Olenko mä kylmä tyyppi, kun en tunne anoppia kohtaan mtn sympatiaa, kun hänen äitinsä ja tätinsä just kuolivat?

Olemme viimeiset 20v olleet välttävissä väleissä. Tullaan toimeen, mutta ei mitään ystäviä olla. Mua on aina ahdistanut hänen läsnäolonsa. En nyt ala kertoilla tässä mistä syystä.
Hautajaiset sunnuntaina, ja pakkohan sinne on mennä. Koko miehen suku (lähinnä anoppi) kyselisi perääni, jollen sinne menisi.
Huoh! Elämä on.

 

Minäkin olin anoppini äidin hautajaisissa, mutten edesmennyttä siellä surrut. Olin siellä siksi, kun tavallaan kuului olla. En tuntenut edesmennyttä hlöä. En nyt suuremmin tuntenut mitään ihmeempiä sympatioitakaan, se oli minulle vain "pakkopulla" tilaisuus.

 

Siis ajatteletteko anoppinne äitiä anoppinne äitinä ettekä puolisonne isoäitinä?..

Jos minun puolisoni isoäiti kuolee, menen mukaan hautajaisiin ihan mieheni takia, ja hänen läheisensä menetyksen takia. En mieti mitä sukulaissuhdetta kyseinen henkilö on anopille..

 

No mieheni ei koskaan meidän seurusteluaikana käynyt tämän isoäitinsä luona, joten en pitänyt edesmennyttä hänellekään kovin läheisenä sukulaisena. Eri asia, jos mummolassa olisi käyty vierailemassa edes joskus.

 

^Puolisoni äitinä. Hän olikin mukava ihminen.
Sitä vaan tässä ajoin takaa, että mieheni tuossa käväisi äitinsä luona ja kertoi äitinsä itkeneen ja olevan alamaissa. Mulla vaan oli sellainen olo, että "jaa, entäs sitten?" Jos olisi kyseessä kuka tahansa muu hlö, niin tuntisin sympatiaa ja voivottelisin. Mutta että ANOPPI, niin no thanks!

 

mua sit jaksaa ihmetyttää, miten jotkut aikuiset naiset käyttäytyvät anoppejansa kohtaan. tympii tuollainen. sitten itse odotetaan että se anoppi on aina mielinkielin teitä tavatessaan.. miehillä ei ole ollenkaan noin paljon ongelmia omien anoppiensa kanssa.

 

No mieheni ei koskaan meidän seurusteluaikana käynyt tämän isoäitinsä luona, joten en pitänyt edesmennyttä hänellekään kovin läheisenä sukulaisena. Eri asia, jos mummolassa olisi käyty vierailemassa edes joskus.

Jos isoäiti ei miehelle ollut lainkaan läheinen, niin onko miehesi menossa hautajaisiin? Jos miehesi menee, niin hän voi mielestäni päättää että haluaako sinua mukaan vai ei. Anopin takia ei kannata hautajaisiin lähteä, et ole hänen perheensä vaan miehesi perhe.

 

Kysyit oletko kylmä tyyppi, vähän siltä tuntuu tai empaattinen et ainakaan ole. Itse ajattelen näin jos mieheni mummu kuolisi niin tottakai menisimme molemmat hautajaisiin ja jopa anoppiani kohtaan käyttäytyisin sillai fiksusti. Kuolema on aina raskas asia ja vaikket sinä surisikaan on kohteliasta käyttäytyä asiallisesti surevia kohtaan. Kato voi joskus osua omalle kohdalle.

 

Minusta on vain perusinhimillistä tuntea myötätuntoa menetyksen kokenutta kohtaan. Riippumatta siitä, millaisissa väleissä itse on menetyksen kokeneeseen. Pidän kylmänä sellaista, joka keksii syitä tai tekosyitä ollakseen välittämättä muiden murheesta.