Oletko 1-5-vuotiaan lapsen kotiäiti?

  • Viestiketjun aloittaja Liisa Vaittinen
  • Ensimmäinen viesti
Liisa Vaittinen
Olen tekemässä pienimuotoista tutkimusta ja haluaisin kuulla ajatuksianne ja kokemuksianne kotiäitiydestä. Vastauksen voit jättää tälle palstalle tai sähköpostiini liisa.vaittinen(at)uta.fi
Kysymyksiä ajatusten ja keskustelun herättämiseksi:
Miksi päädyit juuri kotiäitiyteen?
Mitä kotiäitiys merkitsee sinulle ja millainen olet kotiäitinä?
Koetko muuttuneesi äidiksi tultuasi, jos niin miten?
Mitä kotiäitiys antaa sinulle?

Taustatietoina haluaisin tietää sinun ja lastesi iän?

Kiitos vastauksestasi!!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 16.11.2006 klo 19:36 Liisa Vaittinen kirjoitti:
Olen tekemässä pienimuotoista tutkimusta ja haluaisin kuulla ajatuksianne ja kokemuksianne kotiäitiydestä. Vastauksen voit jättää tälle palstalle tai sähköpostiini liisa.vaittinen(at)uta.fi
Kysymyksiä ajatusten ja keskustelun herättämiseksi:
Miksi päädyit juuri kotiäitiyteen?
Mitä kotiäitiys merkitsee sinulle ja millainen olet kotiäitinä?
Koetko muuttuneesi äidiksi tultuasi, jos niin miten?
Mitä kotiäitiys antaa sinulle?

Taustatietoina haluaisin tietää sinun ja lastesi iän?

Kiitos vastauksestasi!!
Olen 29-vuotias äitiyslomalla nyt oleva, kotiäidiksi jäävä kolmen lapsen äiti. Esikoinen 6v. käy eskarissa, mutta tarvitsee vielä paljon huolenpitoa kotona ja kouluun valmistautuessa. Keskimmäinen on 4v. ja nuorin 3kk. Valitsin kotiäitiyden uraäitiyden jälkeen -esikoiseni meni hoitoon 7kk ikäisenä, kakkonen 10kk ikäisenä. Koemme mieheni kanssa elämäntilanteemme olevan nyt sellainen, että kotiäitiys on meille hyvä vaihtoehto niin lasten kuin talouden kannalta. Meillä on ollut myös paljon sairautta perheessä (esikoisen dysfasia, kakkosen astma, kuopuksen sydänvika ja oma reuma -kaikki todettu tänä vuonna) joten perheen voimavarojen eheyttämiseksikin on hyvä keskittyä nyt lapsiin ja kuntoutumiseen.

Olen kotiäitinä lasten kanssa puuhaava, teemme 4-vuotiaan kanssa pieniä askareita, leikimme, hoidamme kuopusta. Ulkoilemme voinnista riippuen. Olen "työlleni" omistautuva, kuten olin töissä ollessanikin-kuitenkin jos joskus pääsen "omille teilleni", en koe syyllisyyttä, vaan ymmärrän "tauon" tärkeäksi omalle jaksamiselle. Koen tehtäväni tärkeäksi.

Äitiys on pehmentänyt arvojani ja muuttanut käsitystäni ihmisyydestä. Äitiys on ollut elämänkoulu, joka on avannut silmäni haavoittuvaisuudelleni. Äitiys on näyttänyt elämänjatkumon.

Kotiäitiys antaa minulle aikaa luoda kestävät suhteet lapsiini, antaa aikaa kasvattaa ja tukea heitä täysipainoisesti. Kotiäitiys antaa minulle myös aikaa miettiä omia ura/koulutussuunnitelmia ja se myös antaa tauon kuntoutua sairauden aiheuttamista vammoista edes hieman-luulen etten jaksaisi nyt sekä kolmivuorotyötä että äitiyttä. Kotiäitiys mahdollistaa myös jatkuvan juoksemisen sairaaloissa, käyntejä nimittäin riittää, kun 4/5 on potilaita

:D
 

Miksi päädyit juuri kotiäitiyteen?

halusin jäädä kotiin koska mielestäni lapseni olisi ollut turhan pieni mennessään äitiysloman päätyttyä hoitoon. kaiken lisäksi uskon että pidempi kotihoito saa lapsen tuntemaan olonsa turvalliseksi!
lisäksi vielä etten uskonut voivani olla pitkää aikaa kerrallaan ilman lapseni näkemistä kun hän oli vielä niin kovin pieni.

