ON se nyt helvetin kumma, kun saa paskaa niskaan koska tahtoo jatkaa miehen kanssa

Onko palstalla tosiaan vain ihmisiä, jotka ovat sitä mieltä että yhdestä pettämisestä lentää mies välittömästi pellolle? Eikö täällä ole aikuisia, jotka käsittää että ihmiset, elämät ja tilanteet on aina erilaisia.

Enpä olisi uskonut, että minua aletaan naisporukassa syyttämään siitä, että olen typerys kun annan miehelle anteeksi yhden pettämisen.

 

Jokainen tekee oman ratkaisunsa.
Minulle yksi kerta riittää,niin hyvää syytä ei ole että pettää pitäisi.

 

Mie vasta tulin, eli minen tiiä mistään mittään mutta go for it. Ei se yks kerta maailmaa kaada välttämättä, vaikka kaataakin.. mutta jos molemmat haluaa tehdä töitä suhteen eteen, niin kannattaahan se koittaa.

 

Me ainakin päätimme pitkään keskusteltuamme (ei ole huudettu eikä raivottu kumpikaan) että me käännämme tämän suhteessamme lopulta uudeksi voimavaraksi ja jatkamme eteenpäin entistä vahvempana perheenä. Vaikeudet on ennenkin vahvistaneet perhettämme, miksi tämä ei tekisi niin.

 

Täällä nyt on suurin osa sellaisia luovuttajia. Miestä kytätään hulluna ja katkeroidutaan jo valmiiksi, vaikkei mitään olisi tapahtunutkaan. Ilmeisesti ei olla löydetty sitä oikeaa puolisoa, jos ollaan heti valmiita jättämään mitä ihmeellisimmistä syistä. Ja ollaan niin tietävinään, että jos tekee jotain kerran niin tekee uudestaankin. Meillä ainakin rakkaus voittaa vastoinkäymiset.

 

Helppo se on tuntemattomalle anonyymina huudella, kun ei vielä teidän suhteesta tiedä yhtikäs mitään. Tuttua, tuttua. Sitten sitä on niin hemmetin säälittävä kun molemmat tahtoo korjata asiat, rakkauden ja lapsen takia.

Sinä ne ratkaisusi teet, ei kukaan muu :flower:

 

Me ainakin päätimme pitkään keskusteltuamme (ei ole huudettu eikä raivottu kumpikaan) että me käännämme tämän suhteessamme lopulta uudeksi voimavaraksi ja jatkamme eteenpäin entistä vahvempana perheenä. Vaikeudet on ennenkin vahvistaneet perhettämme, miksi tämä ei tekisi niin.

Ja juuri niin asia on hyvä ratkaistakin! Virheitä tekee kaikki. Se hyväksyttäköön, kunhan vaan ottaa siitä opikseen. Pitää antaa toiselle uusi mahdollisuus, paitsi jos hän itse käyttää sitä väärin.

Hienoa, että pystyt antamaan virheen anteeksi. :hug: Tsemppiä teille!

 

Onko palstalla tosiaan vain ihmisiä, jotka ovat sitä mieltä että yhdestä pettämisestä lentää mies välittömästi pellolle? Eikö täällä ole aikuisia, jotka käsittää että ihmiset, elämät ja tilanteet on aina erilaisia.

Enpä olisi uskonut, että minua aletaan naisporukassa syyttämään siitä, että olen typerys kun annan miehelle anteeksi yhden pettämisen.

Tee niinkuin sinusta parhaalta,en syytä sinua mistään.Jos haluat jatkaa miehesi kanssa yhteiseloa,niin jatka vaan.Ei se ole muiden asia sitä päättää.

 

Riippuu aina niin tilanteesta. Jos meidän elämäntilanteessa, tällä menneisyydellä ja muulla mies pettäisi, niin vaikeaa se enää olisi jatkaa, koska teko tuntuisi niin järjettömältä. Mutta jos meillä olisi mennyt huonosti jo kauan, asia voisi ehkä hieman saada multa ymmärrystä, siis ehkä.

 

Jos sä oot täältä jotain kysynyt niin pitää olla valmis ottamaan vastaan myös vastaukset ja toisten mielipiteet.

Mut mitä sillä loppupeleissä on väliä mitä tuntemattomat ihmiset netissä ajattelee teidän elämästä? Tehän sitä elätte..

 

nuorempana en olisi voinut antaa pettämistä anteeksi. Nyt 10 vuotta mieheni kanssa yhdessä olleena, en voisi ajatella elämää ilman häntä. Vaikka pettäisi, niin yrittäisin antaa anteeksi, jos haluaisi jatkaa kanssani. Ajan myötähän se vasta paljastuu, pystyykö unohtamaan sellaisen loukkauksen, eikä tee toisen ja omaa elämää helvetiksi.

 

Jos sä oot täältä jotain kysynyt niin pitää olla valmis ottamaan vastaan myös vastaukset ja toisten mielipiteet.

Mut mitä sillä loppupeleissä on väliä mitä tuntemattomat ihmiset netissä ajattelee teidän elämästä? Tehän sitä elätte..

Joo minä en kysynyt että mitä mieltä olette ratkaisustani. Kysyin ihan muuta asiaa.

