oletteko "aavistaneet" raskaudestanne jotain, esim, kaksoset, tyttö ,poika, sairaus jne...?

  • Viestiketjun aloittaja multipara
  • Ensimmäinen viesti
multipara
Mulla on aika monta vuotta ollut sellanen olo, että mulle tulee varmaan joskus kaksoset. Kummankaan suvussa niitä ei ole ja yks tyttö meillä jo on, mutta silti on tosi vahva sellanen olo. Sinänsä en toivo sitä, riskiraskaushan se on ja tuon yhdenkin perässä on jo ihan juoksemista, että saati sitten kaksi vauvaa, taaperoa jne... Tosin mulla oli myös aina ollut aavistus, että mun esikoinen tulee olemaan poika...

Oletteko te aavistaneet etukäteen jotain tämmöstä ja se olis toteutunutkin vielä?
 
tämä ei mene ehkä ihan tuohon,mutta mä olen aavistanut, että raskaana olen nyt kummallakin kertaa kun siihen on ollut mahdollisuus ja ennen mitään testejä tai oireita.
ainakin vahvasti niin kuvittelin =)
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja jklö:
esikoisesta tiesin alusta asti että oli tyttö. tyttöhän sieltä tulikin. ultrassa ei varmistusta tullut, mutta fiilis oli tosi vahva.
Mulla sama. Jo sillon kun jätin pillerit pois, ajattelin et nytpä "tehdään" se tyttö. Kakkosestakin toivoin kovasti tyttöä, mut aavistelin kuitenkin muuta ja poika syntyikin.
 
4n äiti
Lapsena mä "päätin", että saan kaksoset, tytön ja pojan. Sit mulla oli myös etiäinen, että kävelen kotimme rappusia alas ison mahan kanssa (oltiin sillon jo oltu monissa lapsettomuushoidoissa) .

No nyt mulla on 4 lasta, jokaisen sukupuolen olen "tiennyt" varmasti etukäteen. Raskaana olin siellä asunnossa, missä ne rappuset oli (tosin alkuraskaudean aikana, sit muutettiin ) Ja mulla on myös kaksoset, tyttö ja poika.

:D
 
vieras
Kahdessa ekassa raskaudessa tiesin kumpi on tulossa, tiesin vaan vaikkei ultrassakaan sitä nähty :) Esikoisen alkuodotusvaiheessa ostin sekä sinisiä että punaisia samanlaisia vaatteita, että jos tulis vaikka kaksoset -no niillekin tuli käyttöä sitten vuosien kuluessa, kun saatiin vielä kaksosetkin =) eli oli siitäkin joku ajatus, vaikken enää "kuopusta" odottaessani sitä ajatellut.
 
Oikein x2
Mulla oli esikoisen odotusajan alusta asti vahva tunne poikavauvasta ja pieni poikahan meille sitten syntyikin. Ei haluttu missään vaiheessa ultrissa kysyä vauvan sukupuolta, ei esikoisen eikä kuopuksenkaan kohdalla. Kuopuksen odotusaikana ei ollu oikeen mitään oloa mistään, ainakaan niin vahvaa kun esikoisesta, jotenkin vaan oli olo et haluis ostaa yhden vaaleanpunaisen vaatteen. Ihan raskauden loppupuolella tyttöolo vahvistui ja pieni prinsessa meille syntyikin :)
 
Jostain syystä olen ajatuksissani ollut aina tyttöjen äiti. Mulla on vain siskoja niin en jotenkin osaa asettua osaksi pikkupoikien elämää :) Esikoisesta tiesin tosi vahvasti että hän on tyttö, kuopuksesta en ihan samalla lailla mutta oli silti vaikea kuvitella että hän voisi olla eri sukupuolta. Molemmilla kerroilla on ollut aika vahva tunne että olen raskaana.
 
Tunne oli totta
Heti raskauden alusta alkaen oli tunne, että tämä ei pääty hyvin. Pelkäsin keskenmenoa, sitä ei tullut. Pelkäsin niskapoimu-ultraa, kaikki oli kunnossa. Pelkäsin rakenneultraa, kaikki oli hyvin. Pelkäsin ennenaikaista synnytystä, sitä ei tullut. Vauvalta löydettiin rv 30 kookkaat munuaiset ja pienet keuhkot, lapsemme kuoli täysiaikaisena alle vuorokauden ikäisenä polykystiseen munuaistautiin.
 
Tunne oli totta
Heti raskauden alusta alkaen oli tunne, että tämä ei pääty hyvin. Pelkäsin keskenmenoa, sitä ei tullut. Pelkäsin niskapoimu-ultraa, kaikki oli kunnossa. Pelkäsin rakenneultraa, kaikki oli hyvin. Pelkäsin ennenaikaista synnytystä, sitä ei tullut. Vauvalta löydettiin rv 30 kookkaat munuaiset ja pienet keuhkot, lapsemme kuoli täysiaikaisena alle vuorokauden ikäisenä polykystiseen munuaistautiin.
 
raskaana 31+
Olin aivan varma, että olen raskaana jo päiviä ennen kuin tein testin, ja olin. Samoin mulla oli alusta asti ihmeellisen vahva tunne siitä, että tyttö tulee, ja monessa ultrassa on sanottu aivan selväksi tytöksi.

 
dfdf
Kyllähän sitä ihmiset aavistelevat vaikka mitä ja joskus joku aavistus sitten voi osua oikeaan. Ihan kuin välillä tulee lotossa neljä oikein.