Mitä kotiäitiys merkitsee sinulle ja millainen olet kotiäitinä?

Minusta on ihanaa olla lapsen kanssa kotona ja antaa hänelle turvallisuuden tunne siitä että olen aina paikalla kun hän tarvitsee minua.
kotiäitinä olen ehkä aika perinteinen. kotona tehdään kotityöt ja välillä leikitään ja lauletaan.käydään kävelyllä ja pulkkamäessä.
ja tietenkin valitan aina välillä kun ei sitä omaa aikaa ole ja ei jaksa niitä kotitöitä tehdä yms. elikkä tämä normaalipäivä rytmi alkaa vähän välillä rasittaan kun ei ole niitä omia harrastuksia juuri lainkaan.


Koetko muuttuneesi äidiksi tultuasi, jos niin miten?

äitiyden myötä olen lakannut hermoilemasta kaikista pikku haavereista...otan asiat yleensä päivä kerrallaan ja tapauskohtasesti.
huomaan ajattelevani aina ensin poikani etua kuin omaani.

Mitä kotiäitiys antaa sinulle?

mahdollisuuden jakaa poikani lapsuuden ensioppimiset ja taidot. jakaa huomiota lapselleni enemmän kuin jos kävisin päivätöissä ja iltaisin yrittäisin ne kaikki kasaantuneet kotityöt tehdä lapsen hoidon ohella.

Taustatietoina haluaisin tietää sinun ja lastesi iän?

itse olen 27 ja poika muutamaa viikkoa vaille 2 vuotias


toivon että sepustukseni on edes vähänkään järkevää kun tässä samalla yritän estää poikaani tulemasta näppikselle ja sammuttamasta konetta
;)
 
Olen 24 -vuotias yhden pojan, 1v 5kk, äiti.

Miksi päädyit juuri kotiäitiyteen?

Halusin olla hoitovapaalla kotona, kunnes lapsi olisi 3 -vuotias. Päätös oli helppo, koska minulla ei ollut oman alan työpaikkaa, johon palata. Haluan viettää lapseni kanssa kiireetöntä aikaa hänen ollessaan pieni. Enkä itse ainakaan vielä olisi valmis viemään lasta hoitoon. Uskon, että lapsi kyllä pärjäisi myös hoidossa, joten kysymys on ehkä enemmän omista tuntemuksistani ja halusta seurata lapsen kasvua läheltä.

Mitä kotiäitiys merkitsee sinulle ja millainen olet kotiäitinä?

En varsinaisesti osaa mieltää itseäni kotiäidiksi. En tunne olevani "muumimamma" -tyylinen, pullantuoksuinen hoivaaja. Kotiäitiys on minulle itselleni pysähtymisen paikka. Aikaa ymmärtää, että elämä eletään tässä ja nyt. Lapsi on pieni vain hetken ja sitä aikaa on myöhemmin mahdoton elää uudelleen. Töitä ehdin vielä tehdä riittämiin. Äitinä olen korvaamaton, en töissä.

Olen äitinä tiukka rajoista, touhukas ja useimmiten melko suunnitelmallinen. Kotitöihin otan pojan mukaan esim. pyyhkimään pölyjä, tyhjäämään tiskikonetta, ripustamaan pyykkiä. Tai sitten hän leikkii omia leikkejään, kun minä teen kotihommia. Kyläilemme tuttavaperheiden luona, käymme kerhossa ja puistoissa, jotta saisimme molemmat ikäistämme seuraa ja erilaisia sosiaalisia tilanteita. Iloa päiviin siis! Muuten luetaan kirjoja, leikitään ja käydään rattailla kävelyllä. Saatan stressata joskus liikaa siitä, ollaanko ulkoiltu tarpeeksi tai olenko ollut riittävästi läsnä lapselleni tai tuliko ärähdettyä turhasta.


