Omaisen sperma

Hei!

Tiedustelenpa nyt täältäkin, eli onko kukaan käyttänyt kaverin tai miehensä isän tai veljen spermaa? Siis niinsanotulla muumimukimenetelmällä eli itse ruiskuttaen? Tiedän saavani miljoona yök-yök-vastausta, mutta meillä on jo otettu asia puheeksi (iso)isäkokelaankin kanssa. Ajatuksena on sekoittaa mieheni ja hänen isänsä ja mahdollisesti veljensä spermaa, jotta kenekään isyys ei olisi aivan "varmaa". Sitten mieheni tietysti tulisi lapsen isäksi.

Olemme harkinneet tätä koska silloin geenit olisivat kuitenkin omasta perheestä ja pääsisimme heti kokeilemaan (olemme lähes naapureita). Ja meillä on läheiset välit miehen perheeseen, heistä tämä on hyvä ajatus. Miehenikin on helpompi hyväksyä tämä kuin ventovieraan siittiöiden käyttö.

Tautijuttu, siis että saisin spermasta jonkun AIDSin tai jonkun, on apen kanssa ihan out, miehen veljen kanssa ei olla vielä puhuttu.

 

Miksiköhän kirjoitat asiasta lapsettomuuspalstalle?????????? Täällä tuskin ketään toi kiinnostaa, sen verran isompia asioita ajateltavana..

 

Ei olis tullu mielenkään moinen peli.

Lapsella tulee olla oikeus tietää biologiset vanhempansa, mikäli se suinkin on mahdollista, on mun kantani.

 

Sinun olisi ehkä syytä käydä keskusteluja psylologin kanssa, jolla on kokemusta pidemmällä aikajänteellä ongelmista joita saatat tulla kohtaamaan. Hedelmällisyys klinikoiden yhteydessä on konsultointiapua.

 

Tää on ihan Kauniista ja rohkeista. Minulla on lapsi mieheni tai appeni tai sitten ystäväni kanssa

 

Omakohtaista kokemusta ei ole, mutta jotain hajua asiasta kuitenkin. Mitä vikaa miehesi siittiöissä on? Miksi haluatte sekoittaa eri henkilöiden sperman? En ihan ymmärtänyt motiiveitanne.

Naisparit ovat käyttäneet tunnettujen luovuttajien siittiöitä hyvällä menestyksellä. Tosin tämä edellyttää perusteellisia keskusteluja kaikkien osapuolten kesken, ja asioiden sopimista paperilla, joka ei kuitenkaan ole lainvoimainen, mutta kertoo asianomaisten henkilöiden tahdon. Asiat kun voivat muuttua, vaikka ne tällä hetkellä olisivatkin aivan selviä. Miehesihän olisi tietysti laillisesti tämän mahdollisen lapsen isä, mutta entä jos toinen näistä luovuttajista alkaisi myöhemmin vaatia isyyden selvitystä?

Minusta asiassa ei ole mitään yököttävää, mutta asiat pitäisi selvittää ennen käytännön toimiin ryhtymistä.

 

Vielä lisäys:
Taisin lukea viestisi liian nopsasti, joten en osa asioista jäi huomaamatta.

Kärsitte siis miehestä johtuvasta lapsettomuudesta, ja toivoisitte voivanne käyttää hänen sukulaisensa siittiöitä klinikan tarjoamien tuntemattoman luovuttajan siittiöiden sijaan. Ymmärsinhän nyt oikein?

Ymmärrän hyvin toiveenne, olisihan tuleva lapsi miehesi näköinen jne. Sitäpaitsi iso osa luovutetuista munasoluista tulee esimerkiksi äidin sisarelta, eikä kukaan näe siinä mitään ongelmaa, miksi siis siittöiden kohdalla?

En kehoittaisi sekoittamaan spermaa, koska minun mielestäni olisi parempi, että kaikki tietäisivät biologisen isän, eikä asiaa tarvitsisi arvailla, ja lapselle voisi sitten myöhemmin kertoa asian varmuudella. Itse uskon, että lapset haluavat tietää biologisen alkuperänsä, ja kehotan teitä kertomaan sen hänelle, sitten myöhemmin. Miehesi olisi kuitenkin ilman muuta lapsen isä, koska eihän vanhemmuus ja biologinen alkuperä ole sama asia.

Puhutte vain asiat selviksi ja kirjoitatte sopimanne asiat paperille, ja sitten vain vauveli alulle. Onnea ja menestystä!

 

Onko varmaa ettei asiasta tule katkeruutta? Vaikka nyt tuntuu miehestä hyvältä voi mieli muuttua.