 

En minäkään yhden kännipanon takia lasteni isää jättänyt. Kyllä siihen meidän eroon vaadittiin paljon suuremmat syyt! Toinen muksu vielä "tehtiin" sen jälkeen, kun mies oli pettänyt.

Mitä oon ap:n ketjuja seurannut, olen samoilla linjoilla hänen kanssaan asioista.

 

Se on niin tilannekohtaista. Jos nyt ykskaks kävisi miehelle joku haksahdus, ni en kyllä millään ilveella voi sanoa olevani valmis heittämään näitä 12v niinvaan roskiin. Entä jos se on vaan kerran? Entä jos meillä onkin vielä 60 ihanaa vuotta edessä? Parempaa miestä en voi kuvitellakaan saavani. Asia siis stvittäisiin perinpohjin.

Eli uskon, että meillä jatkettais (jos siis mies samaa mieltä..)

 

Onneksi sinä voit itse päättää mitä teet, ja jos esittelet ratkaisusi palstalla, niin luonnollisesti saat sekä kannustusta että vastustusta. Jos kaipaat kehuja ja pyyteetöntä kannustusta, puhu peillille.
Ja kuvauksesta päätellen, hyvä että pidätte toisenne. Jos myöhemmin suhteessa tulee ongelmia, kannattaa pyytää puolisoa uusimaan tekonsa niin saatte taas lisää voimavaraa suhteeseen

 

Se on niin tilannekohtaista. Jos nyt ykskaks kävisi miehelle joku haksahdus, ni en kyllä millään ilveella voi sanoa olevani valmis heittämään näitä 12v niinvaan roskiin. Entä jos se on vaan kerran? Entä jos meillä onkin vielä 60 ihanaa vuotta edessä? Parempaa miestä en voi kuvitellakaan saavani. Asia siis stvittäisiin perinpohjin.

Eli uskon, että meillä jatkettais (jos siis mies samaa mieltä..)

Ai petturimiestäsi parempaa saa hakea? Mun mielestä mies saa olla vaikka alkoholisti-pahoinpitelijä, mutta pettämistä ei antais anteeksi.

Ja vastaus ap:n kysymykseen: kyllä, ihmettelisin suuresti ratkaisuasi jos olisin tuttavasi. En voi missään tapauksessa hyväksyä pettämistä parisuhteessa, en edes vaikka vaimo ei antaisi kahteen vuoteen ja muutenkin parisuhde olisi retuperällä.

 

Varmaan voisin antaa pettämisen anteeksi, mutta luottamus - se minkä takia naimisiin mentiin, se ettei kummankaan tarvitse enää miettiä, voiko toiseen luottaa, vaan vain luottaa kuin faktaan - se olisi poissa iäksi. Syrjähyppy ON päätös, ei se ihan sekunnissa käy, aikaa on tulla katumapäälle vaikka kuinka ennen kuin "mela kastuu". Se on päätös laittaa piittaamattomasti omat halut perheen+vaimon edelle, ja se piittaamattomuus olisi meidän suhteen päätös. Jos liitossa on ollut ongelmia, ne pitää pystyä ratkomaan yhdessä...

Oma on tietenkin asiasi, jos pystyt yhä luottamaan ja olemaan katkeroitumatta - katkeruus perheessä on hirveää lapsille. Tsemppiä valitsemallesi tielle.

 

Ai petturimiestäsi parempaa saa hakea? Mun mielestä mies saa olla vaikka alkoholisti-pahoinpitelijä, mutta pettämistä ei antais anteeksi.

et todennäköisesti ole kokeillut alkoholisti-pahoinpitelijää elämänkumppanina! :O

 

Ihkuu, joko sut AP on buukattu puhujaksi "pettämisestä voimavara" kurssille?

 

kappas vaan, alkoi koulussa välitunti. kyllä sen heti täällä huomaa. OT

 

Mieheni on niin ihana etten luovuttaisi kenellekkään. Antaisin anteeksi. Kun ton hyväksyy on helpompi elää koko asiaa pelkäämättä. Pahempaakin voi suhteessa sattua.

 

me olema mieheni kans oltu yhessä reilu 9 vuotta, 2 lasta. lentäs äijä ja hänen tavarassa jos saisin selville pettämisestä. pettämistä ei hyväksytä kumpikaan. edes se että on yhteinen koti ja lapset ei sais minua jatkamaan pettäjän kans. hatun nosto niille jotka voivat antaa anteeksi ja elää elämäänsä onnellisenna, pettäjän kans. miten pettämisen jälkeen voi etes kattoa toista? halata? saatika muuta läheisyyttä? yök!

 

Jos tuo mies mua pettäis niin riippuis paljon siitä miten ja kenen kanssa pettää, tuleko ero vai ei. Kovin hepposesti yhdestä nusasusta en eroa lähde hakemaan.

 

Luottamusta ei saa koskaan takaisin pettämisen jälkeen ja ilman luottamusta parisuhde ei toimi.

 

Meidän avioliitto ei kaatuisi yhteen kertaan. Mutta jos se toistuisi, niin sitten alkaisi uusi harkinta. Mulle on tärkempää se, että tyttärelläni on äiti ja isä päivittäin läsnä kuin se, että mun tunteitani olisi kerran loukattu. Anteeksi pystyisin antamaan, mutta tuskin koskaan unohtaisin.