Koetko muuttuneesi äidiksi tultuasi, jos niin miten?

Olen oppinut ottamaan monia asioita rennommin. Esim. siisteys ei ole enää sitä, että kaikki on tip top. Puhtaus riittää, epäjärjestys kuuluu asiaan. Olen kasvanut ottamaan vastuuta ja asettamaan toisen ihmisen tarpeita omieni edelle. Olen myös oppinut osin pois jatkuvasta suorittamisen pakosta ja täydellisyyden tavoittelusta. Olen oppinut sanomaan ei, jos en jotain ehdi/jaksa. Osaan rentoutua ja ottaa omaakin aikaa, jotta jaksaisin olla pojalleni tasapainoinen äiti. Näissä on vielä opetteluakin kyllä jäljellä...

Mitä kotiäitiys antaa sinulle?

Aikaa olla lapsen kanssa kiireettömästi. Vapauden suunnitella arkea joustavammin. Ja aikaa miettiä, mitä haluan tulevaisuudeltani. Mahdollisuuden löytää uutta itsestäni. Stressinsietokykyä, organisointitaitoja, liikuntaa... ;)
 
Kuti
Miksi päädyit juuri kotiäitiyteen?

Haluan kantaa vastuuni äitinä. Kun olen hankkinut lapsukaisen niin haluan myös hoitaa häntä niin pitkään kuin voin. Tällä tavalla saan lapselleni perusturvan elämää ja aikuiseksi kasvamista varten. Rahatilanteemme on myös sellainen, että tulemme toimeen mieheni palkalla.


Mitä kotiäitiys merkitsee sinulle ja millainen olet kotiäitinä?

Minulle kotiäitiys merkitsee rakkautta lasta kohtaan. Minulla on hyvä koulutus ja töitä riittäisi, mutta haluan satsata ensisijaisesti lapseeni. Harrastamme lapsen kanssa jonkin verran ja tapaamme viikottain muita lapsia. Eli meille on tärkeätä se, että voimme yhdessä liikkua ja tehdä kivoja asioita. Olen mielestäni jämäkkä, rakastava, hassu ja hauska äiti. Lapsellani on selkeä päivärytmi, josta pidän kiinni. Suhtaudun rennosti kotona olemiseen ja pidän myös huolta siitä, että minulla on myös omaa aikaa, jolloin saan urheilla, lukea, käydä näyttelyissä jne.


Koetko muuttuneesi äidiksi tultuasi, jos niin miten?

Minusta on tullut vastuuntuntoisempi, rauhallisempi, harkitsevampi ja joustavampi. Eli olen ilmeisesti kasvanut aikuiseksi.


Mitä kotiäitiys antaa sinulle?

Se antaa minulle paljon, koska lapseni saa olla oman äitinsä kanssa. Lapseni on minulle tärkeintä ja siksi olen valmis myös olemaan hänen kanssaan. Lapsi on niin lyhyen aikaa pieni. Haluan olla hänen rinnallaan ja antaa hänelle hyvän ja turvallisen lapsuuden.


Taustatietoina haluaisin tietää sinun ja lastesi iän?

Olen 28-vuotias ja tyttäreni on 2-v.
 