 

Jos miehelläsi on siittiöitä, voidaan sinun munasolusi niillä hedelmöittää. Tähän ei tarvita kuin yksi hyvä siittiö (ICSI).
Jos hänellä ei ole siittiöitä, niin miksi sekoitatte spermoja? Haluatteko uskoa johonkin häviävään "mahdollisuuteen"? Kaikin puolin järkevää on käyttää yhden luovuttajn spermaa, sillä toki haluatte tietää kuka lapsen isä on ja lapsikin sen joskus haluaa tietää. Ihmisen oikeus tietää oma alkuperänsä menee mielestäni ohi lapsellisen "kollektiivinen isyys" -ajattelun edelle.


Ps. Mitä anoppi asiasta ajattelee?

 

Mielestäni asia olisi ihan ok.
Lapsen ei tarvitse tietää kuka "oikeasti" olisi isä. Oikea isähän on miehesi, muuta lapselle ei tarvitse kertoa, ettei tulisi traumoja. Ne jotka on vastannut ei kamppaile omien sukusolujen puutteessa.
Toivottavasti onnistutte, äläkä pahastu yök vastauksista.

 

\

Mielestäni asia olisi ihan ok.
Lapsen ei tarvitse tietää kuka "oikeasti" olisi isä. Oikea isähän on miehesi, muuta lapselle ei tarvitse kertoa, ettei tulisi traumoja. Ne jotka on vastannut ei kamppaile omien sukusolujen puutteessa.
Toivottavasti onnistutte, äläkä pahastu yök vastauksista.

Mä en voi uskoo että joku vielä tähän maailman aikaan ajattelee noin, että jos lapsi tietää kuka on hänen biologinen isänsä niin hän saisi traumoja!!!!! Lähipiirissäni on kaksi aikuista jotka ovat vähän aikaa sitten saaneet tietää ettei "oma" isä olekaan biologinen. Itse tieto ei ollut niinkään traumaattista kuin se että rakkaat, läheiset ihmiset olivat valehdelleet kaikki ne vuodet. Esimerkiksi laki lapsen oikeudesta saada sukusolun luovuttajan henkilöllisyys selville 18-vuotiaana perustuu taatusti psykiatrien ja muiden lääkäreiden ammattitaitoisiin lausuntoihin. Karmaisevaa kun aikuiset ihmiset polkevat lapsen oikeuksia vaan jotta itse voisivat pitää kulissit pystyssä niin ettei kukaan saa tietää ettei tässä ole ihan omat solut käytössä. :headwall: :headwall: :headwall:

 

Siis tsori mutta jäi ihmetyttämään kyllä tuo teidän sekoituskokeilunne.Miksi ette tosiaan mene lapsettomuushoitoihin jossa voidaan jopa yhdellä hyvällä miehesi siittiöllä tehdä hedelmöitys ja ainkin isyys olisi näin varmaa.

 

sinä jonka lähipiirissä aikuiset on saaneet tietää ettei oma isä olekaan oma isä.
Et voi tietää kuinka isot traumat heille ois tullu murrosiässä ja aikuisuuden kynnyksellä, jos olisivat tienneet aikaisemmin. Älytön pakko saada nähdä "oikea isä" jne.

 

\

sinä jonka lähipiirissä aikuiset on saaneet tietää ettei oma isä olekaan oma isä.
Et voi tietää kuinka isot traumat heille ois tullu murrosiässä ja aikuisuuden kynnyksellä, jos olisivat tienneet aikaisemmin. Älytön pakko saada nähdä "oikea isä" jne.

Eipä ole ollut mitään pakkoa kummallakaan. Järkytys oli toisella vielä suurempi kun vaikean sairauden vuoksi hänen sukuaan kartoitettiin ja asia tuli siinä esiin.

 

eipä niin ollut pakkoa kun ei tiennyt asiasta, etkö muka tajunnut hä
ja tässä tapauksessahan ne ois samaa sukua, ei ois huolta sukusairauksista

 

\

sinä jonka lähipiirissä aikuiset on saaneet tietää ettei oma isä olekaan oma isä.
Et voi tietää kuinka isot traumat heille ois tullu murrosiässä ja aikuisuuden kynnyksellä, jos olisivat tienneet aikaisemmin. Älytön pakko saada nähdä "oikea isä" jne.

Lapselle on helppo valehdella ja häneltä voi salata asioita. Maailmalla vaan on kumma "tapa" heittää näitä sukusalaisuuksia kasvoille ennemmin tai myöhemmin. Itse uskon myös rehellisyyteen. Traumat eivät varmasti ole suurempia kuin esimerkiksi ulkomailta adoptoiduilla lapsilla, jotka saavat totuuden selville katsomalla peiliin. Vanhemmat jotka heidät kasvattavat ansaitsevat isän ja äidin arvon rakkaudellaan eikä salailemalla.