Minä aavistelin kaksosia, poikaa ja vaikka mitä sairauksia. Mikään näistä aavistuksista ei kuitenkaan osunut kohdilleen.
 
Määiti
Toisessa raskaudessa kun odotin poikaani oli koko ajan tunn paha aavistus ja pelk,o että vauva kieryy napanuoran ympäri tai että napanuora menee solmuun. Joka ilta suurin piirtein rukoilin että älä anna vauvan napanuoraan kiertyä pahasti ja kuolla. No ISO Poika syntyi viikon etuajassa ja napanuora oli kaulan ympäri solmussa ja jalanympäri . Hui oli jotenkin kauheaa kun kätilö sanoi sen..Ens siis turhaa käsiä ristissä pitänyt:)
 
Pojasta aavistelin, että tulee olemaan herkkä äänille, kova hikottelemaan ja nukkuu huonosti. Nämä ei tosin mitään fiiliksiä, vaan hänelle tyypillisiä asioita jo maha-asukkina. Hakkasi mahassa kuulleessaan kovia ääniä ja inhoaa edelleenkin, kun esim. aivastetaan railakkaasti tai selvitetään kurkkua.
 
ap
Alkuperäinen kirjoittaja dfdf:
Kyllähän sitä ihmiset aavistelevat vaikka mitä ja joskus joku aavistus sitten voi osua oikeaan. Ihan kuin välillä tulee lotossa neljä oikein.

Minä aavistelin kaksosia, poikaa ja vaikka mitä sairauksia. Mikään näistä aavistuksista ei kuitenkaan osunut kohdilleen.
näinhän se on, niinkun mullakin tuo esikoistyttö jonka piti olla poika, myös ultran mukaan... :)
Mulla on kyllä nyt vahva aavistus, että voisin olla raskaana, vaikka ei mulla kyllä mitään perusteita ole...siis oireita tai mitään... Ehkä johtuu siitä kun vasta jätetty ehkäsy pois ja toiveet korkealla :)

Musta on silti kiva lukea muiden aavistuksia :D
 
Esikoista odottaessa tiesin jo ennen testin tekoa että olen raskaana.
Ja mulla oli koko ajan tosi vahva tyttö olo - ainoa ultra oli se alkuultra 10-12 vk:lla.
Näin monesti uniakin tyttö vauvasta- en tosin tiennyt varmaksi kenen tyttövauvaa hoidan. Syntyi tyttö.
Myös kakkosen kohdalla olin hyvin vahvasti sitä mieltä että tyttö tulee, nimenkin päätin jo hyvin varhaisessa vaiheessa olkoot täällä vaikka sitten Janika. Ja tyttö syntyi taas.

Sama toistui kolmanen raskauden kohdalla että olin hyvin varma että tyttö tulee. Tässä raskaudessa jouduin / pääsin ultraan 4 viikkoa ennen laskettua aikaa ja mietin koko tutkimuksen ajan että kysyn kumpi on tulossa. Mutta en "uskaltanut" , vaan eipä tarvinnutkaan kun lääkäri sen sanoi puoliääneen, huomaamatta.

Neljännessä (onnistuneessa) raskaudessa sitten mulla ei ollut mitään tuntemuksia sukupuolen suhteen, tuloksena poika.

Viidennen lapsen raskauden tajusin neuvolatädin tuolilla istuessani kun olin tuota poikaa käyttämässä neuvolassa, oli puhetta imetyksestä ja menkoista ja ykskaks mä tajusin siinä puhuessani että oon raskaana. Ja ei muuta kuin testiä ostamaan... Tässäkään raskaudessa ei ollut mitään tuntemuksia kumpi on mutta tyttö syntyi.

Kolmosen ja nelosen välissä muutamia keskenmenoja, mutta niistä ainakaan ensimmäistä en vaistonnut, mutta joitakin keskenmenoja vaistosin että kaikki ei ole kuten pitää...
 
Esikoista odottaessa oli alusta asti tunne, että tyttö tulee. Vauvalla oli jo odotusaikana työnimenä eräs tytön nimi, ja tyttöhän sieltä tuli. Odotusaikana en kuitenkaan arvannut hankkia kuin neutraalin värisiä vaatteita.

Kakkosta odottaessa oli vahva tunne pojasta, ja taas jo odotusaikana oli työnimenä pojan nimi. Ja poika tuli. Tällä kertaa ostin jo odotusaikana vähän poikamaisia vaatteitakin kun oli niin vahva poika-tunne.

Eikä kummallakaan kerralla ollut ultraa kuin aivan alussa eli sukupuolta ei ultralla nähty.
 
"vieras"
Esikoista odottaessani ajattelin että kumma kun ei tullut kaksosia, jotenkin oletin että ne meille olis tullut. Esikosen ja kakkosen odotusaikana olin varma että poika tulossa, ja niin tulikin. Kolmosen kohdalla ei tuntunut mitään joten ajattelin että kai se on sitten tyttö, ja niin oli. Ja sitten ne kaksosetkin saimme lopulta.
 

Yhteistyössä