Olen 28-v. Ensimmäisen lapseni sain vuonna -98 ja toinen syntyi -00 ja kolmas syntyi -02. Kun poika (-02) täytti 3 vuotta jouduin työkkärin listoille vähäksi aikaa kun odotin silloin jo neljättä lasta joka syntyi viime kesänä. Nyt odottelen viidettä jonka LA on ens kesänä. Valitettavasti en ole edes ajatellut meneväni töihin ja lapset ovat tottuneet siihen että äiti on kotona kun koulusta, eskarista ja tarhasta tullaan. Nuorimman kanssa nyt ei kauhean paljon tekemistä vielä löydy kun on vasta 5kk ikäinen. Silloin kun poika oli kotona niin sen kanssa käytiin kaupassa, kylässä jossain tai sit vain tehtiin jotain mukavaa kotona. Olen lapsiltani kysynyt mitä ne sanoisi ja tykkäisi jos olisin töissä silloin kun ne tulee kotia. Eivät tykänneet ollenkaa ja sanoivat että äidin kuuluu olla kotona kun tullaan. Olen niille jonkinlainen turva ja tuki kun olen paikalla silloin kun he sitä tarvitsevat. Sehän on äitiyden tarkoitus ja ihanuus. En välttele töitä mutta raskaudet ovat olleet aika peräkkäin ja mielestäni lasta ei nyt kannattais laittaa hoitoon alle 3 vuotiaana.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 16.11.2006 klo 19:36 Liisa Vaittinen kirjoitti:
Olen tekemässä pienimuotoista tutkimusta ja haluaisin kuulla ajatuksianne ja kokemuksianne kotiäitiydestä. Vastauksen voit jättää tälle palstalle tai sähköpostiini liisa.vaittinen(at)uta.fi
Kysymyksiä ajatusten ja keskustelun herättämiseksi:
Miksi päädyit juuri kotiäitiyteen?
Mitä kotiäitiys merkitsee sinulle ja millainen olet kotiäitinä?
Koetko muuttuneesi äidiksi tultuasi, jos niin miten?
Mitä kotiäitiys antaa sinulle?

Taustatietoina haluaisin tietää sinun ja lastesi iän?

Kiitos vastauksestasi!!
olen 27v kahden pojan kotiäiti, vanhempi on kohta 6v ei vielä eskarissa, ja nuorempi täytti lokakuussa 2v

miksi päädyin?? mikä muukaan olisin? pienten alle kouluikästen lasten paikka on KOTONA ÄIDIN kanssa!!
se merkitsee aikaa olla lasten kanssa, nauttia kehitysvaiheista.
olen kotiäitinä tietyissä asioissa tiukka ja rajat on astetettu ja säännöistä sovittu, mutta silti lempeä, käymme paljon ulkona, esikoinen käy srk:n päiväkerhossa, ja sillä aikaa vietän aikaa kuopuksen kanssa pienten kerhossa, käymme säännööllisesti kavereilla kylässä.
en ole muuttunut mitenkään, vaan olen aina ollut samanlainen hoivaaja ja emo.
miinuspuolet on ympäristön arvostuksen puute ko. "ammattiin" ja se että kotihoidontuki on aivan liian alhainen ja miks vain 3v saakka, miksei vaikka 7v asti?? ja tottakai tukiverkoston vähyys, joten joudun lapset ottaa mukaan myös omille lääkärikäynneille yms. mutta onneksi niitä on harvoin ja lapset on mukautuvia. suurin miinus on kuitenkin jatkuva väsymys, kun kuopuksen kanssa on valvottu 2v sairastelun ja sairauden takia, mutta onneksi löytyi sopiva lääkitys ja on jo vähän helpottaneet noi yövalvomiset =)
 
huonojakin puolia
\
Alkuperäinen kirjoittaja 16.11.2006 klo 19:36 Liisa Vaittinen kirjoitti:
Olen tekemässä pienimuotoista tutkimusta ja haluaisin kuulla ajatuksianne ja kokemuksianne kotiäitiydestä. Vastauksen voit jättää tälle palstalle tai sähköpostiini liisa.vaittinen(at)uta.fi
Kysymyksiä ajatusten ja keskustelun herättämiseksi:
Miksi päädyit juuri kotiäitiyteen?
Mitä kotiäitiys merkitsee sinulle ja millainen olet kotiäitinä?
Koetko muuttuneesi äidiksi tultuasi, jos niin miten?
Mitä kotiäitiys antaa sinulle?

Taustatietoina haluaisin tietää sinun ja lastesi iän?

Kiitos vastauksestasi!!
Joku ehti jo väittää, ettei kukaan tunnusta huonoja puolia tänne, joten tässä tulee!

