Onko erilaista olla äitinä tytölle kuin pojalle?

Tällaista mä aina välillä mietin. Mikä on erilaista ja mikä taas samanlaista?

 

Eipä ole, jokaisella on omat mieltymyksensä ja tavat toimia olivat sitten poikia tai tyttöjä. Ennen kaikkea yhteiskuntakelpoisia ihmisiä tässä yritetään kasvattaa.

 

Mun mielestä ne mahdolliset erot ei tule sukupuolesta, vaan luonteesta

 

Sellasen oon mä huomannu nyt, ku nuo isommat lapset on tyttö kohta 10v ja poika 8v, että mä en osaa neuvoo noissa jalkapallojutuissa ja muissa poikien lajeissa. Olin ostanu vääränkokoset suojat ja muutenki ku on mietitty pojalle harrastusta niin ehkä miespuolinen osais sen paremmin. Tosin tuokin on varmaan tapauskohtaista. Mut samalla tavalla kurin pidän ja kasvatan noin yleisesti. Lähinnä niin ku luonteen mukaan ei sukupuolen. Poika ku on herkempi meillä. Eikä oo niin temppuilevainen ja kokeilevainen ku tyttö.

 

Mun mielestä ne mahdolliset erot ei tule sukupuolesta, vaan luonteesta

Niin munkin mielestä näin =) . Ja meillä 2poikaa ja 2tyttöä ...

 

Samalla tavalla olen äiti sekä tytölleni että pojalleni.

 

En huomaa mitään eroa. :/

 

Mun mielestä ne mahdolliset erot ei tule sukupuolesta, vaan luonteesta

Enimmäkseen näin. Esim. poika voi olla hoivaavampi kuin tyttö ja tyttö taas enemmän kiinnostunut fyysisestä toiminnasta, vilkkaampi jne. Leikeissä on meillä ollut jonkin verran eroa, kun isoon joukkoon on sattunut vain yksi hoivaleikkejä leikkivä poika ja tytöistä niitä ovat leikkineet kaikki. Meillä on poikia ja tyttöjä.

 

Kiitos vastauksista.

 

No nyt kun toi poika on vielä vauva, mä olen kertakaikkiaan lumoutunut siihen. Ihan erilaista ollut kuin neitin kanssa, edes silloin siis kun neiti oli vauva. Saattaa vaikuttaa sekin, että neitiä kun aloin odottamaan, en ollut ollut vauvakuumeinen lainkaan, ennen tota jätkää todella kovasti.. En tiedä. Mutta kyllä tää kivempaa on tällä kertaa. Sattumaako sitten, että on vain poika, eikä tyttö nyt.

 

Noh, meillä on ollut ihan selkeä ero. Tosin voi johtua lasten luonteistakin eikä sukupuolesta. Mutta siis...likka oli pienenä helppo ja junnu taas ei ihan niin helppo. Isompana taas junnun kanssa on yksinkertaisempaa tulla toimeen kuin mitä oli likan kanssa. Putkiaivot ovat putkiaivoja ja ainakin mune elämäni se tekee helpoksi. Esim juuri hetki sitten sanoin junnulle, että "et viitsis viedä roskia?", mihin junnu vastasi "joo". Samantien alkoi kuulua rapinaa ja sitten ulko-ovi kävi. Kun jotain vastaavaa sanoi likalle samassa iässä (15 v), niin vastaus oli tyyliin "voi äh, just menee Kaunarit telkussa, mutta voin mä ehkä sen jälkeen viedä, paitsi jos Jonna soittaa, niin ja mulla on kyllä matikan kokeetkin huomenna...mitä me syödään tänään?" Eli oliko vastaus kyllä vai ei siihen, viekö likka roskat?

 

Mun mielestä ne mahdolliset erot ei tule sukupuolesta, vaan luonteesta

peesi.

 

Noin niinkun kahden pojan ja kahden tytön äitinä sanoisin, että ero on kuin yö ja päivä, siten että pojat ovat jonkin verran helpompia kasvattaa, näin ainakin meillä =)