kolme 3v, 7v ja 9v.

 

joo pyri ihan rauhas, se ei tarkoita että pääset sinne heti... et välttämättä ekalla, etkä tokallakaan kerralla...

 

Aion opisekella työn ohessa puheterapautiksi ja yksi lapsi on.

Jaha... tähän taidanki sanoa että eipä onnistu.. tai sit joudut oleen pois töistä ja p.a.l.j.o.n.

 

Hienoa! Ehdoittomasti vaan yrittämään. Itse olen aina opiskelun kannalla!!! Sairaanhoitaja olen ja kun vauva on syntynyt luen itseni kätilöksi. Lapseni ovat 6v, 4,5v ja tämä masuasukki