En halunnut kotiäidiksi, vaan olen olosuhteiden pakosta kotona. Kotihoidontuki on ainut tuloni, sillä opintotuki on loppuun käytetty ja niin kauan kuin opinnot ovat kesken en saa myöskään työttömyystukea. Töitä en ole myöskään saanut, vaikka kuinka olen yrittänyt hakea.

Kotiäitiyden ansiosta saan seurata lapseni kehittymistä ja kasvattaa häntä itse. Voin antaa myös hänelle enemmän aikaa. Huono puoli tässä on yksinäisyys, suku ja ystävät ovat kaukana ja arki on raskasta yksin (vaikka mies minulla onkin). Yksinäisyys onkin suurin syy, miksi en halua enää olla kotiäiti.

Äitiys on ainakin kasvattanut pinnaa ja kehittänyt organisointikykyä :) Ajattelen myös aina ensin lasta ja hänen parastaan. Muuten en koe paljoa muuttuneeni, vaikka elämä onkin nyt aivan erilaista kuin lapsettomana.

Itse olen 26-vuotias ja lapseni on 1,5 vuotta vanha.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 16.11.2006 klo 19:36 Liisa Vaittinen kirjoitti:
Olen tekemässä pienimuotoista tutkimusta ja haluaisin kuulla ajatuksianne ja kokemuksianne kotiäitiydestä. Vastauksen voit jättää tälle palstalle tai sähköpostiini liisa.vaittinen(at)uta.fi
Kysymyksiä ajatusten ja keskustelun herättämiseksi:
Miksi päädyit juuri kotiäitiyteen?
Mitä kotiäitiys merkitsee sinulle ja millainen olet kotiäitinä?
Koetko muuttuneesi äidiksi tultuasi, jos niin miten?
Mitä kotiäitiys antaa sinulle?

Taustatietoina haluaisin tietää sinun ja lastesi iän?

Kiitos vastauksestasi!!
olen 23 ja poikani on 2.w ja tyttö 10kk ikäinen ja odotan kolmatta syntyväksi heinäkuussa,
koti äitinä olen ollu pojan syntyvästä asti ja miehni on töissä mutta töihin olen suunitellu meneväni tulevaisuudessa kuhan lapset kasvaa,
kotiäitiys merkitse mulle todella paljon kun saan hoitaa lapsiani ja rakastan niitä niin paljon.
kotiäitiys toi mulle vastuuta lapsista ja elämästä lasten kans.
sitä kerkee enemmän tehä koti hommia kun on päivät kotona kuin se että tulee toistä niin pitää kiireellä tehä koti hommat ja hakia lapset hoidosta ja jonkuhan on pidettävä kotia pystyssä =)
 
Miksi päädyit juuri kotiäitiyteen?

En halunnut laittaa pientä lastani hoitoon. Vaikka lapseni on alle vuoden ikäinen, olin vähän aikaa töissä ja mieheni hoiti lastamme. Työ ei sujunut odotetulla tavalla ja irtisanouduin. Miehini pääsi työharjoitteluun puoleksi vuodeksi ja hoidan lasta kotona. Silloin, kun odoton lastamme, päätettiin miehen kanssa, että toinen jää kotiin hoitamaan lasta. Itse olen tutustunut ikätovereihin aloittaessani koulun.

Mitä kotiäitiys merkitsee sinulle ja millainen olet kotiäitinä?

Kotiäitiys on minulle elämäni parasta aikaa. Saan touhuta ja leikkiä pikkeisin kanssa. Myös kotityöt onnistuvat, koska pikkuinen on "auttamassa". Koen, että tämä järjestely on parhain lapseni kannalta. Olen mielestäni hyvä ja rakastava kotiäiti.

Koetko muuttuneesi äidiksi tultuasi, jos niin miten?

En osaa sanoa olenko muuttunut äidiksi tulon jälkeen.

Mitä kotiäitiys antaa sinulle?

Kotiäitiys antaa minulle mahdollisuuden luoda hyvä suhde lapseeni ja näin helpottaa tulevaisuutta.

Taustatietoina haluaisin tietää sinun ja lastesi iän?

Olen 27-vuotias ja tyttö täyttää vuoden tammikuun 29. päivä.
 
niabe

Olen 26-vuotias, 2,2-vuotiaan pojan kotiäiti.
Mielestäni lapsen pitäisi saada kasvaa rauhassa kotona 3-vuotiaaksi, jonka jälkeenkin miellellään niin ,ettei olisi ihan koko päivää hoidossa.
Kotiäitiys on minulle velvollisuus lasteni kohtaan. Kotiäitiydessä on raskainta ollut jatkuva yksinäisyys ja muutenkin tukiverkoston puuttuminen.
Rakastan lastani, mutta en nauti ruoalaitosta, siivoilusta, puistokeskusteluista muiden äitien kanssa, enkä siitä, että jatkuvasti pitää olla lapsen käytettävissä. En siis ole sitä perinteistä toimeliasta kotiäiti-tyyppiä.
Oma tapani on tehdä asiat rauhassa, olen analyyttinen. Lapsen kanssa osaan mielestäni olla aika hyvin, en ala helposti raivoamaan, mutta olen jämerä ja johdonmukainen. Hellyys, läheisyys ja lapsen kuunteleminen ja arvostaminen ovat asioita, joita pidän tärkeinä.
Omana harrastuksena minulla on koirat, muuten vietämme mahdollisimman paljon perheenä aikaa rauhassa yhdessä.
Lapsi on nukkunut alusta asti perhepedissä ja kulkenut kantoliinassa, nyt on kiva huomata, miten tämä "lapsen pilalle lelliminen" onkin tehnyt lapsesta itsevarman ja itsenäisen, joka esim. menee mielellään nukkumaan.
Ryhtyminen kotiäidiksi, ainakin pariksi vuodeksi, oli minulle itsestäänselvyys jo raskaaksi tullessani, olin silloin opiskelemassa ja viime keväänä hain ja pääsin sisään myös yliopistoon, jossa aloitan ensi syksynä.
Kotiäitiys antaa minulle ihanaa olemista lapsen kanssa ja tunteen, että tiedän tekeväni lasta kohtaan oikein. Onnistumisen tunteita saan siitä, että lapsi tuntuisi olevan iloinen, tasapainoinen ja hyvin kehittynyt.


 

olen 25v. 3.v 1v10kk lasten äiti
mulle kotiäityys on tosi hyvä lahja. onhan tässä hyvät sekä huonot puolet, kun sain esikoisen olin
aivan yksinäinen ei ollut toisia äiteja joista olisi saanut voimia, mut sit kun toinen oli tulossa niin
sit sain muutamia äitejä kaveriksi se autto minua arjen askareissa.
mut joskus kun tuntuu ettei kaikki suju hyvin niin sit on mielessä et miks on lapset, silti rakastan
omia lapsia tosi paljon :heart: pidän lapset kotona siihen saakka kun ne menee kouluun.
täällä niitten on hyvä olla ja kasvaa, on kiva kattoa kun lapset kasvaa ja kehittyy.
onneksi on kavereita joitten kanssa voi jutella ja lapset laikkiä toisten saman ikäisten lasten kanssa.
niitten kanssa piiretään , maalataan vesiväreillä ja leikitään leluilla, käydään ulkoilemassa
pyöräilään. siivotaan.

en lähtisi työ elämään kun laset ovat viellä pieniä.
olen mielelläni kotona lasten kanssa.
kun on viellä kotieläimiä joita pitää hoitaa. lapset viityvät kotona eikä ne mielellään lähe
meidän mukaan keskustaan, kauppaan eikä muuhunkaan. kun on tilaa olla kotona, iso piha jossa
voi leikkiä ja touhuta.
tämä on mulle rakas hommaa kun saan olla äiti omille lapsilleni, et lapset tuntee turvallisen olon kotona, annan niille tosi paljon rakkautta ja hellyyttä.

 

Yhteistyössä